ǃXóõ
| ǃXóõ | |
|---|---|
| Oma nimi | ǃXóõ |
| Tiedot | |
| Alue | Botswana, Namibia |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia | 4 200 (vuonna 2002) |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | khoisan-kielet |
| Kieliryhmä | tuukielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | khi |
| ISO 639-3 | nmn |
ǃXóõ [ǃ͡χɔ̃ː˦][1] (myös: !xu, !xoon, !khong, taa) on Botswanassa ja Namibiassa puhuttava khoisan-kieli. Vuonna 2002 sitä puhui 4 200 ihmistä. Useimmat puhujat asuvat Botswanassa. ǃXóõn kieli tunnetaan sen suuresta määrästä foneemeja, joita on kielen läntisessä murteessa peräti 164. Laskelmat kuitenkin vaihtelevat 130:stä 164:ään; nimittäin kielitieteilijän Anthony Traillin arvioiden mukaan konsonantteja on 58, vokaaleja 31 ja tooneja neljä (Traill 1985, 1994 itä-!xóõsta), kun taas Dokumentation Bedrohter Sprachenin kielihankkeen mukaan konsonantteja on peräti 87, vokaaleja 20 ja tooneja vain kaksi (DoBeS 2008 länsi-!xóõsta).
Äänneoppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-!xóõ (Traill)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Trail tiedottaa kielen itäisessä murteessa olevan neljä toonia ja viisi vokaalia. Tooneja eli äänenkorkeuksia ovat: korkea [á], tasainen [ā], matala [à], ja keski-laskeva [â] (DoBeS:n mukaan kielessä on vain korkea ja matala tooni). Vokaalijärjestelmä koostuu viidestä vokaalista, [a e i o u], jotka ääntyvät joko tavallisesti, glottaalisesti tai vuotoisasti. Vokaalit [a o u] voivat olla myös faryngaalisia ja niitä ääntäessä voi tuottaa yhtaikaa myös epiglottaalisen tremulantin [ᴙ]. Diftongeja ovat: [ai, ae, ao, au, oi, oe, oa, ou, ui, ue, ua]. Tavalliset vokaalit voivat nasalisoitua.
Traillin tiedottamat konsonantit (harvinaiset konsonantit suluissa, vuoden 1994 jälkeen lisätyt konsonantit asteriskilla merkittyinä):
| konsonantit (pois lukien naksausäänteet) | Labiaali | Dentaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | vastaavat naksausäänteet |
Uvulaari | vastaavat naksausäänteet |
Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oraalinen klusiili | soinnillinen | b ~ v | d | dz | ɡ | ɡǃ jne. | ɢ ~ ɴɢ | ɢǃ ~ ɴɢǃ jne. | ||
| tavalliset soinnittomat | p* | t | ts | k | kǃ jne. | q | qǃ jne. | ʔ | ||
| aspiraatta | pʰ* | tʰ | tsʰ | kʰ | kǃʰ jne. | qʰ | ||||
| ejektiivi | tʼ* | tsʼ | kʼ*, kxʼ | kǃʼqʼ jne. | (qʼ) | qǃʼ jne. | ||||
| konsonanttiklusteri (aspiraatta) | dtʰ | dtsʰ | ɡkʰ* | ɡǃh jne. | ɢqʰ ~ ɴɢqʰ | ɢǃh jne. | ||||
| ejektiivinen klusteri | dtsʼ | ɡkxʼ | ɡǃqʼ jne. | |||||||
| Frikatiivi | soinniton | f* | s | x | kǃx jne. ? | h* | ||||
| Nasaali | soinnillinen | m | n | ɲ | (ŋ) | ŋǃ jne. | ||||
| glottaali | mˀ | nˀ | ʔŋǃ jne. | |||||||
| Muu | (l) | dʲ ~ j | ||||||||
!Xóõn kielessä on 83 naksausäännettä:
| affrikaatta | 'terävät' naksausäänteet | |||
| bilabiaali | dentaali | lateraali | alveolaari | palataali |
| kʘ | kǀ | kǁ | kǃ | kǂ |
| qʘ | qǀ | qǁ | qǃ | qǂ |
| ŋ̊ʘ | ŋ̊ǀ | ŋ̊ǁ | ŋ̊ǃ | ŋ̊ǂ |
| ɡʘ | ɡǀ | ɡǁ | ɡǃ | ɡǂ |
| ɢʘ | ɢǀ | ɢǁ | ɢǃ | ɢǂ |
| ŋʘ | ŋǀ | ŋǁ | ŋǃ | ŋǂ |
| kʘʰ | kǀʰ | kǁʰ | kǃʰ | kǂʰ |
| ↓ŋ̊ʘʰ | ↓ŋ̊ǀʰ | ↓ŋ̊ǁʰ | ↓ŋ̊ǃʰ | ↓ŋ̊ǂʰ |
| kʘˣ | kǀˣ | kǁˣ | kǃˣ | kǂˣ |
| ˀŋʘ | ˀŋǀ | ˀŋǁ | ˀŋǃ | ˀŋǂ |
| qʘʼ | qǀʼ | qǁʼ | qǃʼ | qǂʼ |
| kʘˀ | kǀˀ | kǁˀ | kǃˀ | kǂˀ |
| ɡʘx | ɡǀx | ɡǁx | ɡǃx | ɡǂx |
| kʘʼqʼ | kǀʼqʼ | kǁʼqʼ | kǃʼqʼ | kǂʼqʼ |
| ɡʘqʼ | ɡǀqʼ | ɡǁqʼ | ɡǃqʼ | ɡǂqʼ |
| ɡʘh | ɡǀh | ɡǁh | ɡǃh | ɢǂh |
| ɢǀh | ɢǃh | ɢǂh | ||
- Nämä 83 äännettä perustuvat viiteen naksausäänteeseen eli bilabiaalinen [ʘ], dentaalinen [ǀ], alveolaarinen [ǃ], palatoalveolaarinen [ǂ] ja aveolaarinen lateraalinen avulsiivi [ǁ].
Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ǃXóõ on yksi edellä mainituista khoisan-kielistä (kunta sisältää myös hadzan ja sandawen kielet sekä khoekielet). Kielen sanajärjestys on SVO eli minä ajan autoa. Kielessä on myös taipuvia prepositioita sekä sarjaverbejä (eli kaksi peräkkäistä verbiä, jotka muodostuvat yksittäisen predikaatin). Kausatiivi muodostetaan reduplikaatiolla. Genetiivit, adjektiivit, relatiivilauseet ja numerot tulevat niiden määrittämien substantiivien jälkeen.
Substantiiviluokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikki seuraavat tiedot ovat peräisin Anthony Traillin laatimasta A !Xóõ Dictionary -nimisestä sanakirjasta.[2]
Substantiiviluokkia on viisi ja tooniluokkia kaksi. Näin kielessä on yhteensä seitsemän kieliopillista sukua. Substantiiviluokan jäsenyys riippuu substantiivin määräämästä sovusta eli siitä, kuinka toinen substantiivi vaikuttaa toiseen substantiiviin persoonan, luvun, suvun tai sijan suhteen. Kaikkien luokkien substantiiveissa (viidettä luokkaa lukuun ottamatta) on ilmiselvä suffiksi, joka usein paljastaa sen, mihin luokkaan ko. substantiivi kuuluu. Substantiiviluokka on hyvin tärkeä sen takia, että se määrää koko lauseen rakenteen, kuten seuraavissa esimerkeissä näkyy. Väärän substantiiviluokan valinta ja lauseen vastaava muokkaaminen tuottavat vain siansaksaa.
- Substantiiviluokka voi vaihdella riippuen siitä, onko substantiivi yksikössä vai monikossa. Joissakin tapauksissa yksikön muodossa oleva substantiivi voi kuulua kahteen eri luokkaan. Kaksi luokkaa voi yhdistyä toisiinsa luoden yhdyssanan, joka kuuluu täysin eri luokkaan kuin kantasanat, esm. sòo (lääke, substantiiviluokka 1) + à̰a (miespuolinen, substantiiviluokka 3) = sòo à̰a (poppamies, substantiiviluokka 2).
Luokat ovat seuraavat:
- Luokka 1
- Paljastavat suffiksit: -li, -i
- Sopu: -i
- Esimerkki, jossa leijonaa tarkoittavan ǀ'á̰i-substantiivin -i-pääte vaikuttaa lauseen muiden sanojen muotoihin:
n̄ à ǀnài ǀ'á̰i !xài tí ǀʻâa ǀîi kì Minä imperfekti nähdä leijona iso joka kuollut on joka "Minä näin ison kuolleen leijonan."
- Luokka 2
- Paljastavat suffiksit: -ã, -ma, -n, -na
- Sopu: -ã
- Esimerkki, jossa luuta tarkoittavan ǂâã-substantiivin -ã-pääte vaikuttaa lauseen muiden sanojen muotoihin:
n̄ à ǀnàã ǂâã !xàã t'ã ǀʻâa ǀîi kã̀ Minä imperfekti nähdä luu iso joka murtunut on joka "Minä näin ison murtuneen luun."
- Luokka 3
- Paljastavat suffiksit: -le, -e, -je, -be
- Sopu: -e
- Huom!: Luokka kolmosen jäsenet ovat usein yksiköllisiä elollisia esineitä, mutta poikkeuksia on paljon.
- Esimerkki, jossa lautasta tarkoittavan ǃʻûle-substantiivin -le-pääte vaikuttaa lauseen muiden sanojen muotoihin:
n̄ à ǀnāe !ʻûle !xāe tē ǀʻâa ǀîi kē Minä imperfekti nähdä lautanen iso joka rikkoutunut on joka "Minä näin ison rikkoutuneen lautasen."
- Luokka 4
- Paljastavat suffiksit: -lu, -bu, -u
- Sopu: -u
- Esimerkki, jossa ihmisiä tarkoittavan tùu-substantiivin -u-pääte vaikuttaa lauseen muiden sanojen muotoihin:
n̄ à ǀnàu tùu !xàbu tú ǀʻâa ǀîi kù Minä imperfekti nähdä ihmiset iäkäs joka kuollut ovat joka "Minä näin kuolleet vanhukset."
