August Ahlqvist

Kohteesta Wikipedia
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 9. huhtikuuta 2010 kello 22.22 käyttäjän Xqbot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Runoilija ja professori August Ahlqvist.

Karl August Engelbrekt Ahlqvist, kirjailijana A. Oksanen (7. elokuuta 1826, Kuopio20. marraskuuta 1889, Helsinki), oli suomalainen runoilija, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja vuodesta 1863 ystäväänsä Elias Lönnrotia seurannut Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen kielen professori (myöhemmin myös kansleri). Ahlqvistia pidetään fennougristiikan perustajana. Ahlqvistin suuri innoittaja oli J. L. Runeberg, jolta hän peri kansallisromanttisen näkökulman. Hänen kirjailijanimensä oli A. Oksanen, jota hän alkoi käyttää Kuopiossa kirjoittaessaan Saima-lehteen, jota toimitti tuolloin J. V. Snellman.

Elämä ja ura

Ahlqvist oli kotoisin Kuopiosta. Hän syntyi aviottomana lapsena, hänen isänsä oli kenraaliadjutantti, vapaaherra Johan Mauritz Nordenstam († 1882). Äiti Maria Augusta Ahlqvist († 1886) oli kuopiolainen piika. Hänen kasvatusisänään toimi maanjako-oikeuden puheenjohtaja, varatuomari Karl Stenius.[1]

Ahlqvist perusti vuonna 1847 D. E. D. Europaeuksen ja Paavo Tikkasen kanssa Suomettaren. Hän teki vuosina 18541859 useita tutkimusmatkoja Suomen sukulaiskansojen pariin sekä vuosina 1877 ja 1880 hantien ja mansien asuma-alueille. Ahlqvist julkaisi useita tutkimuksia vatjan, vepsän, mordvan, hantin ja mansin kielistä, Viron kirjallisuudesta sekä suomen ja unkarin kielten sukulaisuudesta. Hän kirjoitti myös teoksen Muistelmia matkoilta Venäjällä sekä Savolaisen laulun sanat. Ahlqvist valmistui vuonna 1847 filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja vuonna 1860 filosofian tohtoriksi.

Kriitikko ja Aleksis Kiven vainooja

Ahlqvist toimi myös kirjallisuuskriitikkona. Hänellä oli suomen kielen uudistajana paljon merkitystä kirjallisuuspiireissä, mikä käy ilmi Aleksis Kiven tapauksesta. Ensimmäisestä Aleksis Kiven merkittävästä julkaisusta, Seitsemästä veljeksestä lähtien Kivi oli Ahlqvistin ankaran kritiikin kohteena. Seitsemän veljeksen arvostelussaan Finlands Allmänna Tidningenissä hän teilasi kirjan täysin, pitäen sitä myöhemmin jopa ”häpeäpilkkuna suomalaisessa kirjallisuudessa”.[2] Tämä pelästytti Suomalaisen kirjallisuuden seuran ja Seitsemän veljeksen painatussuunnitelma jäädytettiin kolmeksi vuodeksi.[3]

Ahlqvist suhtautui kriittisesti Kiven kansankuvaustapaan, joka esitti kansan paljon raadollisemmassa valossa kuin kansan nöyryyttä ja sävyisyyttä korostava runebergiläinen idealistinen kansankuvaus. Veijo Meri kuvaa Ahlqvistin suhdetta Kiveen "sairaaksi", sillä hän kirjoitti Kivestä tämän jo kuoltua vielä muun muassa pilkkarunon.[2] Ankaran kritiikin on myöhemmin arveltu jopa vaikuttaneen Kiven mielenterveyden romahtamiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan.[4][3]

Tuotanto

  • Satu, 1847
  • Finland och finnarne före landets underkufvande af svenskarne, 1849
  • Bidrag till finska. Finska språkforskningens historia, 1854
  • Viron nykyisemmästä kirjallisuudesta, 1855
  • Votisk grammatik jemte språkprof och ordförteckning, 1855
  • Anteckningar i Nordtschudiskan, 1859
  • Muistelmia matkoilta Venäjällä vuosina 1845–58, 1859
  • Läran on verben i mordwinska, 1859
  • Laulu kellosta (Friedrich Schiller), 1859 (kääntäjä)
  • Väkinäinen naiminen (Molière) (kääntäjä)
  • Kavaluus ja rakkaus (Schiller), 1863 (kääntäjä)
  • Säkeniä I-II, 1860, 1868
  • Versuch einer mokscha-mordwinischen gramatik nebst texten und wörterverzeichniss, 1861
  • Suomalainen runousoppi kielelliseltä kannalta, 1863
  • Auszüge aus einer neuen grammatik der finnischen sprache, 1868
  • Suomalainen murteiskirja, 1869
  • Det vestfinska språkets kulturord, 1871
  • Uusi suomalainen lukemisto suomalais-ruotsalaisen sanakirjan kanssa, 1873
  • Suomen kielen rakennus, 1877
  • Täydellinen Kalevalan sanasto, 1878
  • Unter wogulen und ostjaken, 1883
  • Elias Lönnrot, 1884
  • Tutkimuksia Kalevalan tekstissä ja tämän tarkastusta, 1886
  • Kalevalan karjalaisuus, 1887
  • Suomalaisia puhekokeita, 1889
  • Wogulischer Wörterverzeichniss, 1891
  • Wogulische sprachtexte nebst entwurf einer wogulischen grammatik aus dem nacthklasse des verfassers. Hrsg. Von Yrjö Wichman, 1894
  • Oksasen runoja, 1898
  • Kirjeet, 1982

Lisäksi muun muassa lehtiartikkeleita ja sävellettyjä runoja

Lähteet

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta August Ahlqvist.
  1. 7.6.1844 August Engelbrekt Ahlqvist - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  2. a b Perttula, Irma FL: Kivi ja Ahlqvist (pdf) aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi. Viitattu 2.10.2009.
  3. a b Yle TEEMA / Sininen laulu
  4. http://www.kirjasto.sci.fi/aahlqvi.htm

Aiheesta muualla