Ero sivun ”Unto Mononen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
203 309 muokkausta
p kuvakoodi
Lähteiden tarkistus ja korjaus. →‎Aiheesta muualla: uusittu linkkejä ja lisää joitakin.
Rivi 25: Rivi 25:
Mononen on Suomen merkittävimpiä [[tango]]säveltäjiä [[Toivo Kärki|Toivo Kärjen]] ohella. Hän opiskeli kirkkomusiikkilinjalla Turun yliopistossa mutta jätti opinnot kesken, koska hän ei mielestään oppinut siellä mitään mielekästä. Säveltäjänä hän oli itseoppinut.<ref name="Kultainen kirja 443">Bagh–Hakasalo 1986, s. 443.</ref> Mononen aloitti jo alle 20-vuotiaana musiikkiuran paikallisten tanssiyhtyeiden solistina, mutta menetti lauluäänensä epäonnistuneen kitarisaleikkauksen seurauksena. Tämän jälkeen Mononen alkoi tehdä ensimmäisiä sävellyksiään.
Mononen on Suomen merkittävimpiä [[tango]]säveltäjiä [[Toivo Kärki|Toivo Kärjen]] ohella. Hän opiskeli kirkkomusiikkilinjalla Turun yliopistossa mutta jätti opinnot kesken, koska hän ei mielestään oppinut siellä mitään mielekästä. Säveltäjänä hän oli itseoppinut.<ref name="Kultainen kirja 443">Bagh–Hakasalo 1986, s. 443.</ref> Mononen aloitti jo alle 20-vuotiaana musiikkiuran paikallisten tanssiyhtyeiden solistina, mutta menetti lauluäänensä epäonnistuneen kitarisaleikkauksen seurauksena. Tämän jälkeen Mononen alkoi tehdä ensimmäisiä sävellyksiään.


[[Kuva:Untomonosenyhtye1959.jpg|thumb|right|Unto Monosen yhtye esiintymässä vuonna 1959. Vasemmalta Unto Mononen, Matti Romu, Hilkka Mononen, Lasse Santakangas, Reijo Nevaviita.]]
[[Tiedosto:Untomonosenyhtye1959.jpg|pienoiskuva|270px|Unto Monosen yhtye esiintymässä vuonna 1959. Vasemmalta Unto Mononen, Matti Romu, Hilkka Mononen, Lasse Santakangas, Reijo Nevaviita.]]


