Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 70

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Merkittävyyskeskustelujen "piilottaminen"

Ihmettelin hiukan, miksi merkittävyyskeskustelut Sofia Vikmanista ja Tom Packalenista on "piilotettu" linkkien taakse. Vastaavanlaiseen käytäntöön en ole vielä wikissä törmännyt. Itsesensuuriako? --Nedergard 18. huhtikuuta 2011 kello 00.12 (EEST)

On keskustelusivuja arkistoitu ennenkin, eivätkä nuo sen enempää piilossa ole kuin arkistot yleensäkään. --Otrfan 18. huhtikuuta 2011 kello 00.15 (EEST)

Minusta tuo on ihan järkevää kun vanhat merkittävyyskeskustelut eivät ole muuttuneessa tilanteessa enää relevantteja. Ja kyllähän ne linkin takaa löytyvät. -85.156.225.151 18. huhtikuuta 2011 kello 00.17 (EEST)

Kyseiset keskustelut eivät ole enää millään tavalla oleellisiä artikkelin kannalta, ohjaavat vain keskustelusivulle eksyvän sivu-uralle. Itsesensuuria olisi jättää keskustelusivu palauttamatta. --Harriv 18. huhtikuuta 2011 kello 00.18 (EEST)

Keskusteluja arkistoidaan tavallisesti kun keskustelusivusta muodostuu liian pitkä. Mitä kumpikaan ei vielä ollut. Ja kahden vastavalitun edustajan (lyhyehkön) merkittävyyskeskustelun "piilotus" vaikuttaa erikoiselta. Näin ahkeraa arkistointi en ole vielä nähnyt.--Nedergard 18. huhtikuuta 2011 kello 00.32 (EEST)

Minun puolesta voi palauttaa jos se arkistointi on jotenkin huono juttu. Ajattelin vain että noin olisi selkeämpää, koska tosiaan niillä keskuteluilla ei ole enää mitään merkitystä. --Harriv 18. huhtikuuta 2011 kello 00.38 (EEST)

Selkeämpää tuo on minustakin. Jos keskustelun palauttaa nykyiselle keskustelusivulle, niin kannattaa varmaan kuitenkin laittaa arkistotageihin. Tai minusta ainakin. --Otrfan 18. huhtikuuta 2011 kello 00.40 (EEST)

Koko wikipedia on piilotettu linkin taakse. Jos vanhan merkitttävyyskeskustelun linkki nökyy selkeästi ja tekstin saa näkyviin yhdellä hiiren klikillä niin kovin paljoa ei lukijalta ole vielä vaadittu. Terv. --Riisipuuro 18. huhtikuuta 2011 kello 02.18 (EEST)--

Samannimiset henkilöt

Kun Wikipediassa on henkilöartikkeleissa (miksei tietysti periaatteessa muissakin) tällaisia tapauksia, joissa kahdella henkilöllä on sama nimi (esimerkiksi Lauri Kivekäs ja Lauri Kivekäs, Marcus Claudius Marcellus ja Marcus Claudius Marcellus tai Olli Ikkala ja Olli Ikkala, joiden kaikkien kanssa olen itse puuhaillut), niin silloinhan ei tarvitse luoda täsmennyssivua, vaan artikkelista toiseen voidaan viitata Tämä artikkeli -mallineella. Itseäni on jäänyt mietityttämään, onko tällöin olemassa jokin käytäntö siitä, kumpi saa itselleen tuon ilman tarkennetta olevan nimen (eli tavallaan paalupaikan)? Ainakin noiden Lauri Kivekkäiden kohdalla olisi mielestäni loogista antaa nimi Lauri Kivekäs sille ensimmäisenä eläneelle, joka on nähdäkseni myös tunnetumpi. Mutta onko tästä jokin käytäntö olemassa? Vai onko se ihan sattumanvaraista? --Risukarhi 20. huhtikuuta 2011 kello 12.43 (EEST)

Ohjesivulla sanotaan yksinkertaisesti että tarkenteettomalle nimelle voi laittaa artikkelin "jos yksi määritelmistä on vallitseva". Selvissä tapauksissa ensisijainen merkitys tulee tarkenteettomalle nimelle, esim. George Washington ei tarvitse tarkennetta vaikka samannimisiä henkilöitä on ollut muitakin. Jos on epäselvyyttä siitä mikä merkitys on ensisijainen, on usein hyvä idea laittaa täsmennyssivu tarkenteettomalle nimelle. Jafeluv 20. huhtikuuta 2011 kello 12.55 (EEST)

Noin se taisi olla. Itse olen sen mukaisesti noudattanut menettelyä, että jos toinen on erittäin paljon tunnetumpi (vrt. esim. Väinö Tanner, Matti Vanhanen) niin tunnetumpi saa täsmenteetömän muodon. Jos taas tunnettuuden ero on vaikeasti määriteltävissä, niin täsmenteetön nimi tulee täsmennyssivuksi ja muille täsmenteet. Paljon on kuitenkin myös tapauksia, joissa ensimmäiseksi on luotu täsmenteetön artikkeli ja toisille sen jälkeen täsmenteet. Jos on sekaannuksen vaara (esim. paljon linkkejä täsmenteettömään sivuun tarkoittaen jotain täsmenteellisistä, niin olen silloin saattanut siirrellä täsmenteettömiä täsmenteellisiksi ja tehdä täsmenteettömästä nimestä täsmennyssivun, jolloin ei synny vääriä linkityksiä (esim. Pentti Eskola, Kaarle Ojanen). Tämä on hyödyllistä etenkin, jos täsmenteettömään muotoon on vääriä linkkejä, minkä näkee "tänne viittavat sivut" -toiminnolla.--Urjanhai 20. huhtikuuta 2011 kello 13.05 (EEST)

