Anne-Joseph Théroigne de Méricourt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anne-Joseph Théroigne de Méricourt
Anne-Joseph Théroigne de Méricourt
Anne-Joseph Théroigne de Méricourt
Syntynyt 1762
Liège
Kuollut 1817
Pariisi
Siviilisääty naimaton
Lempinimet Vapauden Amatsoni

Anne-Joseph Théroigne de Méricourt (1762 Liège1817 Pariisi) oli Ranskassa 1700-luvun lopulla vaikuttanut feministi ja vallankumouksellinen. Hänen elämästään tiedetään hyvin vähän, mutta kirjallisuus kuvaa hänet huomiotaherättävästi pukeutuneena naisena, joka taisteli maansa vapauden puolesta kuin mies.[1]

Elämänsä aikana de Méricourt kuului moniin vallankumouksellisiin seuroihin.[2]

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurtisaaniksi maailmalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anne-Joseph syntyi Itävallalle tuolloin kuuluneessa Liègessä hyvin toimeentulevaan maanviljelijäperheeseen vuonna 1762. Täytettyään 14 vuotta hän muutti Lontooseen, jossa asettui asumaan erään ranskalaisen naisen talouteen. Lontoossa de Méricourt opiskeli musiikkia, ja järjesti useita konsertteja. Vuonna 1784 hän matkusti Pariisiin, jossa otti käyttöönsä taiteilijanimen Madame de Campinados.[2] Hänen ”hyväntekijänään” toiminut markiisi de Persan maksoi hänelle 5 000 frangin vuosittaisen korvauksen vastineeksi kurtisaanin työstä Pariisissa ja Lontoossa.[3] Rakkaus musiikkiin kuitenkin veti Méricourtia puoleensa siksi paljon, että hän lopetti työnsä kurtisaanina ja matkusti Italiaan jatkamaan musiikkiopintojaan. Méricourtin suurena haaveenaan oli päästä laulamaan Genovan suurille näyttämöille, ja markiisi jatkoi hänen tukemistaan rahallisesti.[2]

Mukaan Ranskan vallankumoukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuullessaan alkukesästä 1789 Ranskan säätyjen yleiskokouksesta Méricourt palasi Pariisiin. Hän ei ollut unohtanut talonpoikaisjuuriaan ja kun Ranskan vallankumous alkoi, Méricourt kokosi yhteen pariisilaisia eri ammattialojen naisia. Punaisessa takissaan ja miesten ratsastuspuvussaan hänestä tuli vallankumouksen näkyvin naispuolinen kapinallinen, joka tunnettiin liikanimellä ”Vapauden amatsoni”. Hän perusti naisille oman klubin, joka kannatti naisten äänivaltaa tulevassa tasavallassa, ja yllytti naisia liittymään miesten riveihin. Bastiljin valtauksen yhteydessä Méricourt johti prostituoiduista ja Palais Royalin kukkaismyyjättäristä koottua aseistettua naisjoukkoa, joka uhkasi leikata ulkopuolisten naisten hiukset mikäli nämä eivät liittyisi mukaan kapinallisiin.[4] Lokakuussa 1789 hän oli mukana naisten suuressa mielenosoituskulkueessa, joka marssi Versailles’iin vaatimaan syötävää Pariisin lapsille. Loppuvuodesta 1789 Méricourt liittoutui vallankumouksellisen lehtimiehen Camille Desmoulinsin kanssa. Samalla hän perehtyi politiikkaan Versailles'n kansalliskokouksissa, mutta ei sukupuolensa vuoksi saanut miespuolisisten vallankumouksellisten hyväksyntää. Lisäksi Méricourtin yritykset perustaa klubeja työväenluokan naisille epäonnistuivat.[2]

Vankina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 1790 Méricourt palasi takaisin kotikaupunkiinsa Liegeen. Siellä hänet vangittiin myöhemmin samana vuonna Itävallan valtakunnankansleri Wenzel Anton von Kaunitzin määräyksestä epäiltynä salamurhan suunnittelusta Ranskan kuningatarta Marie Antoinettea vastaan.[3] Monien kuulustelujen jälkeen hänet suljettiin vangiksi tirolilaiseen linnaan. Seuraavana vuonna keisari Leopold II kiinnostui Méricourtista liikkuneista tarinoista, ja järjesti tämän kuljetuksen luokseen.[1] Tulevien keskustelujen aikana Méricourt teki suuren vaikutuksen keisariin, joka lopulta vapautti naisen ja maksoi tämän matkan Brysseliin.[5]

Loppuelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anne-Joseph Théroigne de Méricourt

Palattuaan Pariisiin vuonna 1792 Méricourt sai sankarin vastaanoton. Koko kevään ajan hän kampanjoi naisten oikeuksien puolesta ja sai kutsun jakobiiniklubilla muodostamaan naisten omaa amatsoonien pataljoonaa.[5] Saman vuoden elokuussa hän osallistui Tuileriesin valtaukseen, jossa kapinalliset tunkeutuivat kuningasperheen linnaan ja ajoivat Ludvig XVI:n perheineen pakoon.[6] Tapahtuman aikana Méricourt oli pukeutunut kansalliskaartin uniformuun. Ennen kapinallisten tunkeutumista Tuileries'iin hän piti linnan edessä kuuluisan puheensa, jossa hän yllytti vallankumouksellisia tuhoamaan ”kyykäärmeiden rodun”.[7]

Suuren terrorin aikana (5. syyskuuta 1793 – 27. heinäkuuta 1794) Méricourtista tuli kansakunnan vihollinen monien muiden vallankumouksellisten tavoin, ja Yhteishyvän valiokunta teloitutti giljotiinilla tuhansia ihmisiä poliittisin perustein. Méricourtin kiihkomieliset entiset ystävättäret väittivät hänen suosivan girondisteja, ja häntä syytettiin brissotismista. Méricourt yritti paeta Pariisista, mutta prostituoidut ja kaupustelijanaiset tunnistivat hänet kaupungin portilla ja estivät paon.[8] Méricourt riisuttiin alastomaksi ja ruoskittiin julkisesti kaupungin torilla kunnes jakobiinijohtaja Jean-Paul Marat pelasti hänet. Méricourt ei toipunut tapahtumasta, vaan kadotti mielenterveytensä seuraavan vuoden aikana. Hänet vangittiin heinäkuun lopulla 1794 epäilyttävien käsimerkkien tekemisestä julkisella paikalla, ja vain kahta kuukautta myöhemmin hänet julistettiin mielisairaaksi.[7]

Méricourt kuoli Pitié-Salpêtrièren mielisairaalassa vuonna 1817.[1] Vaikka hänen yrityksiään tehdä naisista tasa-arvoisia uudessa tasavallassa ei ymmärretty oikealla tavalla, hän sai naiset tiedostamaan heidän omat kykynsä ja potentiaalinsa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aubry, Octave: Ranskan suuri vallankumous I. Werner Söderström Oy, 1962.
  • Ballard, Richard: A New Dictionary of the French Revolution. I.B.Tauris, 2011. ISBN 978-1848854659. (englanniksi)
  • Liisberg, Bering: Ranskan vallankumous 1789-1799. Kustannusyhtiö Otava, 1906.
  • Wilson, Catharine: Encyclopedia of Continental Women Writers. Routledge, 1991. ISBN 978-0824085476. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Aubrey s. 154.
  2. a b c d e Wilson s. 924.
  3. a b Ballard s. 368.
  4. Liisberg s. 1906.
  5. a b Ballard s. 358.
  6. Liisberg s. 302.
  7. a b Ballard s. 359.
  8. Liisberg s. 381.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]