Ensimmäisen kerran Mononen sai myydyksi sävellyksiään levy-yhtiölle vuonna [[1950]]. Ensimmäinen levytetty Monosen sävellys oli [[Pentti Halme]]en esittämä valssi ”Pieni laulu”.<ref name="Kultainen kirja 443"/> Ensimmäisen pienen menestyksen säveltäjänä hän koki vuonna 1955. Silloin [[Henry Theel]] levytti tangon Satumaa. Tosin tarvittiin vielä noin seitsemän vuotta lopulliseen läpimurtoon, jolloin [[Reijo Taipale]] levytti tulkintansa samaisesta tangosta Satumaa, vuonna 1962, ja juurrutti sen lopullisesti suomalaisten sydämiin.<ref name="Kultainen kirja 443"/> Monosen sävellyksistä menestyksellisimpiin kuuluvat "[[Satumaa]]", "Tähdet meren yllä", "Lapin Tango", "Erottamattomat", "Kangastus" "Kaipuuni tango" (tunnetaan myös nimellä "Illan varjoon himmeään") ja "Yön hiljaisuudessa".<ref name="Kultainen kirja 444">von Bagh & Hakasalo 1986, s. 444</ref> Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat tulleet tunnetuiksi myös toisen tunnetun somerolaisen muusikon, [[Rauli "Badding" Somerjoki|Rauli "Badding" Somerjoen]] tulkintoina. Muihin tunnettuihin Monosen sävellysten tulkkeihin kuuluu muun muassa [[Esko Rahkonen]], jonka kanssa Mononen teki yhteistyötä 1960-luvulla. Tunnetuin Rahkosen levyttämistä Monosen tangoista on "Syvä kuin meri".
Ensimmäisen kerran Mononen sai myydyksi sävellyksiään levy-yhtiölle vuonna [[1950]]. Ensimmäinen levytetty Monosen sävellys oli [[Pentti Halme]]en esittämä valssi ”Pieni laulu”.<ref name="Kultainen kirja 443"/> Ensimmäisen pienen menestyksen säveltäjänä hän koki vuonna 1955. Silloin [[Henry Theel]] levytti tangon Satumaa. Tosin tarvittiin vielä noin seitsemän vuotta lopulliseen läpimurtoon, jolloin [[Reijo Taipale]] levytti tulkintansa samaisesta tangosta Satumaa, vuonna 1962, ja juurrutti sen lopullisesti suomalaisten sydämiin.<ref name="Kultainen kirja 443"/> Monosen sävellyksistä menestyksellisimpiin kuuluvat "[[Satumaa]]", "Tähdet meren yllä", "Lapin Tango", "Erottamattomat", "Kangastus" "Kaipuuni tango" (tunnetaan myös nimellä "Illan varjoon himmeään") ja "Yön hiljaisuudessa".<ref name="Kultainen kirja 444">von Bagh & Hakasalo 1986, s. 444</ref> Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat tulleet tunnetuiksi myös toisen tunnetun somerolaisen muusikon, [[Rauli "Badding" Somerjoki|Rauli "Badding" Somerjoen]] tulkintoina. Muihin tunnettuihin Monosen sävellysten tulkkeihin kuuluu muun muassa [[Esko Rahkonen]], jonka kanssa Mononen teki yhteistyötä 1960-luvulla. Tunnetuin Rahkosen levyttämistä Monosen tangoista on "Syvä kuin meri".
Rivi 31: Rivi 31:
[[M. A. Numminen]], joka oli soittanut Monosen kanssa samassa yhtyeessä rumpuja,<ref name="Kultainen kirja 443"/> pyysi Monoselta sävellystä tekstiinsä "Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa". Mononen oli vastannut tekevänsä Nummiselle kappaleen vaikka puhelinluettelosta, ja näin syntyi tunnettu humoristinen laulu.
[[M. A. Numminen]], joka oli soittanut Monosen kanssa samassa yhtyeessä rumpuja,<ref name="Kultainen kirja 443"/> pyysi Monoselta sävellystä tekstiinsä "Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa". Mononen oli vastannut tekevänsä Nummiselle kappaleen vaikka puhelinluettelosta, ja näin syntyi tunnettu humoristinen laulu.


Mononen kärsi loppuaikoinaan vakavasta [[alkoholismi|alkoholiongelmasta]] ja kuoli itse aiheutettuun pistoolinlaukaukseen [[28. kesäkuuta]] [[1968]]. Luultavimmin laukaus oli vahinko, sillä Monosella oli tapana leikitellä omistamallaan pistoolilla, mutta kysymyksessä saattoi olla myös [[itsemurha]].<ref>[http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/Arvostelut/1194622134419/artikkeli/unti++surullisen+hahmon+tangosaveltaja.html Unto Mononen oli kuollessaan 37-vuotias.] ''Satakunnan Kansa.''</ref>
Mononen kärsi loppuaikoinaan vakavasta [[alkoholismi|alkoholiongelmasta]] ja kuoli itse aiheutettuun pistoolinlaukaukseen [[28. kesäkuuta]] [[1968]]. Luultavimmin laukaus oli vahinko, sillä Monosella oli tapana leikitellä omistamallaan pistoolilla, mutta kysymyksessä saattoi olla myös [[itsemurha]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://seura.fi/asiat/historia/unto-mononen-kuoli-50-vuotta-sitten-laukaukseen-se-ei-voinut-olla-itsemurha-vaan-humalaisen-vahinko/ | Nimeke = Unto Mononen kuoli 50 vuotta sitten laukaukseen – ”Se ei voinut olla itsemurha vaan humalaisen vahinko” | Tekijä = Ollikainen, Milla | Ajankohta = 24.6.2018 | Julkaisu = Seura -lehti | Viitattu = 22.10.2018}}</ref>


