Deminutiivi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Deminutiivi (myös diminutiivi) eli pienennysmuoto tarkoittaa vähennysmuotoa tai johdosta, hellittelymuotoa. Ilmaisu on peräisin latinan sanasta deminuere, jota käytetään merkityksessä "pienentää".

Deminutiiveja käytetään paitsi appellatiiveista (yleisnimistä) usein myös propreista (erisnimistä), kuten etunimistä. Deminutiivit ovat yleisiä ainakin useimmissa romaanisissa, germaanisissa ja slaavilaisissa kielissä, erityisesti venäjässä[1].

Eri kielissä deminutiiveilla on erilaiset päätteet. Suomessa deminutiiveja käytetään melko harvoin ja nykykielessä yhä harvemmin. Lastenkulttuurissa deminutiivit esiintyvät melko usein. Esimerkiksi tähti-sanan deminutiivi esiintyy lastenlaulussa Tuiki, tuiki tähtönen. Usein deminutiivi ilmaistaan suomen kielessä päätteellä -nen, mutta myös monia muita päätteitä on yleisesti käytössä, kuten -ke, -kka, - kko, -le, -lma, -re: kuvake, kiulukka, lammikko, kaistale, notkelma, lampare.

Deminutiivin vastakohta on augmentatiivi, joka tarkoittaa "isoa" tai "suurta". Tämä muoto on yleinen romaanisissa kielissä ja japanissa sekä venäjässä.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisin pääte on -nen:

  • tyttö ⇒ tyttönen
  • poika ⇒ poikanen
  • pallo ⇒ pallonen
  • kukka ⇒ kukkanen
  • leipä ⇒ leipänen
  • kirja ⇒ kirjanen
  • pieni ⇒ pienoinen
  • kaunis ⇒ kaunoinen

Toinen pääte on -kka. Sanan tai nimen viimeinen vokaali voi muuttua:

Kaksoisdeminutiivi (-kka + -nen):

  • lapsi ⇒ lapsukainen
  • pieni ⇒ pienokainen

Vielä toinen pääte on -ke:

  • linna ⇒ linnake
  • levy ⇒ levyke
  • aalto ⇒ aalloke

Viron kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääte on yleensä muotoa -ke:

  • tüdruk ⇒ tüdrukuke (tyttö)
  • pall ⇒ pallike (pallo)
  • lill ⇒ lilleke (kukka)
  • leib ⇒ leivake (leipä)
  • raamat ⇒ raamatuke (kirja)
  • väike ⇒ väikseke (pieni)
  • kaunis ⇒ kaunike (kaunis)

Saksan kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääte on yleensä muotoa -chen tai -lein, Etelä-Saksassa ja Itävallassa myös -li -(e)le, -(a)le ja -erl. Usein deminutiivimuotoon liittyy myös umlaut eli a:n muutos ä:ksi, o:n muutos ö:ksi ja u:n muutos ü:ksi. Ne ovat 'das'-sukuisia. Esimerkkejä:

  • Magd ⇒ Mägdchen ⇒ Mädchen (nykyään täysin itsenäistynyt uudella merkityksellään eikä enää koeta diminutiivina)
  • Baum ⇒ Bäumchen tai Bäumlein (puu)
  • Hans ⇒ Hänschen tai Hansi tai Hansli (miehen etunimi)
  • Mann ⇒ Männchen tai Männlein (mies)
  • Rippe ⇒ Rippchen tai Ripplein (kylkiluu)
  • Ball ⇒ Bällchen (pallo)
  • Boot ⇒ Bötchen (pituus säilyy, vaikka kirjoitetaan yhdellä ö:llä)
  • Brot ⇒ Brötchen (leipä; tämä on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä Brötchen tarkoittaa "sämpylä", jokahan on "pieni leipä")
  • Hund ⇒ Hündchen, Hündlein, Hunderl
  • Stube ⇒ Stübchen

Hollannin kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääte on yleensä muotoa -je -je, tje, -pje, -etje, -kje. Muodot -ke, eke, -ske, -ie ovat myös mahdollisia, mutta niitä ei käytetä kirjakielessä.

  • Brood ⇒ Broodje (leipä)
  • Huis ⇒ Huisje (talo)
  • Kop ⇒ Kopje (kuppi)
  • Tas ⇒ tasje (lautanen)
  • Kaart ⇒ kaartje (kortti)

Latinan kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääte on yleensä muotoa -culus/-cula/-culum, -ulus/-ula/-ulum, -olus/-ola/-olum tai -ellus/-ella/-ellum. Esimerkkejä:

  • mus ⇒ musculus (hiiri)
  • homo ⇒ homunculus (ihminen)
  • malleus ⇒ malleolus (vasara)
  • liber ⇒ libellus (kirja)

Englannin kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätteet ovat yleensä muotoa -let, -ling, -ette tai -y.

  • leaf (lehti) ⇒ leaflet (esite, lentolehtinen)
  • book (kirja) ⇒ booklet (kirjanen, vihkonen)
  • pig (sika) ⇒ piglet (porsas)
  • duck (ankka) ⇒ duckling (ankanpoikanen)
  • disk (levy) ⇒ diskette (levyke)
  • dog (koira) ⇒ doggy (hauva)

Espanjan kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjassa deminutiivi muodostetaan -ito/-ita, -illo/-illa tai -cito/-cita -päätteillä.

  • novo ⇒ noviecito
  • Paco ⇒ Paquito
  • Juana ⇒ Juanita
  • torta ⇒ tortilla

Venäjän kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deminutiiveja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • дева (neito) ⇒ девочка (pikkutyttö) ⇒ девчонка (tyttö), девушка (neiti)
  • стол (pöytä) ⇒ столик (pikkupöytä, myös pöytä)
  • окно (ikkuna) ⇒ окошко (räppänä, myös ikkuna)
  • огурец (kurkku (kasvi)) ⇒ огурчик (kurkku (vihannes))

Augmentatiiveja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • дом (talo) ⇒ домина (suuri talo)
  • ветер (tuuli) ⇒ ветрище (kova tuuli)

Nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anthony ⇒ Tony
  • Aleksandr ⇒ Saša ⇒ Saška ⇒ Sašenka
  • Aleksanteri ⇒ Santeri; Santtu; esim. Aleksander Filander⇒Santeri Alkio
  • Dmitri ⇒ Dima tai Mitja
  • Galina ⇒ Galja (gallä)
  • IvanVanja
  • Ivana ⇒ Ivanka
  • JekaterinaKatja
  • LarisaLara
  • Mihail ⇒ Miška; Miša
  • Nikolai ⇒ Kolja ⇒ ⇒ Kolenjka
  • Robert ⇒ Rob, Bob, Bobby (esimerkiksi Robert Kennedy)
  • Stepan ⇒ Stjopa, Stenka (esimerkiksi Stenka Razin)
  • Vasili ⇒ Vasja
  • Thomas ⇒ Tom
  • William ⇒ Bill (esimerkiksi presidentti Bill Clinton)
  • Richard ⇒ Dick (esimerkiksi presidentti Richard Nixon "Tricky Dick")
  • Giuseppe ⇒ Geppetto

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Muusa Vahros: Venäjän kieli, s. Tiedon portaat 2, s. 273. WSOY, 1966.