Arvi J. Aikomus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arvi Jonne Aikomus (Juho Arvid Aikomus, 10. maaliskuuta 1897 Nivala23. tammikuuta 1976 Helsinki)[1][2][3]) oli suomalainen aktivisti, tiedustelu-upseeri ja salanimeä Jukka Kontio käyttänyt kirjailija. Sotilasarvoltaan hän oli vänrikki ja myöhemmin kapteeni (evp).[4][2] Siviiliammatiltaan Aikomus oli kirjaltaja.[5]

Arvi J. Aikomus

Arvi Aikomus oli vanhin räätäli Juho Heikinpoika Aikomuksen (1873-1941) ja Matilda Juhontytär Aikomuksen o.s. Sarja (1878-1959) viidestä lapsesta. Arvi muutti perheensä kanssa Tornioon vuonna 1905.[6]

Valtion rautateiden palveluksessa[7] ollut Aikomus oli mukana jääkäriliikkeen etappitoiminnassa. Työ sopi yhteen jääkäriliikkeen kuriirina toimimisen kanssa. Hänet pidätettiin kuljettaessaan salaista postia Helsingistä Tornioon, mutta hän onnistui pakenemaan ja siirtymään Ruotsiin.[8]

Ruotsissa hänen työnantajanaan oli Saksan armeija hänen toimiessaan osana sotavankietappia, joka kuljetti Murmanskista paenneita keskusvaltojen sotavankeja Norjan ja Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin.[7] Samankaltaisessa etappijärjestelyssä toimi myös Taavetti Lukkarinen.

Suomen sisällissodassa Aikomus osallistui taisteluihin Tervolassa, Torniossa, Länkipohjassa, Orivedellä ja Tampereella.[2]

Hän osallistui Aunuksen retkeen 1919 ja toimi sittemmin yleisesikunnan tiedustelun palveluksessa.[9] Aikomus toimi 1920-30-luvuilla yleisesikunnan tiedustelun eri tehtävissä: raja-aseman päällikkönä ensin Itä-Karjalassa 1923 ja Karjalankannaksella 1925.[10] Sortavalan alatoimiston johtajana hän työskenteli vuodet 1925–1936.[10] Aikomus oli suorittanut tiedustelu-upseerikurssin 1920[7] ja muuttanut Sortavalaan toukokuussa 1923.[3] Hänen jälkeensä tehtävään nimitettiin kapteeni Pekka Jänhiä Aikomuksen toimiessa hänen apulaisenaan.[11]

Aikomuksen toiminta kirjailijana salanimellä Jukka Kontio ajoittui hänen alkukaudelleen Sortavalan alatoimiston päällikkönä. Hänen kirjallinen uransa nivoutui Akateemisen Karjala-Seuran toimintaan. Teosten kustannussopimukset WSOY:n kanssa allekirjoitti AKS:n puheenjohtaja Elmo Kaila.[12]

Kesällä 1939 Sortavalan alatoimistoa alettiin vahvistaa, kun kansainvälinen tilanne osoitti kiristymisen merkkejä. Sen laskuun toimi 30-40 vakoilijaa Neuvosto-Karjalassa. Toimistolla oli käytössä turvataloja ja koulutustiloja kaupungissa ja sen ympäristössä. Tällaisessa tehtävässä toimi mahdollisesti myös Aikomuksen hankkima maatila lähellä Sortavalaa.[13]

Sortavalan alatoimistosta muodostettiin sinne siirtyneen kapteeni Into Kuismasen johtama kaukopartioyksikkö Osasto Kuismanen (OsKu), jonka työntekijöihin myös Arvi Aikomus kuului.[14]

Aikomus jäi eläkkeelle vuonna 1944 ja muutti Joensuuhun.[15] Siellä hän perusti autoliikkeen.

Jatkosodan jälkeen Suomeen perustettiin joukko peiteyrityksiä, kuten kuljetus- ja sähköalan liikkeitä, joiden tarkoituksena oli aseiden hajavarastoinnin tapaan tukea sotilaallista varautumista. Eräs näistä oli Aikomuksen autoliike.[16] Tunnetuimpia peiteyrityksistä olivat Heikki Määttäsen ja Paavo Suorannan johtamat Kuohun Pilke ja kuorma-autoliike. Aikomustakin kuulusteltiin asekätkentäjutun selvittelyn yhteydessä.

Teoksia salanimellä Jukka Kontio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomalaista verta : romaani Karjalan rajaseudulta. WSOY 1925
  • Punainen naamio : romaani tulevaisuuden sodasta. WSOY 1926
  • Karoliinin poika : historiallinen romaani isovihan ajalta. WSOY 1929

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elfvengren, Eero & Laidinen, Einar: Vakoilua itärajan takana : Yleisesikunnan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1918-1939. Helsinki: Minerva Kustannus Oy, 2012. ISBN 978-952-492-660-7.
  • Immonen, Kari: Ryssästä saa puhua...:Neuvostoliitto suomalaisessa julkisuudessa ja kirjat julkisuuden muotona 1918-39. Väitöskirja, Turun yliopisto. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09365-7.
  • Kosonen, Matti: Raja railona aukeaa: tiedustelua Neuvosto- Karjalassa vuosina 1920-1939. Joensuu: Kustannusyhtiö Ilias, 2001. ISBN 952-5309-18- 5.
  • Kosonen, Matti: Talvisodan tiedustelijat: Päämajan tiedusteluosaston Sortavalan alatoimisto talvisodassa. Jyväskylä: Atena, 2004. ISBN 951-796-347-5.
  • Kosonen, Matti & Ruotsalainen, Heidi: Agenttikoulun naiset: lottana vakoilijoiden ja kaksoisagenttien keskellä. Helsinki: Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-8550-3.
  • Mäkelä, Jukka L.: OsKu: tiedustelua ja kaukopartiointia välirauhan ja jatkosodan ajoilta. Porvoo: WSOY, 1966.
  • Turunen, Pekka: Salaisen sodan asiamies - Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta. Helsinki : Ajatus Kirjat, 2006. ISBN 951-20-7066-9.
  • Wegelius, K.A.: Routaa ja rautaa: Peräpohjolassa ja Kainuussa jääkäriliikkeen vuosina suoritettu itsenäisyystyö: I Tornion etappi. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1926.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kosonen 2001, 125
  2. a b c kuolinilmoitus Juho Arvid Aikomus (päiväämätön lehtileike)
  3. a b virkatodistus Aikomus, Juho Heikinpoika, Tornion seurakunnan kirkkoherranvirasto (Arvi Aikomuksen isä)
  4. Elfvengren & Laidinen 2012, 344
  5. Wegelius 1926, 159
  6. Sukuselvitys: Juho (Jonne) Arvid Aikomus
  7. a b c Kosonen 2001, 127
  8. Wegelius 1926, 266-268
  9. Kotikirjasto.net : Jukka Kontion kirjan Karoliinin poika tiedot
  10. a b Elfvengren & Laidinen 2012, 126
  11. Elfvengren & Laidinen 2012, 201
  12. Immonen 1987, 385
  13. Elfvengren & Laidinen 2012, 132
  14. Kosonen & Ruotsalainen 2015, 57
  15. Kosonen 2001, 130
  16. Turunen 2006, 100