Monosen sävel- ja sanakieli eroaa muiden aikalaisten teoksista. Hänen lauluissaan on omakohtaisen kokemuksen syvä sointi. Tuntuu kuin Mononen olisi tehnyt laulut itselleen eikä kuulijoilleen. Tämän vuoksi niihin on ollut helppo samaistua ja ne ovat jääneet elämään.{{Lähde}}
Monosen sävel- ja sanakieli eroaa muiden aikalaisten teoksista. Hänen lauluissaan on omakohtaisen kokemuksen syvä sointi. Tuntuu kuin Mononen olisi tehnyt laulut itselleen eikä kuulijoilleen. Tämän vuoksi niihin on ollut helppo samaistua ja ne ovat jääneet elämään.{{Lähde}}
Rivi 40: Rivi 40:
Vuonna 1971 [[Jukka Pakkanen]] kirjoitti Unto Monosesta kertovan kuunnelman ''Tunti kerrallaan'', josta on myöhemmin muokattu myös näytelmäkäsikirjoitus.<ref>Aho 2002, s. 26.</ref> Vuonna 1999 [[Claes Olsson]] ohjasi Monosesta kertovan dokumenttielokuvan ''Satumaa – Unto Monosen elämä ja tangot''. Elokuvassa Unto Monosen roolissa esiintyi [[Risto Kaskilahti]].<ref>{{IMDb|id=0244186|nimi=Satumaa – Unto Monosen elämä ja tangot}}</ref>
Vuonna 1971 [[Jukka Pakkanen]] kirjoitti Unto Monosesta kertovan kuunnelman ''Tunti kerrallaan'', josta on myöhemmin muokattu myös näytelmäkäsikirjoitus.<ref>Aho 2002, s. 26.</ref> Vuonna 1999 [[Claes Olsson]] ohjasi Monosesta kertovan dokumenttielokuvan ''Satumaa – Unto Monosen elämä ja tangot''. Elokuvassa Unto Monosen roolissa esiintyi [[Risto Kaskilahti]].<ref>{{IMDb|id=0244186|nimi=Satumaa – Unto Monosen elämä ja tangot}}</ref>


Monosen muistoa vaalii Someroa kotipaikkanaan pitävä Unto Mononen -yhdistys ry. Yhdistys on julkaissut muun muassa levyjä ja se julkaisee Ikkuna kadulle -nimistä lehteä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.salonseutu.fi/kulttuuripalvelut/yhdistykset/2373.html | Nimeke = Unto Mononen yhdistys ry| Julkaisija =Allu - Salon seudun oma portaali | Viitattu = 20.6.2009}}</ref> Yhdistys on myös pystyttänyt vuonna 1996 [[Someron keskustaajama|Someron keskustaan]], taidetalo Aholan edustalle somerolaisen Jorma Nordmanin suunnitteleman [[Unto Monosen muistomerkki|Unto Monosen muistomerkin]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hallinto.somero.fi/savellyskilpailu/soikoon_2005.pdf | Nimeke =Somero, somerolaisuus ja Unto Mononen | Tekijä =Kukkonen, Ahti | Tiedostomuoto =PDF | Julkaisu =Somero Soikoon 3.-4.9.2005 | Julkaisija =Illan varjoon himmeään ry | Viitattu = 25.5.2013}}<br>{{Verkkoviite | Osoite = http://koti.mbnet.fi/~eronkko/um1essee.html | Nimeke =Säveltäjä Unto Monosen elämäntien loppu oli Via Dolorosa | Tekijä = Rönkkö, Esko| Julkaisija =Esko Rönkkö | Viitattu = 25.5.2013}}<br>Aho 2002, s. 115.</ref> Someron [[Jaatila (Somero)|Jaatilassa]] Rankkulan omakotialueella on Monosen muistoksi nimetty Unto Monosen tie.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.salonseutu.fi/kartat/somero/map.php?start1=Osoitteet,3,1 | Nimeke =Someron kaupunki – karttapalvelu | Julkaisija =Someron kaupunki | Viitattu = 23.11.2009}}</ref><ref>Aho 2002: 116.</ref>
Monosen muistoa vaalii Someroa kotipaikkanaan pitävä Unto Mononen -yhdistys ry. Yhdistys on julkaissut muun muassa levyjä ja se julkaisee Ikkuna kadulle -nimistä lehteä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://arkisto.monokas.fi/Mononen/Suomi_Kotisivuteksti.htm | Nimeke = Unto Mononen -yhdistys ry | Julkaisu = Arkisto.monokas.fi | Viitattu = 20.6.2009}}</ref> Yhdistys on myös pystyttänyt vuonna 1996 [[Someron keskustaajama|Someron keskustaan]], taidetalo Aholan edustalle somerolaisen Jorma Nordmanin suunnitteleman [[Unto Monosen muistomerkki|Unto Monosen muistomerkin]].<ref>{{Lehtiviite | www = https://web.archive.org/web/20150402143953/http://hallinto.somero.fi/savellyskilpailu/soikoon_2005.pdf | Otsikko = Somero, somerolaisuus ja Unto Mononen | Tekijä = Kukkonen, Ahti | Julkaisu = Somero soikoon | Vuosi = 2005 | Numero = | Sivut = 4 | Julkaisija = Illan Varjoon Himmeään ry | Issn = 1795-1585 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 22.10.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://koti.mbnet.fi/~eronkko/um1essee.html | Nimeke = Säveltäjä Unto Monosen elämäntien loppu oli Via Dolorosa | Tekijä = Rönkkö, Esko| Julkaisija = Rönkkö, Esko | Viitattu = 25.5.2013}}<br>Aho 2002, s. 115.</ref> Someron [[Jaatila (Somero)|Jaatilassa]] Rankkulan omakotialueella on Monosen muistoksi nimetty Unto Monosen tie.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.fonecta.fi/kartat/unto%20monosen%20tie,%20somero?lon=23.48587&lat=60.638958&z=15 | Nimeke = Unto Monosen Tie, Somero kartta | Julkaisu = Fonectan karttapalvelu - Fonecta.fi | Viitattu = 23.11.2009}}</ref><ref>Aho 2002: 116.</ref>


