Tämä on lupaava artikkeli.

Alexei Eremenko (nuorempi)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Alexei Eremenko Junior)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alexei Eremenko Junior
Eremenko Metalistin pelipaidassa
Henkilötiedot
Koko nimi Алексей Алексеевич Ерёменко
Syntymäaika 24. maaliskuuta 1983 (ikä 41)
Syntymäpaikka Neuvostoliitto Rostov-na-Donu, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Pelipaikka hyökkäävä keskikenttäpelaaja
Pituus 183 cm
Lempinimi Losa
Seura
Seura Spartak Helsinki
Urheilijan ura
Junioriseurat
1990–1997 Jaro
1998 Tromsø
1999 HJK
2000–2001 Metz
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2000–2001 Metz B 5 (0)
2001 Jokerit 15 (2)
2002–2004 HJK 60 (10)
2002 Viikingit (laina) 1 (0)
2004–2006 Lecce 35 (0)
2006–2009 Saturn 76 (8)
2009–2011 Metalist 10 (0)
2010 Jaro (laina) 16 (7)
2010–2011 Kilmarnock (laina) 31 (4)
2011–2013 Rubin Kazan 7 (0)
2011–2012 Rubin-2 Kazan 2 (0)
2013 Kairat Almaty 14 (0)
2014–2015 Kilmarnock 40 (5)
2015 Jaro 11 (0)
2016 SJK 5 (0)
2017 Spartak Helsinki 1 (1)
Yhteensä 329 (37)
Maajoukkue
2003 Suomi U21 3 (1)
2003–2013 Suomi 57 (14)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 4. toukokuuta 2016[1][2][3].
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 18. elokuuta 2015[1].

Alexei Eremenko Junior (ven. Алексей Алексеевич Ерёменко, Aleksei Aleksejevitš Jerjomenko, s. 24. maaliskuuta 1983 Rostov-na-Donu, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) on ammattilaisuransa lopettanut suomenvenäläinen jalkapalloilija. Eremenkon pelipaikka oli yleensä hyökkäävä keskikenttäpelaaja, ja hänen parhaana puolenaan pidettiin hyvää pallonhallintaa.

Urallaan Eremenko pelasi muun muassa Leccessä Italiassa ja Saturnissa Venäjällä. Kaudella 2010–2011 Eremenko pelasi Skotlannissa Kilmarnockissa lainasopimuksella ukrainalaisesta Metalist Harkovasta. Eremenko kuului usean vuoden ajan myös Suomen maajoukkueeseen.

Eremenko on ollut paljon julkisuudessa myös yksityiselämänsä vuoksi. Hän on saanut paljon huomiota etenkin ongelmista naisten ja alkoholinkäytön kanssa.

Eremenko aloitti jalkapalloilun viisivuotiaana perheen asuessa vielä Rostovissa. Myöhemmin hän pelasi Dynamo Moskovan juniorijoukkueissa. Suomeen hän muutti seitsemänvuotiaana hänen isänsä siirtyessä Jaroon, jota myös nuorempi Eremenko edusti suurimman osan juniorivuosistaan. Hän pelasi lyhyempiä jaksoja myös kreikkalaisen Athinaikosin, norjalaisen Tromsøn ja Helsingin Jalkapalloklubin juniorijoukkueissa sekä puolitoista kautta ranskalaisen Metzin junioriakatemiassa.[4]

Eremenko edusti Suomen Veikkausliigassa Jokereita ja Helsingin Jalkapalloklubia sekä Ykkösessä lainasopimuksella Viikinkejä.[4] Ensiesiintymisensä Veikkausliigassa hän teki vierasottelussa Hakaa vastaan 14. kesäkuuta 2001. HJK:ssa hän voitti kaksi Suomen mestaruutta ja yhden Suomen Cupin vuosina 2002–2003. Myös hänen isänsä kuului mestarijoukkueiden kokoonpanoon.[2][5] Suomalaisten kilpailuiden lisäksi Eremenko osallistui HJK:n kanssa Mestarien liigan karsintoihin.[6]

Heinäkuussa 2004 Eremenko siirtyi monien siirtospekulaatioiden jälkeen Italian Serie A:n Lecceen, jonka kanssa hän teki viisivuotisen sopimuksen. Hän oli kolmas sarjassa pelannut suomalainen Mika Aaltosen ja Mika Lehkosuon jälkeen.[7] Ensimmäisellä kaudellaan hän pelasi 25 ottelussa, mutta pääsi useimmiten kentälle vasta vaihtopenkiltä ja suurempi läpimurto jäi tekemättä. Toisella kaudella Eremenkon vastuu väheni entisestään ja hän alkoi etsiä itselleen uutta seuraa.

