Alleeli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee haplotyyppiä, alleelin muotoa yleisemmin. ihmisen perimän mitokondrion ja Y-kromosomin haplotyypeistä aartikkelissa Ihmisen haploryhmän tyyppi.

Geenimuodot eli vastingeenit eli alleelit ovat saman geenin vaihtoehtoisia muotoja, joilla on kromosomissa sama paikka.[1] Diploidin solun vastinkromosomeissa samassa geenipaikassa sijaitsevat geenimuodot muodostavat alleeliparin. Perinteisen perinnöllisyystieteen keksijä Gregor Mendel otti käyttöön käsitteen geenimuoto tarkoittamaan perinnöllisyyden perusyksikköä.

Diploidisolu on samaperintäinen, jos sen molemmissa vastinkromosomeissa on geenistä sama geenimuoto, tai eriperintäinen, jos geenimuodot ovat erilaiset. Monessa tapauksessa eriperintäisen parin toinen geenimuoto on vallitseva, toinen väistyvä. Väistyvän ominaisuuden esilletulo on näin ollen mahdollista vain samaperintäisenä. Myös tappava geenimuoto saattaa olla olemassa eriperintäisenä, samaperintäisenä se johtaa yksilön kuolemaan.

Geenimuodot voivat olla myös epätäydellisesti vallitsevia tai yhteisvallitsevia, jolloin molempien geenimuotojen ominaisuudet ilmenevät yksilön ilmiasussa. Yhteisvallitsevat geenimuodot ovat muun muassa ihmisen ABO-veriryhmän takana. Jos samassa kannassa geenimuotoja on kolme tai useampi, kyseessä on useasta geenimuodosta (multippeli alleeli - lat. multiplus moni). Esimerkiksi ihmisen veriryhmän määrittävät useat geenimuodot. Samalla yksilöllä voi kuitenkin olla enintään kaksi geenimuotoa.

Perinnöllisyystieteessä eliöllä luonnossa tavanomaisesti esiintyvää geenimuotoa kutsutaan usein villialleeliksi ja muita geenimuotoja mutanttialleeleiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 160. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.