Vuodesta 2001 on somerolainen Illan varjoon himmeään ry järjestänyt Somerolla vuotuisen [[Somero soikoon -sävellys- ja sanoituskilpailu]]n ja konsertin Unto Monosen ja Rauli Somerjoen kunniaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hallinto.somero.fi/savellyskilpailu/ | Nimeke =Somero soikoon -sävellyskilpailu | Julkaisija =Someron kaupunki | Viitattu = 23.11.2009}}</ref> Monosen mukaan on nimetty myös Somerolla toimiva lavatanssiseura ''Monokas''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hallinto.somero.fi/monokas/index.html | Nimeke =Monokas ry | Julkaisija =Someron kaupunki | Viitattu = 24.11.2009}}</ref>
Vuodesta 2001 on somerolainen Illan varjoon himmeään ry järjestänyt Somerolla vuotuisen [[Somero soikoon -sävellys- ja sanoituskilpailu]]n ja konsertin Unto Monosen ja Rauli Somerjoen kunniaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hallinto.somero.fi/savellyskilpailu/ | Nimeke =Somero soikoon -sävellyskilpailu | Julkaisija =Someron kaupunki | Viitattu = 23.11.2009}}</ref> Monosen mukaan on nimetty myös Somerolla toimiva lavatanssiseura ''Monokas''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071103072749/http://hallinto.somero.fi/monokas/index.html | Nimeke = Monokas ry | Julkaisija = Someron kaupunki | Viitattu = 24.11.2009}}</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 55: Rivi 55:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/tietokirjat/satumaa9801.html | Nimeke =Musiikin pojaksi | Tekijä =Metsämäki, Heikki – Pelkki, Petteri | Selite =''Satumaa: Unto Mononen - Elämä ja laulut'', sivut 29–52. | Julkaisu =Klik! Alkuluku | Julkaisija =Helsingin Sanomat | Viitattu = 20.6.2009 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://musiikinsuunta.fi/2016/03/unelman-ja-elaman-ristiriita-kaiho-kannattelee-monosen-tangoja/ | Nimeke = Unelman ja elämän ristiriita – Kaiho kannattelee Monosen tangoja | Tekijä = Juvonen, Antti & Varis, Markku | Julkaisu = Musiikin suunta | Viitattu = 22.10.2018}}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://pomus.net/001611 | Nimeke =Unto Mononen | Julkaisija =Pomus.net | Viitattu = 20.6.2009 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160601154645/http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/tietokirjat/satumaa9801.html | Nimeke =Musiikin pojaksi | Tekijä =Metsämäki, Heikki – Pelkki, Petteri | Selite =''Satumaa: Unto Mononen - Elämä ja laulut'', sivut 29–52. | Julkaisu =Klik! Alkuluku | Julkaisija =Helsingin Sanomat | Viitattu = 20.6.2009 }}
⚫
* {{Verkkoviite | Osoite = http://pomus.net/001611 | Nimeke =Unto Mononen | Julkaisija =Pomus.net | Viitattu = 20.6.2009 }}
*[http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=4&a=1812 Yle Elävä arkisto: Unto Monosen varhaistuotantoa]
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.salonseutu.fi/kulttuuripalvelut/yhdistykset/2373.html | Nimeke = Unto Mononen yhdistys ry| Julkaisija =Allu – Salon seudun oma portaali | Viitattu = 20.6.2009 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/tangon-merkkimies-unto-mononen | Nimeke = Tangon merkkimies Unto Mononen | Tekijä = Lindfors, Jukka | Ajankohta = 8.9.2006 | Julkaisu = Yle Elävä arkisto | Viitattu = 22.10.2018}}
*{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/pitajanmaki/muut/mononen_unto.htm | Nimeke =Unto Mononen haki Pitäjänmäeltä uutta elämää | Julkaisu =Pitäjänmäki muistelee | Julkaisija = Pitäjänmäki-seura ry| Viitattu = 20.6.2009 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.niinijokipappinen.net/unto_mononen.htm | Nimeke =Unto Mononen | Julkaisija =Niinijoen kyläyhdistys | Viitattu = 20.6.2009 }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.niinijokipappinen.net/unto_mononen.htm | Nimeke =Unto Mononen | Julkaisija =Niinijoen kyläyhdistys | Viitattu = 20.6.2009 }}
* {{Verkkoviite | Osoite =http://koti.mbnet.fi/~eronkko/#Unto%20Mononen | Nimeke =Unto Mononen | Julkaisija =Esko Rönkkö | Viitattu = 20.6.2009 }}
⚫
*{{Verkkoviite | Osoite =http://koti.mbnet.fi/~eronkko/#Unto%20Mononen | Nimeke =Unto Mononen | Julkaisija =Esko Rönkkö | Viitattu = 20.6.2009 }}
* {{UVF|MononenUnto Mononen, Unto}}
* {{UVF|MononenUnto Mononen, Unto}}