Eremenkon ura Leccessä päättyi tammikuussa 2006, kun hän teki neljän vuoden sopimuksen Venäjän valioliigassa pelanneen Saturnin kanssa. Debyyttikausi Saturnissa sujui erinomaisesti. Hän oli kauden 30 sarjaottelusta avauskokoonpanossa 26:ssa ja oli seitsemällä maalillaan joukkueensa paras maalintekijä.[8] Hän nousi myös joukkueen kapteeniksi.[9][10] Tammikuussa 2007 kerrottiin Saturnin ja Lokomotiv Moskovan neuvottelevan Eremenkon siirtymisestä,[11] mutta seurat eivät päässeet sopuun siirtokorvauksesta.[12]

Hyvästä alusta huolimatta Eremenkon asema Saturnissa alkoi muun muassa valmentajanvaihdosten myötä heiketä ja peliminuutit vähetä. Kesällä 2009 hän ilmoitti haluavansa lähteä seurasta jo ennen vuoden lopussa tapahtuvaa sopimuksensa umpeutumista.[13] Heinäkuussa hän pelasi harjoitusotteluita Englannin toiseksi korkeimman sarjatason Championshipin Bristol Cityssä.[14] Myöhemmin samassa kuussa hän siirtyi kuitenkin Ukrainan valioliigan harkovalaiseen Metalistiin, jonka kanssa hän teki kolmevuotisen sopimuksen.[15]

Metalistissa peliaika jäi kuitenkin vähäiseksi, ja vuoden 2010 alussa Eremenko kävi muun muassa MLS-seura Toronton testissä.[16] Maaliskuussa 2010 julkistettiin Eremenkon pelaavan lainasopimuksella isänsä valmentamassa kasvattajaseuransa Jaron joukkueessa.[17] Hän sai käyttöönsä isänsä entisen, aikaisemmin jäädytetyn pelinumeron 14.[18] Paluu kotimaisemiin oli onnistunut, sillä pelaamassaan 16 ottelussa Eremenko teki seitsemän maalia ja antoi kahdeksan maaliin johtanutta syöttöä, mitkä siivittivät Jaron jopa mitalikamppailuun.[19] Elokuussa, kuusi ottelua ennen Veikkausliiga-kauden päättymistä, hän siirtyi Mixu Paatelaisen valmentamaan skotlantilaiseen Kilmarnockiin kauden 2010–2011 kattaneella lainasopimuksella.[20] Heti ensimmäisessä ottelussaan hän teki voittomaalin.[21] Hyvien otteidensa ansiosta hän nousi nopeasti niin kannattajien kuin tiedousvälineidenkin suosion kohteeksi, ja marraskuussa 2010 hänet nimettiin liigan kuukauden pelaajaksi[22].

Eremenko valittiin huhtikuussa 2011 siihen 4 pelaajan ryhmään, josta niin lehdistö kuin liigapelaajatkin valitsevat Skotlannin valioliigan vuoden pelaajan.[23]

Elokuun 2011 lopussa Eremenko siirtyi venäläiseen Rubin Kazaniin.[24] Seurassa hän kuitenkin jäi vähälle peliajalle, ja 13. kesäkuuta 2013 Eremenko siirtyikin Kazakstanilaiseen FC Kairat Almatyyn 2,5-vuotisella sopimuksella.[25]

26. marraskuuta 2013 Eremenko purki sopimuksensa yhteisymmärryksessä seuran kanssa.[26] Seurassa hän ehti pelata 14 ottelua, joista yhdeksässä avauksessa. Otteluissa hän syötti yhteensä kaksi maalia.[27]

