Tämä on lupaava artikkeli.

Afrikanpöllö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Afrikanpöllö
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Viirupöllöt Strix
Laji: woodfordii
Kaksiosainen nimi

Strix woodfordii
(A. Smith, 1834)

Synonyymit
  • Ciccaba woodfordii (A. Smith, 1834)[2]
Alalajit [2]
  • S. w. woodfordii
  • S. w. nigricantior
  • S. w. nuchalis
  • S. w. umbrina
Katso myös

  Afrikanpöllö Wikispeciesissä
  Afrikanpöllö Commonsissa

Afrikanpöllö (Strix woodfordii) on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elävä pöllölintu. Lajin tieteellinen nimi on annettu 1800-luvulla palvelleen ammattisotilaan, eversti E. J. A. Woodfordin mukaan.[3]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Afrikanpöllö Botswanassa.

Afrikanpöllö on keskikokoinen pöllölaji,[4] joka on hieman kottaraista suurempi.[5] Sen ruumiinpituus on 30–36 senttiä.[6] Naaraat painavat 285–350 grammaa, koiraat 242–269 grammaa.[4] Lajin huomiota herättävä piirre on, että sen pyöreästä päästä puuttuvat kokonaan korvatupsut. Suuria, tummanvärisiä silmiä ympäröivät valkoiset "kulmakarvat".[4] Sukupuolet ovat samanväriset.[5] Ruskeaa selkäpuolta kirjovat valkoiset täplät. Vatsapuoli on valkoinen, ja siinä kulkee kastanjanruskeita ja tummia raitoja.[6] Pään höyhenys on ruskea, kurkun valkoinen. Nokka on harmaa ja jalat ruskeat.[5] Nuoret linnut muistuttavat aikuisia lintuja, mutta ovat tummempia. Lisäksi aikuisille tyypilliset suuret ja vaaleat silmäkiehkurat ovat pienemmät.[7] Afrikanpöllöjen höyhenyksen värisävy ja raidoitus vaihtelevat selvästi levinneisyysalueen eri osissa. Lajilla on neljä alalajia, joiden väritys ja koko poikkeavat hieman toisistaan.[4]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikanpöllöä tavataan Afrikassa Sahelin eteläpuolella.[8] Sen levinneisyys ulottuu Senegalista Etiopiaan, ja sieltä etelään Angolaan, Namibian Capriviin, Pohjois-Botswanaan, Zimbabween, Mosambikiin, Swazimaahan sekä Etelä-Afrikan itä- ja koillisrannikolle.[4][8][1] Lajin levinneisyys kattaa noin 3 880 000 neliökilometriä.[9]

Afrikanpöllön elinympäristöä ovat kaikenlaiset tiheät metsät, kuten kesävihannat metsät,[8] ikivihreät metsät, jokivarsimetsät,[10] metsänreunat, rannikkometsät, tiheät rantapensaikot ja plantaasit.[4][8] Lajia tavataan yleisenä myös esikaupunkien puistoissa ja puutarhoissa.[8] Kannan kokoa ei tiedetä, mutta afrikanpöllö on kuitenkin Saharan eteläpuolisen Afrikan metsien yleisin pöllölaji.[4][1] Metsäympäristöstä riippuvaisena lajina se on hyvin altis metsäkadolle. Kannan uskotaan kuitenkin olevan vakaa. Afrikanpöllö kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen II.[4]

Afrikanpöllönpoikanen KwaZulu-Natalissa, Etelä-Afrikassa.

Afrikanpöllö on täysin yöaktiivinen lintu. Päivisin se istuu oksalla 1–30 metrin korkeudessa sijaitsevan tiheän kasvillisuuden suojissa, joko yksin tai pareittain.[4] Afrikanhuuhkajakoiraan ääntely koostuu nopeasta "HU-hu, HU-hu-hu, hu-hu"-huhuilusta. Naaras vastaa koiraan huhuiluun tavallisesti korkeataajuisemmilla, mutta verkkaisemmilla "HUU"-huudoilla.[10][4]

Afrikanpöllön ravinto koostuu lähinnä hyönteisistä ja pikkulinnuista. Laji syö myös käärmeitä ja muita matelijoita sekä pieniä nisäkkäitä.[8][6] Se voi napata saaliita niin maasta, ilmasta, puunoksalta kuin pensaikostakin.[4] Useimmiten afrikanpöllö saalistaa matalalla sijaitsevalta oksalta käsin kuunnellen ääniä, jotka saattaisivat tarkoittaa saalista. Kun pöllö kuulee tai näkee saaliin, se pudottautuu maahan sieppaamaan ruokansa. Afrikanpöllö pystyy myös nappaaman ilmasta lepakoita ja hyönteisiä. Satunnaisesti se poimii myös hyönteisiä puiden oksilta ja lehdiltä. Afrikanpöllö voi itse joutua töyhtökotkan tai mustakanahaukan saaliiksi.[8]