Versio 22. lokakuuta 2018 kello 10.09

Unto Mononen
Unto Mononen vuonna 1967
Unto Mononen vuonna 1967
Henkilötiedot
Syntynyt23. lokakuuta 1930
Kuollut28. kesäkuuta 1968 (37 vuotta)
Somero
Ammatti säveltäjä, sanoittaja, muusikko
Muusikko
Tyylilajit tango, iskelmä

Unto Uuno Mononen (vuoteen 1959 Uuno Unto Mononen; 23. lokakuuta 1930 Muolaa – 28. kesäkuuta 1968 Somero) oli suomalainen säveltäjä, sanoittaja ja muusikko. Eräs hänen tunnetuimmista kappaleistaan on tango ”Satumaa”.[1]

Elämänvaiheet ja tuotanto

Unto Monosta pidetään somerolaisena, mutta hän oli kotoisin Karjalankannaksen Muolaasta. Monosen perhe tuli Somerolle sodan jälkeen osana Karjalan siirtoväkeä. Ensin perhe oli sijoitettuna Urjalan Nuutajärvelle, mutta vuonna 1947 asuinpaikaksi tuli Someron Lahdenkylä. Lähellä Lahden kartanoa sijainnut perheen kotitalo sai vanhan muonamiehenmökin mukaan nimen Paratiisi.[2]

Mononen on Suomen merkittävimpiä tangosäveltäjiä Toivo Kärjen ohella. Hän opiskeli kirkkomusiikkilinjalla Turun yliopistossa mutta jätti opinnot kesken, koska hän ei mielestään oppinut siellä mitään mielekästä. Säveltäjänä hän oli itseoppinut.[3] Mononen aloitti jo alle 20-vuotiaana musiikkiuran paikallisten tanssiyhtyeiden solistina, mutta menetti lauluäänensä epäonnistuneen kitarisaleikkauksen seurauksena. Tämän jälkeen Mononen alkoi tehdä ensimmäisiä sävellyksiään.

