Ero sivun ”Lasse Lehtinen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZacheBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti korvasi luokan Suomalaiset sosiaalidemokraattiset poliitikot luokalla Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen poliitikot
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 164: Rivi 164:
* [http://www.kantti.net/ikaantyvienyo/kansakunnan-sijaisk%C3%A4rsij%C3%A4t-sotasyyllisyys-uudelleen-arvioituna Lasse Lehtinen: Kansakunnan sijaiskärsijät – sotasyyllisyys uudelleen arvioituna] (45 min luennon äänitallenne, 2006)
* [http://www.kantti.net/ikaantyvienyo/kansakunnan-sijaisk%C3%A4rsij%C3%A4t-sotasyyllisyys-uudelleen-arvioituna Lasse Lehtinen: Kansakunnan sijaiskärsijät – sotasyyllisyys uudelleen arvioituna] (45 min luennon äänitallenne, 2006)
* [http://www.kirjastokaista.fi/lasse-lehtinen-kantaa-huolta-suomen-turvallisuuspolitiikasta/ Lasse Lehtinen haastattelussa, Kirjastokaista-video]
* [http://www.kirjastokaista.fi/lasse-lehtinen-kantaa-huolta-suomen-turvallisuuspolitiikasta/ Lasse Lehtinen haastattelussa, Kirjastokaista-video]
* [http://pena.dy.fi/keskustelu/index.php?aihe=146 Lasse Lehtisen tupakkaväitteet]


{{AAKKOSTUS:Lehtinen, Lasse}}
{{AAKKOSTUS:Lehtinen, Lasse}}

Versio 20. joulukuuta 2014 kello 04.03

Oikeistodemariksi arvioitu Lasse Lehtinen oli Risto Rytin puolestapuhuja Suuret Suomalaiset-äänestyksessä. Kuva Helsingin kirjamessuilta 2013.

Lasse Antero Lehtinen (s. 23. tammikuuta 1947 Kotka) on suomalainen poliitikko, toimittaja ja kirjailija. Hän on toiminut SDP:n kansanedustajana (1972–1983) ja europarlamentaarikkona (2004–2009). Hänet tunnetaan myös mm. Haluatko miljonääriksi? -televisio-ohjelman juontajana.

Koulutus

Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa,[1] jossa Lasse kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Sieltä hän jatkoi Helsinkiin opiskelemaan. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1977. Lopputyönsä hän tosin teki Tukholman yliopistolle.

Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso herätti tuoreeltaan keskustelua ja muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia.[2] Lehtinen on jatkanut Suomen poliittisen historian parissa muun muassa Hannu Rautkallion kanssa kirjoitetulla, sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä käsittelevällä teoksella Kansakunnan sijaiskärsijät (2005).

Työura

  • Yhtyneet Kuvalehdet, toimittaja 1966-1969
  • Yleisradio, TV-toimittaja, uutiset 1969-1972
  • Kansanedustaja, 1972-1983
  • Lehdistöneuvos, Ulkoministeriö 1983-1985
  • Lehdistöneuvos, Suomen suurlähetystö, Lontoo 1985-1989
  • Lehdistöneuvos, Ulkoministeriö 1989
  • Lähetystöneuvos, Euroopan integraatio, Ulkoministeriö 1990
  • Amer-yhtymä Oy, sidosryhmäjohtaja 1990-1993
  • Itsenäinen TV-tuottaja ja kirjailija 1993-
Lasse Lehtinen ja Markus Meckel (Tallinn, 2012).

Poliittinen ura

Hän työskenteli toimittajana muun muassa Yhtyneissä Kuvalehdissä ja Yleisradiossa ennen nousemistaan eduskuntaan SDP:n edustajana 1972. Lehtinen toimi kansanedustajana kolme kautta, vuoteen 1983. Kansanedustajakausiensa jälkeen Lehtinen toimi lehdistöneuvoksena ulkoministeriössä ja Suomen Lontoon suurlähetystössä 1985–1989 sekä ulkoministeriössä lähetystöneuvoksena 1989–1990 ja Amerin sidosryhmäjohtajana 1990–1993.

Puolueensa oikean laidan kulkijana hän ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa, joten ministerinpaikat ja muut korkeat poliittiset tehtävät kiersivät hänet. Myöhemmin Lehtinen oli yksi Martti Ahtisaaren ”keksijöistä”, jotka ryhtyivät ajamaan politiikan ulkopuolista valtiosihteeri Ahtisaarta SDP:n presidenttiehdokkaaksi vuoden 1994 vaaleihin. Puolueen esivaalissa Ahtisaari löi Kalevi Sorsan ja nousi lopulta presidentiksi.[3]

Vuonna 2004 Lehtinen valittiin Euroopan parlamenttiin SDP:n edustajana 47 186 äänellä. Hän toimi parlamentissa yhden kauden.