- Luokka 5
- Paljastavat suffiksit: ei yhtäkään
- Sopu: -n
- Esimerkki, jossa juttua tarkoittavassa tháa-substantiivissa ei näy luokan jäsenyyden paljastavaa päätettä ollenkaan, mutta lauseen muut sanat taipuvat kuitenkin luokan mukaisesti:
n̄ à ǀnàn tháa !xàn tán ǀʻâa ǀîi kàn Minä imperfekti nähdä juttu iso joka rikkoutunut on joka "Minä näin ison rikkoutuneen jutun."
Tooniluokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ǃXóõn kielen kaksi tooniluokkaa määräävät, millä toonilla sopusoinnin ansiosta taipuneen sanan (esim. adjektiivin tai demonstratiivin) tavut ääntyvät. Myös verbi voi muuttua sopusoinnin seurauksena. Verbit taipuvat kuitenkin eri tavoin kuin substantiivit – nämä kaksi tooniluokkaa eivät siis koske verbejä. Tooniluokka vaikuttaa koko lauseen melodiaan eli äänenkorkeuteen, minkä takia substantiivin leksikaalinen tooni voi olla täysin erilainen kuin lauseen melodia. Mikä tahansa !xóõn neljästä toonista voi kuuluu jompaankumpaan tooniluokkaan ja tuottaa siten jommankumman melodian. Tooniluokka 1 aiheuttaa lauseeseen tasaisen melodian ja tooniluokka 2 laskevan melodian.
- Useimmissa tapauksissa substantiivi kuuluu samaan luokkaan sekä yksikössä että monikossa. Joissakin tapauksissa luokka kuitenkin vaihtuu, joskus jopa arvaamattomasti ja joskus taas, kun substantiivilla on kaksi eri muotoa: luovuttava ja erottamaton.
Luokat ovat:
- Tooniluokka 1 – Tasainen melodia
- Näissä esimerkeissä on kolmanteen substantiiviluokkaan (-e-sopuinen) kuuluva substantiivi ja tasainen melodia. Taipuneissa sanoissa on -e-pääte ja tasainen melodia kantautuu koko lauseen läpi. Maasikaa tarkoittava ǀkxʻâje-substantiivi määrää lauseen koko rakenteen substantiiviluokkansa ja tooniluokkansa mukaisesti.
ǀkxʻâje tēʻē maasika tämä "Tämä maasika."
ǀkxʻâje tēʻē !xāe maasika tämä iso "Tämä iso maasika."
ǀkxʻâje tēʻē !xāe ǂʻūeʻē maasika tämä iso vain "Vain tämä iso maasika."
- Tooniluokka 2 – Laskeva melodia
- Näissä esimerkeissä on ensimmäiseen substantiiviluokkaan (-i-sopuinen) kuuluva substantiivi ja laskeva melodia. Taipuneissa sanoissa on -i-pääte ja laskeva melodia kantautuu koko lauseen läpi. Punkkia tarkoittava ǁkxʻúi-substantiivi määrää lauseen koko rakenteen substantiiviluokkansa ja tooniluokkansa mukaisesti.
ǁkxʻúi tíʻì punkki tämä "Tämä punkki."
ǁkxʻúi tíʻì !xàe punkki tämä iso "Tämä iso punkki."
ǁkxʻúi tíʻì !xàe ǂʻúiʻì punkki tämä iso vain "Vain tämä iso punkki."
Esimerkiksi vain-sana esiintyy eri tavoin näissä esimerkeissä erilaisten substantiiviluokkien ja tooniluokkien ansiosta. Maasikaa koskevassa lauseessa se näkyy muodossa ǂʻūeʻē eli tooni on ensimmäisen tooniluokan mukaisesti tasainen ja substantiivi päättyy kolmannen substantiiviluokan mukaisesti e:hen, kun taas seuraavassa lauseessa tooni laskee ja sana päättyy i:hin. Jos lauseessa olisi ollut esimerkiksi substantiivi !àhã (palvelija, maaorja), joka kuuluu substantiiviluokka kakkoseen (-ã-sopuinen) ja tooniluokka kakkoseen (laskeva melodia), niin vain-sana esiintyisi sitten noiden luokkien mukaisesti.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ääntämys kuultavissa tällä videolla toistettuna useaan kertaan kohdasta 0.16 alkaen.
- ↑ Anthony Traill: A !Xóõ Dictionary. Rüdiger Köppe, 2009. ISBN 978-3-89645-869-8. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dokumentation Bedrohter Sprachenin kielihanke (englanniksi)
- Iso kokoelma Anthony Traillin sanakirjasta poimittuja sanoja (englanniksi)
- !Xóõn kielen Swadesh-luettelo (englanniksi)
- !Xóõ Ethnologuessa (englanniksi)
- UCLA:n yliopiston arkisto – sisältää ääninauhoituksia ja !xóõnkielisen tarinan (englanniksi)