Unto Monosen yhtye esiintymässä vuonna 1959. Vasemmalta Unto Mononen, Matti Romu, Hilkka Mononen, Lasse Santakangas, Reijo Nevaviita.

Ensimmäisen kerran Mononen sai myydyksi sävellyksiään levy-yhtiölle vuonna 1950. Ensimmäinen levytetty Monosen sävellys oli Pentti Halmeen esittämä valssi ”Pieni laulu”.[3] Ensimmäisen pienen menestyksen säveltäjänä hän koki vuonna 1955. Silloin Henry Theel levytti tangon Satumaa. Tosin tarvittiin vielä noin seitsemän vuotta lopulliseen läpimurtoon, jolloin Reijo Taipale levytti tulkintansa samaisesta tangosta Satumaa, vuonna 1962, ja juurrutti sen lopullisesti suomalaisten sydämiin.[3] Monosen sävellyksistä menestyksellisimpiin kuuluvat "Satumaa", "Tähdet meren yllä", "Lapin Tango", "Erottamattomat", "Kangastus" "Kaipuuni tango" (tunnetaan myös nimellä "Illan varjoon himmeään") ja "Yön hiljaisuudessa".[4] Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat tulleet tunnetuiksi myös toisen tunnetun somerolaisen muusikon, Rauli "Badding" Somerjoen tulkintoina. Muihin tunnettuihin Monosen sävellysten tulkkeihin kuuluu muun muassa Esko Rahkonen, jonka kanssa Mononen teki yhteistyötä 1960-luvulla. Tunnetuin Rahkosen levyttämistä Monosen tangoista on "Syvä kuin meri".

M. A. Numminen, joka oli soittanut Monosen kanssa samassa yhtyeessä rumpuja,[3] pyysi Monoselta sävellystä tekstiinsä "Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa". Mononen oli vastannut tekevänsä Nummiselle kappaleen vaikka puhelinluettelosta, ja näin syntyi tunnettu humoristinen laulu.

Mononen kärsi loppuaikoinaan vakavasta alkoholiongelmasta ja kuoli itse aiheutettuun pistoolinlaukaukseen 28. kesäkuuta 1968. Luultavimmin laukaus oli vahinko, sillä Monosella oli tapana leikitellä omistamallaan pistoolilla, mutta kysymyksessä saattoi olla myös itsemurha.[5]

Monosen sävel- ja sanakieli eroaa muiden aikalaisten teoksista. Hänen lauluissaan on omakohtaisen kokemuksen syvä sointi. Tuntuu kuin Mononen olisi tehnyt laulut itselleen eikä kuulijoilleen. Tämän vuoksi niihin on ollut helppo samaistua ja ne ovat jääneet elämään.lähde?

Unto Mononen kertoi itse toimivansa säveltäjänä inspiraation varassa; melodiat vain tulivat hänelle jostakin.[6] Elinaikanaan Mononen ehti julkaista 67 sävellystä, joista 50 oli tangoja.[7] Scandia-levy-yhtiön sovittaja ja kapellimestari Jaakko Salo muokkasi 1960-luvulla yhdessä sanoittaja Sauvo Puhtilan (Saukki) kanssa monia Monosen tangoja esitys- ja levytyskuntoon ja jopa yhdisteli tämän sävelmäluonnoksia yhtenäisiksi kappaleiksi.[8] Vuonna 1971 Scandia julkaisi Monosen jälkeenjääneitä sävellyksiä kokoelmana Unto Monosen muistolle. Kokoelmasta ikivihreiksi nousseita tangoja ovat "Onnen maa", "Sammunut nuotio" ja "Kukkani lumen alla".[9]

