Ghazantšetsotsin katedraali

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ghazantšetsotsin katedraali
Katedrála Krista Spasitele, Šuši.jpg
Sijainti Şuşa, Vuoristo-Karabah
Koordinaatit 39°45′32″N, 46°44′52″E
Kirkkokunta Armenian apostolinen kirkko
Rakentamisvuosi 1887
Suunnittelija Simon Ter-Hakobian
Materiaali kalkkikivi
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ghazantšetsotsin katedraali (arm. Ղազանչեցոց) on armenialainen katedraali Şuşan kaupungissa Vuoristo-Karabahin kiistellyllä, mutta kansainvälisesti osana Azerbaidžania tunnutetulla alueella. Katedraali on valmistunut vuonna 1887.

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymää katedraalilla.

Ghazantšetsotsin katedraali sijaitsee Şuşan kaupungin keskustassa Vuoristo-Karabahissa.[1] Katedraali on rakennettu valkoisesta kalkkikivestä.[2] Sen tilojen mitat ovat 34,7x27x47 metriä. Sen julkisivun eri puolilla on apsikset. Katedraalin kupolin korkeus on 17 metriä. Rakennukseen kuuluu kolme sisäänkäyntiä (läntinen, itäinen ja pohjoinen).[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katedraali ja Şuşan raunioita vuonna 1920.

Şuşa oli perustettu Karabahin kaanikunnan pääkaupungiksi 1700-lvun puolivälissä ja se kasvoi yhdeksi alueen tärkeimmistä keskuksista.[3] Ghazantšetsotsin katedraalin rakennuttivat kaupunkiin armenialainen porvariluokka[2] ja sen suunnitteli Simon Ter-Hakobian. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1868[1] ja valmistuivat vuonna 1887. Valmistuessaan se oli yksi suurimmista armenialaisista kirkoista.[2] Şuşa kärsi mittavia tuhoja etnisissä väkivaltaisuuksissa maaliksuussa 1920 ja sittemmin kaupunki oli yksi azerien keskuksista Karabahissa.[3]

Kirkko suljettiin kommunistien valtaannousun jälkeen. Rakennus kärsi vahinkoja Neuvostoliiton kaudella. Sitä käytettiin muun muassa viljavarastona. Sen rekonstruktiotyöt aloitettiin yleisestä painostuksesta 1980-luvulla.[1] Vuoristo-Karabahin sodan aikana Şuşaa hallitsivat ensin azerit, mutta armenialaiset valtasivat sen toukokuussa 1992. Suurin osa kaupungista poltettiin valtauksen jälkeen. Armenialainen kirkko kuului kuitenkin harvoihin kunnostettuihin rakennuksiin.[3]

Armenia syytti Azerbaidžania katedraalin tulituksesta Vuoristo-Karabahin yhteenottojen alettua jälleen vuonna 2020.[4] Azerien vallattua Şuşan saman vuoden marraskuussa heitä syytettiin puolestaan kirkon tilojen töhrimisestä.[5] Toukokuussa Azerbaidžanin uutisoitiin aloittaneen paikalla kunnostustyöt, joiden ilmoitettu tarkoitus oli "palauttaa kirkko alkuperäiseen muotoonsa". Azerbaidžanissa on esitetty väitteitä, joiden mukaan kirkko oli alun perin venäläisortodoksinen eikä armenialainen, ja että armenialaiset olivat tehneet siihen muutoksia 1990-luvulla.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Shahen Mkrtchian: The Church of Ghazanchetsots Shushi: The City of Tragic Fate. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  2. a b c Thomas de Wall: Black garden : Armenia and Azerbaijan through peace and war, s. 185. New York University Press, 2003. ISBN 0-8147-1944-9. (englanniksi)
  3. a b c Thomas de Wall: The Caucasus - An Introduction, s. 103-104. Oxford Univeristy Press, 2010. ISBN 978-0-19-539976-9. (englanniksi)
  4. Nagorno-Karabakh: Armenia accuses Azerbaijan of targeting cathedral BBC News. BBC. Viitattu 29.10.2020. (englanniksi)
  5. The Mother See strongly condemns Mother See of Holy Etchmiadzin. Viitattu 16.11.2020. (englanniksi)
  6. Joshua Kucera: Azerbaijan begins controversial renovation of Armenian church eurasianet. Viitattu 16.6.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]