Vuonna 2009 Lehtinen luopui Euroklubin puheenjohtajan tehtävistä yhdistyksen 20-vuotisjuhlissa johdettuaan klubia sen perustamisesta lähtien.[4] Marraskuussa 2010 Lehtinen nimettiin Suomen jalkapallon pääsarjaa Veikkausliigaa hallinnoivan Jalkapalloliiga ry:n puheenjohtajaksi.[5]

Kesällä 2011 Lehtinen ilmoitti tavoittelevansa SDP:n presidenttiehdokkuutta vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Lehtinen kuitenkin vetäytyi ehdokkuuden tavoittelusta Paavo Lipposen ilmoittauduttua kisaan mukaan saman vuoden elokuussa.[6]

Toimittaja ja kirjailija

Lehtisen kirjallinen tuotanto käsittää poliitikkojen muotokuvia, yhteiskunnallisia satiireja, asiaproosaa ja romaaneja. Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Ilta-Sanomiin. Hänet muistetaan myös poliittisen, satiirisen Hyvät herrat -tv-sarjan käsikirjoittajana yhdessä Aarno Laitisen kanssa.

Lehtisellä on Firma Brutto Oy -niminen Helsingissä toimiva yritys, perustettu 1984, joka tuottaa sanomalehti- ja aikakauslehtiartikkeleita, kirjoja, televisio- ja näytelmäkäsikirjoituksia sekä ohjelmakokonaisuuksia.

Vuodesta 1993 Lehtinen teki uraa itsenäisenä TV-tuottajana ja tuli tunnetuksi etenkin juontajana viihdeohjelmassa Anteeksi kuinka? (1993–1996) ja tietokilpailussa Haluatko miljonääriksi? (1999–2005).

Lehtinen kirjoittaa libreton Ilmajoen musiikkijuhlilla kaudella 2013–2014 kantaesityksenä saavaan Urho Kekkosesta kertovaan oopperaan, jonka Uljas Pulkkis säveltää.[7]

Hutikuussa 2012 Helsingin johtava kihlakunnansyyttäjä nosti Lehtistä vastaan syytteen törkeästä kunnianloukkauksesta liityen Onni suosii rohkeaa -romaaniin.[8] Lehtinen vältti oikeudenkäynnin pyytämällä anteeksi.[9]

Elokuussa 2012 Erkki Aurejärvi ja 12 juristia tekivät poliisille tutkintapyynnön Lehtisen tupakoinnin vaarattomuuteen liittyvistä väitteistä. Perusteluna tutkintopyynnölle on, että Lehtinen olisi julkisesti valehdellut tupakan terveysvaaroista, pyrkinyt harhauttamaan kuluttajia ja viemään pohjan terveysviranomaisten varoituksilta. Tutkintapyyntö on tehty murhista ja murhanyrityksistä.[10] Poliisi ei käynnistänyt tapauksesta tutkintaa.[11]

Palkitsemiset ja ansiomerkit

  • Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki
  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki
  • Sotilasansiomitali
  • Sotainvalidien ansioristi
  • Sotaveteraanien ansioristi
  • Sotilastiedotuksen ansiomitali
  • Pohjantähden ritarikunnan I luokan ritarimerkki (Ruotsi)
  • Puolustusvoimien kultainen ansiomitali
  • Rafael Paasio -mitali
  • Risto Ryti -mitali
  • Suomen Metsäyhdistyksen kultainen ansiomerkki
  • Urheilutoimittajain liiton ansiomerkki
  • WSOY:n kirjallisuuspalkinto
  • P. E. Svinhufvudin muistosäätiön palkinto 2011 yhdessä Hannu Rautkallion kanssa teoksesta Väinö Tanner, unohdetut päiväkirjat 1943-1944[12]

Luottamustehtävät

  • Euroklubi ry, puheenjohtaja 1989-2009
  • Suomalaisen Työn Liitto, Viestintätoimikunnan puheenjohtaja 2001-2007
  • SDP:n historiatoimikunnan jäsen 2002-
  • Oopperasäätiö Cava:n hallituksen jäsen 2003-2007
  • Väinö Tannerin Säätiön hallituksen puheenjohtaja 2004-2012, 2014-
  • Euroopan parlamentin jäsen 2004-2009
  • Freeman of the City of London 2007
  • The Learned Committee of the Estonian Institute of Historical Memory, member 2009-
  • Sotainvalidien perinnejärjestön puheenjohtaja 2009-
  • Valtuuskunta Suomen maabrändin kehittämiseksi (jäsen) 2008-2010
  • Jalkapalloliiga (Veikkausliiga) ry:n hallituksen puheenjohtaja 2010-
  • Risto Ryti -seuran valtuuskunnan puheenjohtaja 2012-

Bibliografia

Oopperalibretot

  • Paholaisen palkka-ampuja, Karl-Maria von Weber, 2008, Suomen Kansallisooppera, (yhdessä Juha Hemanuksen kanssa)
  • Kekkonen, Uljas pulkkis, 2013, Ilmajoen musiikkijuhlat

Käännökset

  • Tuntematon kersantti, 1990 Englanti, (Blood, Sweat and Bears), Brasseys
  • Keltainen noutaja, 1994 Ruotsi, (Nyfiken död)
  • Punainen vuorineuvos, 1995 Viro, (Punane mäenounik)
  • Minun metsäni, 2002 Englanti (My forest), Saksa (Mein Wald), Ruotsi (Min skog)