Muistaminen ja jälkimaine

Vuonna 1971 Jukka Pakkanen kirjoitti Unto Monosesta kertovan kuunnelman Tunti kerrallaan, josta on myöhemmin muokattu myös näytelmäkäsikirjoitus.[10] Vuonna 1999 Claes Olsson ohjasi Monosesta kertovan dokumenttielokuvan Satumaa – Unto Monosen elämä ja tangot. Elokuvassa Unto Monosen roolissa esiintyi Risto Kaskilahti.[11]

Monosen muistoa vaalii Someroa kotipaikkanaan pitävä Unto Mononen -yhdistys ry. Yhdistys on julkaissut muun muassa levyjä ja se julkaisee Ikkuna kadulle -nimistä lehteä.[12] Yhdistys on myös pystyttänyt vuonna 1996 Someron keskustaan, taidetalo Aholan edustalle somerolaisen Jorma Nordmanin suunnitteleman Unto Monosen muistomerkin.[13][14] Someron Jaatilassa Rankkulan omakotialueella on Monosen muistoksi nimetty Unto Monosen tie.[15][16]

Vuodesta 2001 on somerolainen Illan varjoon himmeään ry järjestänyt Somerolla vuotuisen Somero soikoon -sävellys- ja sanoituskilpailun ja konsertin Unto Monosen ja Rauli Somerjoen kunniaksi.[17] Monosen mukaan on nimetty myös Somerolla toimiva lavatanssiseura Monokas.[18]

Lähteet

Kirjallisuus

  • Aho, Marko: Iskelmäkuninkaan tuho. Suomi-iskelmän sortuvat tähdet ja myyttinen sankaruus. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos, 2002. ISBN 951-44-5433-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.6.2009).
  • Bagh, Peter von – Hakasalo, Ilpo: Iskelmän kultainen kirja. Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7.
  • Gronow, Pekka – Lindfors, Jukka – Nyman, Jake: Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2505-X.
  • Metsämäki, Heikki – Pelkki, Petteri: Satumaa: Unto Mononen - elämä ja laulut. Jyväskylä: Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5153-2.

Viitteet

  1. ↑ Gronow, Pekka: ”Mononen, Unto (1930–1968)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 729–731. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Metsämäki–Pelkki 1997, s. 29-45.
  3. ↑ a b c d Bagh–Hakasalo 1986, s. 443.
  4. ↑ von Bagh & Hakasalo 1986, s. 444
  5. ↑ Ollikainen, Milla: Unto Mononen kuoli 50 vuotta sitten laukaukseen – ”Se ei voinut olla itsemurha vaan humalaisen vahinko” Seura -lehti. 24.6.2018. Viitattu 22.10.2018.
  6. ↑ Gronow–Lindfors–Nyman: Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 29. Helsinki: Tammi, 2004.
  7. ↑ Gronow, Lindfors& Nyman, s. 30.
  8. ↑ Gronow–Lindfors–Nyman, s. 195.
  9. ↑ Gronow–Lindfors–Nyman, s. 29–30.
  10. ↑ Aho 2002, s. 26.
  11. ↑ Satumaa – Unto Monosen elämä ja tangot Internet Movie Databasessa (englanniksi)
  12. ↑ Unto Mononen -yhdistys ry Arkisto.monokas.fi. Viitattu 20.6.2009.
  13. ↑ Kukkonen, Ahti: Somero, somerolaisuus ja Unto Mononen. Somero soikoon, 2005, s. 4. Illan Varjoon Himmeään ry. ISSN 1795-1585. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 22.10.2018.
  14. ↑ Rönkkö, Esko: Säveltäjä Unto Monosen elämäntien loppu oli Via Dolorosa Rönkkö, Esko. Viitattu 25.5.2013.
    Aho 2002, s. 115.
  15. ↑ Unto Monosen Tie, Somero kartta Fonectan karttapalvelu - Fonecta.fi. Viitattu 23.11.2009.
  16. ↑ Aho 2002: 116.
  17. ↑ Somero soikoon -sävellyskilpailu Someron kaupunki. Viitattu 23.11.2009.
  18. ↑ Monokas ry Someron kaupunki. Viitattu 24.11.2009.

Aiheesta muualla

Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Unto_Mononen&oldid=17657226”