28. tammikuuta 2014 Eremenko teki kauden 2013-14 loppuun ulottuvan sopimuksen Skotlannin liigassa pelaavan Kilmarnockin kanssa. Eremenko palaa Skotlantiin pelattuaan siellä lainalla kaudella 2010-11.[28] Eremenko teki 1-1-tasoitusmaalin 15. helmikuuta pelatussa 2-3-tappiossa Dundee Unitedille.[29]

30. elokuuta 2016 Eremenko ilmoitti lopettavansa uransa ammattilaisena. Hän ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta palata kentille Suomessa, mutta tuolloin paluu tapahtuu harrastetasolla.[30]

Suomen kansalaisuuden Eremenko sai vuonna 2003, minkä jälkeen hän oli vapaa edustamaan myös Suomen maajoukkueita. Hän debytoi Suomen paidassa alle 21-vuotiaiden ottelussa Venäjää vastaan 29. huhtikuuta 2003.

Ensimmäisen ottelunsa Suomen A-maajoukkueessa Eremenko pelasi Kanadaa vastaan 11. lokakuuta 2003.[31] Eremenko oli kahdeksalla maalillaan joukkueen paras maalintekijä vuoden 2006 MM-kilpailuiden karsinnoissa.[32] Hän on pelannut myös vuoden 2008 EM-kilpailuiden ja vuoden 2010 MM-kilpailuiden karsinnoissa. Maajoukkueen kaikkien aikojen maalitilastossa hän on noussut kärkikymmenikköön.[33]

Urheilulehden päätoimittajana toimineen Jukka Röngän mielestä Eremenkolla on suomalaiseksi pelaajaksi harvinaisen hyvä pallokontrolli, ja hän vertaa Eremenkoa tässä suhteessa Jari Litmaseen ja Mikael Forsselliin.[34] Glasgow Rangersin manageri Walter Smith ylisti tammikuussa 2011 Eremenkon syöttötaitoa ja pallonhallintaa ja piti häntä moneen kauteen yhtenä parhaimmista Skotlantiin siirtyneistä jalkapalloilijoista.[35]

Eremenkon pelipaikka on yleensä ollut keskikentällä, kuten Jarossa.[36] Maajoukkueessa hän on pelannut sekä keskikentällä että kärjessä.[37] Kilmarnockissa Eremenko pelasi keskikentän yläpuolella. Hän on kertonut itse pitävänsä silloisesta roolistaan, missä hän saa usein pallon ja voi syöttää sen edelleen hyökkäykseen.[38] Aikaisemmin hän on luonnehtinut itseään hyökkääväksi pelaajaksi, joka pelaa mieluiten suhteellisen vapaassa roolissa.[39]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alexei Eremenko muutti seitsemänvuotiaana perheensä kanssa Suomeen.[40] Myös hänen pikkuveljensä Roman ja Sergei ovat ammattilaispelaajia.[40] Roman sekä Alexei ovat kesästä 2009 alkaen olleet Jaron osakkaita.[40] Veljesten isä, Alexei Eremenko Senior, on myös entinen jalkapalloilija.[40]

Eremenkolla on vaimo Natalia[40] ja vuonna 2007 syntynyt poika.[41]

Eremenko on ollut usein julkisuudessa muutenkin kuin urheilijana, etenkin naissuhteidensa sekä alkoholinkäytön takia. Julkisuutta on saanut etenkin ”salasuhde” malli Martina Aitolehden kanssa.[42] Lokakuussa 2005 Eremenkon silloinen tyttöystävä kolaroi alkoholin vaikutuksen alaisena Helsingin keskustassa Eremenkon henkilöautolla tämän itsensä ollessa matkustajana. Eremenko tuomittiin päiväsakkoihin ajoneuvon luovuttamisesta humalaiselle.[43] Marraskuussa 2007 Eremenko joutui Moskovassa pahoinpidellyksi, mistä oli seurauksena murtunut leukaluu. Pahoinpitelijät olivat mahdollisesti pettyneitä viikonlopun tuloksiin Venäjän valioliigassa.[44] Toukokuussa 2008 Eremenko jäi Pietarsaaressa kiinni törkeästä rattijuopumuksesta, mistä hänet tuomittiin 40 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen, päiväsakkoihin ja väliaikaiseen ajo-oikeuden menettämiseen.[45]