Muut teokset

Hyvin menee, herrat nauraa, kaskukokoelma 1983 (ilman tekijän nimeä)

Tasavallan tulppa, 60-vuotisjuhlakirja, 2007 (Riikka Aarrevuo ja Jukka Kuikka)

Aidankaataja, Lasse Lehtisen elämänkerta, 2011, kirjoittanut Jussi Lähde

Filmografia

  • Huomenna Fidel puhuu, dokumentti, käsikirjoitus, kuvaus ja leikkaus. Esitetty Suomen, Ruotsin ja Norjan televisiossa, 1971
  • Uskottu mies, televisioelokuva romaanista, MTV, 1987
  • Satumainen Onni, televisioelokuva romaanista, MTV, 1988
  • Pieni ihmissydän, draama, 7 jaksoa, käsikirjoitus, MTV3, 1991
  • Tanen kyydissä, sketsiohjelma, käsikirjoitus, MTV3, 1991
  • Aikansa kutakin, visailu, juonto, TV1, 1992
  • Hyvät herrat, poliittinen satiiri, käsikirjoittus (Aarno Laitisen kanssa), 222 jaksoa, MTV3, 1990-97
  • Anteeksi kuinka?, viihdeohjelma, juonto ja käsikirjoitus (Pekka Karhuvaaran kanssa 1993-94), 84 jaksoa, MTV3 ja Nelonen, 1993-96
  • Taikapeili, sitcom, käsikirjoitus, TV2, 1995
  • Kekkonen ja KGB, dokumentti, käsikirjoitus ja juonto, Nelonen, 1997
  • Vrooom!!!, miesten makasiiniohjelma, tuotto, käsikirjoitus ja juonto, Nelonen, 1997-98
  • Ylähuone, seniorikansalaisten keskusteluohjelma, tuotto ja käsikirjoitus, Nelonen, 1997-98
  • Suoraan asiaan, ajankohtaisohjelma, tuotto (Arto Tuomisen kanssa), Nelonen, 1997-98
  • Ö-studio, poliittinen satiiri, tuotto, käsikirjoitus, Nelonen, 1998-99
  • Kämpin paluu, dokumentti, tuotto, käsikirjoitus ja juonto, Nelonen, 1999
  • Haluatko miljonääriksi?, visailu, 212 jaksoa, juonto, Nelonen, 1999-2005
  • Suurin suomalainen / Risto Ryti, käsikirjoitus (Anu Valveen ja Nina Stenroosin kanssa), Yle / TV1, 2004
  • Peacebroker / Martti Ahtisaaren muotokuva, haastattelu ja käsikirjoitus, Nordisk Film, MTV3, 2007
  • Kansallistietäjä, tietokilpailu, juonto, Nordisk Film, MTV3, 2008
  • Katkennut kalpa, dokumentti sotainvalideista, käsikirjoitus ja selostus, TV1, 2010
  • Hengen asein, suomalainen sotapropaganda 1939-45, (Yhdessä Seppo Hovin ja Vesa Saarisen kanssa), Yle / TV1, 2014

Muuta

Jope Ruonansuun levyllä Vara Mara on laulu Lasse Lehtinen.

Lähteet

  1. Lehtinen, Lasse Pohjoissavolaisen kirjallisuuden bibliografia. Viitattu 17.9.2008.
  2. Dosentit haukkuvat Lasse Lehtisen väitöskirjaa. Helsingin Sanomat, 24.10.2002. Hakutulos HS:n arkistosta. Viitattu 31.1.2010.
  3. Kuikka, Aarrevuo: Lasse Lehtinen – Tasavallan tulppa
  4. Lasse Lehtinen luopuu Euroklubin johdosta Helsingin Sanomat. 22.11.2009. Viitattu 22.11.2009.
  5. Hannu Rautiaiselle seuraaja 24.11.2010. Veikkausliiga. Viitattu 24.11.2010.
  6. Lehtinen vetäytyy presidenttikisasta Yle. 11.8.2011. Viitattu 11.8.2011.
  7. Lehtinen kirjoittaa oopperaa Kekkosesta. Uutispäivä Demari, 2011, nro 5.7., s. 17.
  8. Lasse Lehtinen joutuu käräjille romaanistaan. Helsingin Sanomat, 20.4.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.4.2012.
  9. Joonas Laitinen: Lasse Lehtinen sopi oikeusriitansa 11.9.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.9.2012.
  10. STT: Juristit haluavat Lasse Lehtisen tupakkapuheista murhatutkinnan 22.8.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.8.2012.
  11. Tapio Pellinen: Lehtisen tupakkapuheet eivät käynnistä tutkintaa 29.8.2012. Iltalehti. Viitattu 30.8.2012.
  12. Sinisalo sekä Rautkallio ja Lehtinen saivat Svinhufvudin muistosäätiön kirjapalkinnot Yle Uutiset. 15.12.2011. Viitattu 23.1.2012.
  13. Lasse Lehtinen, Sanna Ukkola: Vastarannan kiiski, Paavo Väyrysen ihmeellinen elämä. WSOY.

Aiheesta muualla