Şuşa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Şuşa
(Šuši)
Շուշի
Shushi collection.jpg
Vaakuna
Vaakuna

Şuşa

Koordinaatit: 39.7636°N, 46.7514°E

Valtio Azerbaidžan
Vuoristo-Karabah¹
Piiri Šušin piiri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 5,5 km²
Väkiluku (2013) 4 600[1]
¹ de facto itsenäinen alue

Şuşa (azerinkielinen nimi, armeniaksi Շուշի, Šuši; ven. Шуша, Šuša) on kaupunki Azerbaidžaniin virallisesti kuuluvassa Vuoristo-Karabahissa. Se sijaitsee Karabahin vuoriharjanteen juurella 11 kilometriä Stepanakertista etelään. Kaupunki on Şuşan piirin keskus. Sen kautta kulkee Yevlaxin, Stepanakertin ja Nahitševanin välinen maantie. Asukkaita oli vuonna 2013 noin 4 600 henkeä[1] (15 039 vuonna 1989).[2] Azerbaidžanin tilastokeskuksen arvio väkiluvuksi (21 900 as., 2014 alussa)[3] poikkesi huomattavasti paikallisesta arviosta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkikuvaa Şuşassa, piirros vuodelta 1865.

Şuşan perustetti rajalinnoitukseski Karabahin kaanikunnan hallitsija Panakh-kaani vuonna 1747.[4] Vuonna 1805 se liitettiin Venäjään, minkä jälkeen se oli tärkeä kauppakaupunki. Vuonna 1840 siitä tuli Jelizavetpolin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus.[5] 1800-luvun ajan kaupungin porvariluokka kasvoi ja kaupunkiin rakennettiin kirkkoja, moskeijoita, leveitä katuja ja useita ussklassistisia rakennuksia. Se tuli tunnetuksi Azerbaidžanin konservatoriona, sillä se tuotti useita muusikkoja ja säveltäjiä. Kaupunging merkitys väheni vuoden 1905 jälkeen, jolloin se kärsi suuria tuhoja kaupungin muslimien ja kristittyjen välisissä yhteenotoissa. Vielä suurempia tuhoja se kärsi vuonna 1920, jolloin Azerbaidžanin armeija tuhosi sen armenialaisen kaupunginosan. Kymmenisen vuotta myöhemmin kaupungissa vieraillut venäjänjuutalainen runoilija Osip Mandelštam kuvaili sitä aavekaupungiksi.[4]

Vuodesta 1923 kaupunki kuului Vuoristo-Karabahin autonomiseen alueeseen.[5] Stepanakertista tuli autonomisen alueen pääkaupunki ja Şuşasta kehittyi samalla alueen azeriväestön keskus. Vuoristo-Karabahin konfliktin kärjistyessä vuonna 1988 kaupungista tuli yksinomaan azerien asuttama linnake armenialaisten autonomisen alueen sisällä. Sodan puhjettua armenialaiset valtasivat sen toukokuussa 1992 ja tuhosivat siitä suurimman osan. Sittemmin armenialaiset ovat tehneet kaupungissa joitakin korjauksia ja esimerkiksi sen armenialainen kirkko on jälleenrakennettu. Suuri osa kaupungista on kuitenkin edelleen tyhjillään, mukaan lukien sen kaksi moskeijaa. Kaupungin kohtalosta on tullut yksi tärkeimmistä Vuoristo-Karabahin konfliktin päättämistä koskevien neuvottelujen kiistakysymyksistä. Armenialaiset pelkäävät, että kaupungista muodostuisi jälleen azerien tukikohta, kun taas paenneet azerit eivät halua lupua vaatimuksistaan kaupungin suhteen.[4]

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen Azerbaidžanin ja Armenian välistä sotaa Şuşassa oli silkki- ja pienteollisuutta. Se tunnettiin myös ikivanhana matonkudonnan keskuksena. Kaupungissa oli historiallinen museo ja säveltäjä Üzeyir Hacıbəyoville omistettu kotimuseo. Şuşa oli suosittu matkailukohde, jonka ympärillä sijaitsi parantoloita, lepokoteja ja pioneerileirejä. Nähtävyyksiin kuuluivat 1700-luvulla rakennetut linnat ja linnoituksen muurit sekä 1700–1800-lukujen koristeelliset asuintalot.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Statistical Yearbook of Nagorno-Karabakh Republic, 2007-2013 (pdf) (sivut 35-37) National Statistical Service of NKR, stat-nkr.am/. Viitattu 23.1.2015. (englanniksi) ja (armeniaksi)
  2. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kohta Azerbaidžanskaja SSR, noin 25% websivun alalaidasta.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.1.2015. (venäjäksi)
  3. Population of Azerbaijan - 2.6. Population by sex, economic and administrative regions, urban settlements at the beginning of the 2014 (xls) (Excel-taulukko 2.6 suora linkki) 12.5.2014 (sivuston päivitys). Baku: The State Statistical Committee of the Republic of Azerbaijan, stat.gov.az. Viitattu 27.1.2015. (englanniksi)
  4. a b c Thomas de Wall: The Caucasus - An Introduction, s. 103-104. Oxford Univeristy Press, 2010. ISBN 978-0-19-539976-9. (englanniksi)
  5. a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 523. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]