Eremenkon Suomen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään merkitty virallinen nimi on Alexei Eremenko. Tämä poikkeaa Suomessa translitterointiin käytetystä kansallisesta SFS 4900 -standardista, jonka mukaan alkuperäinen kyrillisellä kirjaimistolla kirjoitettu venäjänkielinen nimi Алексей Алексеевич Ерёменко kirjoitetaan suomalaisittain muodossa Aleksei Aleksejevitš Jerjomenko. Mediassa sukunimestä usein käytetään virheellistä Jeremenko-muotoa. Riippumatta nimen kulloisesta kirjoitusasusta on sen ääntämisasu venäjäksi aina sama: [jɪˈrʲɵmʲɪnkɐ].

Eremenkon lempinimi on Ljoša (ven. Лёша), joka on yksi Aleksei-nimen hellittelymuodoista.[46] Suomessa lempinimestä usein käytetään suomalaistunutta muotoa Losa.

Päivitetty 18. elokuuta 2015.[1][2][47][48]

Kausi Joukkue Ottelut Maalit
1999–2000 Metz B 1 0
2000–2001 Metz B 4 0
2001 Jokerit 15 2
2002 Viikingit 1 0
2002 HJK 27 2
2003 HJK 19 4
2004 HJK 14 4
2004–2005 Lecce 27 0
2005–2006 Lecce 8 0
2006 Saturn 28 7
2007 Saturn 22 1
2008 Saturn 19 0
2009 Saturn 7 0
2009–2010 Metalist 10 0
2010 Jaro 16 7
2010–2011 Kilmarnock 31 4
2011–2012 Rubin Kazan 4 0
2011–2012 Rubin-2 Kazan 2 0
2012–2013 Rubin Kazan 3 0
2013 Kairat Almaty 14 0
2013–2014 Kilmarnock 13 1
2014–2015 Kilmarnock 27 4
2015 Jaro 2 0

[2][5]