Afrikanpöllön lisääntymisaika on heinä-lokakuussa.[6] Pesä on yleensä 1–30 metrin korkeudessa sijaitsevassa puunonkalossa. Tämän lajin pöllöt pesivät myös maassa olevissa, puunjuurten seassa olevissa painanteissa.[8] Ne eivät vuoraa pesää sen koommin muulla lisämateriaalilla.[4] Eteläisessä Afrikassa muninta tapahtuu elo-syyskuussa, satunnaisesti muinakin kuukausina. Pesäpaikka pysyy samana vuodesta toiseen, vaikka sinne olisi tulvinut vettä.[8] Naaras munii yhteensä 1–3 munaa, mutta pyöräyttää vain yhden kerrallaan 2–4 päivän välein. Haudonta-aika kestää noin 31 päivää ja siitä vastaa yksinomaan naaras. Koiras hoitaa sillä välin saalistuksen ja ruokkii puolisoaan pesällä. Poikaset avaavat silmänsä noin 10 päivän päästä kuoriutumisesta.[4] Ne lähtevät pesästä ja alkavat kiipeillä oksilla 23–37 päivän ikäisinä, mutta tulevat lentokykyisiksi vasta 45 päivän ikäisinä.[4] Vanhemmat huolehtivat poikasista vielä neljä kuukautta tämän jälkeenkin[8] ja voivat pysyä yhdessä jopa seuraavan pesintäaikaan asti.[6]

Afrikanpöllö Kobe Kachoenissa.

Andrew Smith kuvasi afrikanpöllön vuonna 1834 Kapmaan Knysnasta peräisin olevan tyyppiyksilön perusteella nimellä Noctua Woodfordii. Nykyään se sijoitetaan viirupöllöjen (Strix) sukuun. Se on toisinaan luokiteltu myös metsäpöllöjen (Ciccaba) sukuun, mitä on perusteltu korvan rakenteellisilla eroilla verrattuna viirupöllöihin. DNA-tutkimukset osoittavat kuitenkin, että afrikanpöllön sijoittaminen metsäpöllöihin ei ole perusteltua.[11]

Afrikanpöllöstä on kuvattu useita alalajeja, mutta nykykäsityksen mukaan alalajeja on vain neljä. Keniassa sijaitsevan Sokoken metsän pöllöt on toisinaan sijoitettu omaan S. w. sokokensis-alalajiinsa. Aikaisemmin myös Sudanin ja Etelä-Kongo-Kinshasan välisellä alueella sekä Keski-Afrikan tasavallassa elävät pöllöt on luettu omaan S. w. bohndorffi-alalajiinsa.[11] Nykyään afrikanpöllöstä tunnistetaan seuraavat alalajit:[11]

  • S. w. woodfordii (A. Smith, 1834) Nimikkoalalajin levinneisyys ulottuu Etelä-Angolasta ja Kongon demokraattisen tasavallan eteläosista itään aina Lounais-Tansaniaan, ja sieltä etelään Pohjois-Botswanaan ja Kapmaahan.
  • S. w. nuchalis (Sharpe, 1870) Alalajin levinneisyys ulottuu Senegambiasta itään aina Sudaniin ja Ugandaan, ja sieltä etelään aina Pohjois-Angolaan ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Elää myös Biokon sarella.
  • S. w. nigricantior (Sharpe, 1897) Etelä-Somalia, Kenia, Tansania, Sansibar ja Kongon demokraattisen tasavallan itäosat.
  • S. w. umbrina (Heuglin, 1863) Etiopia ja Kaakkois-Sudan.
  1. a b c BirdLife International: Strix woodfordii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.5.2014. (englanniksi)
  2. a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Strix woodfordii (TSN 686688) itis.gov. Viitattu 10.8.2010. (englanniksi)
  3. Peter Steyn: A Delight of Owls: African Owls Observed, s. 60. Jacana Medi, 2009. ISBN 978-1-77009-740-7 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.8.2010). (englanniksi)
  4. a b c d e f g h i j k l m n Arkive - African Wood Owl - Information, Pictures, Sounds 2008. Wildscreen. Arkistoitu 31.10.2016. Viitattu 11.8.2011. (englanniksi)
  5. a b c Tony Roocroft: African Wood-Owl (Strix woodfordii fam. Strigidae) Kruger Park Birds & Birding TheKruger.com. Viitattu 10.8.2011. (englanniksi)
  6. a b c d e African Wood Owl helmikuu 2005. World Owl Trust. Arkistoitu 2.11.2007. Viitattu 11.8.2010. (englanniksi)
  7. Kenneth Newman: Newman's Birds of Southern Africa, s. 236. Struik Publishers, 2002. ISBN 1868727351 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.8.2010). (englanniksi)
  8. a b c d e f g h i j Strix woodfordii (African wood-owl) Biodiversity explorer. Arkistoitu 19.2.2011. Viitattu 11.8.2011. (englanniksi)
  9. African Wood-owl (Strix woodfordii) - BirdLife species factsheet 2011. BirdLife International. Viitattu 11.8.2011. (englanniksi)
  10. a b Vincent Carruthers: The Wildlife of Southern Africa: A Field Guide to the Animals and Plants of the Region, s. 136. Struik Publishers, 2000. ISBN 1 86872 451 4 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.8.2010). (englanniksi)
  11. a b c African Wood-owl (Strix woodfordii) 2011. The Internet Bird Collection. Viitattu 13.8.2011. (englanniksi)