  1. a b c Alexei Eremenko EU-football -sivustolla (englanniksi)
  2. a b c d Liigapelaajat Veikkausliiga. Viitattu 13.4.2009.
  3. Alexei Eremenko Jr. Soccerway-sivustolla (englanniksi)
  4. a b Alexei Jr. ja Roman Eremenko – Kaksi veljestä 21.8.2007. Aamulehti. Arkistoitu 3.2.2010. Viitattu 13.4.2009.
  5. a b Suomen Cupin historiaa Palloliitto. Arkistoitu 21.6.2008. Viitattu 13.4.2009.
  6. History 20.5.2008. UEFA. Viitattu 14.7.2009.
  7. Eremenko junior jätti jäähyväiset 24.7.2004. MTV3. Viitattu 14.7.2009.
  8. Statistika Rossijskaja futbolnaja Premjer-Liga. Viitattu 14.7.2009. (venäjäksi)
  9. Eremenkon Saturn kohtaa Zenitin Venäjän avauksessa 10.3.2007. Turun Sanomat. Viitattu 13.4.2009.
  10. Eremenkosta tehtiin Saturnin kapteeni 7.8.2006. Ilta-Sanomat. Viitattu 13.4.2009.[vanhentunut linkki]
  11. Eremenko junior vaihtamassa seuraa 12.1.2007. MTV3. Viitattu 12.1.2007.
  12. Saturn: Eremenko ei ole myytävänä! 15.1.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 14.7.2009.[vanhentunut linkki]
  13. Alexei Eremenko jr. haluaa lähteä Saturnista 2.6.2009. Aamulehti. Viitattu 14.7.2009.[vanhentunut linkki]
  14. City Trial Two at Hereford 13.7.2009. Bristol City FC. Arkistoitu 17.7.2009. Viitattu 14.7.2009. (englanniksi)
  15. Eremenko is a Metalist player now 29.7.2009. FK Metalist Harkova. Arkistoitu 30.7.2009. Viitattu 29.7.2009. (englanniksi)
  16. Toronto FC testaa suomalaista keskikenttäpelaajaa 18.2.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 12.3.2010.[vanhentunut linkki]
  17. Jarolle kovan luokan vahvistus 12.3.2010. FF Jaro. Viitattu 12.3.2010.[vanhentunut linkki]
  18. Numero 14 sulatetaan 15.3.2010. FF Jaro. Viitattu 16.3.2010.[vanhentunut linkki]
  19. Eremenko juniorin siirto sai sinettinsä 31.8.2010. Veikkausliiga. Viitattu 31.8.2010.
  20. New Signing 31.8.2010. Kilmarnock FC. Viitattu 31.8.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  21. Eremenko junior niittasi voittomaalin heti debyytissään mtv3.fi. Viitattu 11.9.2010.
  22. BBC Sport: Alexei Eremenko is SPL player of month for November 2.12.2010
  23. Ilkka Laitinen: Eremenko ehdolla vuoden pelaajaksi. Iltalehti Urheilu, 2011, nro 15.4., s. 10.
  24. http://www.mtv3.fi/urheilu/futis/uutiset.shtml/2011/08/1380903/eremenko-junior-siirtyy-rubin-kazaniin
  25. Alexei Eremenko junior siirtyy Kazakstaniin (Arkistoitu – Internet Archive) mtv.fi (13.6.2013.) Viitattu 24.11.2013.
  26. Eremenko jr purki sopimuksensa yle.fi Viitattu 26.11.2013.
  27. Performance data for season 12/13 transfermarkt.co.uk (englanniksi) Viitattu 26.11.2013.
  28. Eremenko returns to Kilmarnock 28.01.2014. Scottish Express. Viitattu 28.01.2014.
  29. Eremenko junior tykitti maalin Skotlannissa yle.fi (15.2.2014) Viitattu 16.2.2014.
  30. Alexei Eremenko junior lopetti pelaajauransa – ”Veikkausliigan tasoa ei voi sanoa ammattilaisuudeksi”
  31. Eremenko Aleksei Jr Palloliitto. Arkistoitu 9.5.2007. Viitattu 13.4.2009.
  32. World Cup 2006 (Qualifiers) – Goal Scorers RSSSF. Viitattu 14.7.2009.
  33. Finland – International Player Records RSSSF. Viitattu 14.7.2009.
  34. Baxterin pelityyli huutaa Litmasta ja Eremenkoa Urheilulehti. 6.10.2008. Viitattu 21.3.2011.
  35. Rangers-manageri Eremenkosta: Yksi parhaista Iltalehti. 10.1.2011. Viitattu 21.3.2011.
  36. Alexei Eremenko Junior FF Jaro.fi. Viitattu 23.3.2011.
  37. Eremenko maajoukkueen piikkiin Ilta-Sanomat. 23.5.2006. Viitattu 23.3.2011.[vanhentunut linkki]
  38. Eremenko junior pelaa haluamassaan roolissa YLE urheilu. 15.11.2010. Yleisradio. Viitattu 21.3.2011.
  39. Eremenko uhkuu maalinälkää MM-karsinnassa MTV3.fi. 6.9.2005. Viitattu 21.3.2011.
  40. a b c d e Tuomo Väliaho: Pitkä kylmä suihku. Nyt-liite, 23.4.2010, s. 6-9.
  41. Eremenkolle yllätysvauva 25.9.2007. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 16.10.2007. Viitattu 25.9.2007.
  42. Martina on Eremenkon salarakas 21.10.2004. Ilta-Sanomat. Viitattu 25.9.2007.[vanhentunut linkki]
  43. Eremenkolle pikkusakot 13.1.2006. Ilta-Sanomat. Viitattu 25.9.2007.[vanhentunut linkki]
  44. Alexei Eremenko jr. sivuun 3–4 viikoksi 12.11.2007. Palloliitto. Arkistoitu 13.11.2007. Viitattu 12.11.2007.
  45. Eremenko sai ehdollista rattijuopumuksesta 5.9.2008. MTV3. Viitattu 13.4.2009.
  46. Neuvostoliittolaisten henkilönimien opas
  47. Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet – Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Jyväskylä: Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5
  48. Igroki Rossijskaja futbolnaja Premjer-Liga. Viitattu 13.4.2009. (venäjäksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hokkanen, Kati: Pelimies on erimies – Alexei Eremenko junior, suomalaisuus, maskuliinisuus ja julkisuus. (Pro gradu -tutkielma) Tampereen yliopisto, 2006. Teoksen verkkoversio.[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]