Jotenkin noin arvelinkin asioiden olevan. Monissa tapauksissa (kuten edellä mainitsemissani) ongelma on juuri siinä, ettei kumpikaan/kukaan ole päivänselvästi tunnetumpi/tunnetuin. Mitä linkkeihin tulee, noin puolet sivulle Lauri Kivekäs viittaavista linkeistä pitäisi itse asiassa viitata siihen toiseen Kivekkääseen, Olli Ikkalaan taas johtaa useita linkkejä ohjaussivun Olli Ikkala (fyysikko) kautta, vaikka fyysikko-Ikkala on saanut nimen ihka omakseen täällä Wikipediassa. Ja noista Marcelluksista en kyllä mene arvaamaan, kumpi on tunnetumpi, kun tunnen Rooman historiaa aika heikosti. --Risukarhi 20. huhtikuuta 2011 kello 13.14 (EEST)

Ainakin Kivekkäälle ja Ikkalalle sopii täsmenteetön muoto täsmennyssivuksi, ja samalla kun luo täsmennyssivun voi korjata linkit. Silloin mahdollisesti luotavat uudet täsmenteettömät linkit ohjaavat täsmennyssivulle, josta ne on taas helppo tarvittaessa suoristaa oikein.--Urjanhai 20. huhtikuuta 2011 kello 13.47 (EEST)

Ikkalan kohdalla teinkin noin, mutta Lauri Kivekkäät vaihdoin päittäin (en tehnyt täsmennyssivua), koska mielestäni se ensimmäinen (ajallisesti) on sittenkin tunnetumpi (ja linkitetympi), ja linkkejä tarvitsi näin korjata vähemmän. Tulevaisuudessa luotavat virhelinkitykset taas joutuisi (kuten edellä totesit), joka tapauksessa korjaamaan. Mutta uusien tapauksien tullessa vastaan kannattanee kyllä toimia ehdottamallasi tavalla. --Risukarhi 20. huhtikuuta 2011 kello 13.54 (EEST)

Merkittävyyskeskustelut jäätävä näkyviin

Liittyvät sivut

• Wikipedia:Merkittävyys
• Malline:Merkittävyys

Perustelut

Wikipediassa törmää usein poistettuihin sivuihin, joissa on merkintä, että aiheesta on käyty 72 tunnin merkittävyyskeskustelu, jonka jälkeen sivu on poistettu. Mielestäni 72 tuntia on ensinnäkin aivan liian lyhyt aika, sillä monia artikkeleita luetaan kovin harvoin. Englanninkielisessä Wikipediassa lähin vastaava käytäntö on nimeltään PROD (Proposed deletion), ja äänestyksen umpeutumisen aikaraja on 7 päivää.

Lisäksi paha ongelma on, että käydystä keskustelusta ei jää arkistokopiota minnekään. Keskustelu käydään nimittäin artikkelin keskustelusivulla, joka poistetaan samalla kuin itse artikkeli. Artikkelista kiinnostuneelle ja sitä ehkä parantamaan haluavalle, joka ei sattunut käymään artikkelissa 72 tunnin keskustelun aikana, syntyy siis eräänlainen "muna vai kana" ongelma.

Englanninkielisen Wikipedian vastaavantapainen käytäntö antaa löyhemmän aikarajan lisäksi veto-oikeuden mille tahansa käyttäjälle keskeyttää keskustelu ja säilyttää artikkeli toistaiseksi. Tällöin artikkelin poistoa toivovan on aloitettava siitä formaali poistoäänestys, jossa käydystä keskuslelusta jää aina täydet merkinnät poistoäänestysarkistoon.

Lisäksi englanninkielisen Wikipedian käytännössä kuka tahansa käyttäjä voi milloin vain pyytää nopeutetulla menettelyllä poistetun sivun palauttamista ilman sen kummempia perusteluja. Nopeutetussa menettelyssä poistettu sivu voidaan myös palauttaa käyttäjän omaan nimiavaruuteen (esim. Käyttäjä:Matti Mallikas/Artikkelin nimi), jossa hän voi vielä työstää ja tarkastella poistettua artikkelia ennen sen lopullista palauttamista, tai päättä että aihe ei todellakaan ole artikkelin arvoinen.

Ehdotetut muutokset käytäntöihin

1. Nostetaan merkittävyyskeskustelun aikaraja 7 päivään.
2. Kuka tahansa rekisteröity käyttäjä, jolla on aiempia muokkauksia muihinkin kuin merkittävyyskeskustelun aiheena olevaan artikkeliin, voi vaatia käynnissä olevan merkittävyyskeskustelun muuttamista poistoäänestykseksi.
3. Kuka tahansa käyttäjä voi pyytää merkittävyyskeskustelussa poistetun artikkelin tai sen keskustelusivun palauttamista osoittamaansa hiekkalaatikkoon artikkelin työstämistä varten. Pyyntöä tehdessä ei tarvitse esittää lisäselvityksiä, kunhan artikkelin alkuperäinen sisältö ei ole ollut lain tai hyvän maun vastainen.

--hydrox (keskustelu, muokkaukset) 24. huhtikuuta 2011 kello 23.51 (EEST)

Vastustan erityisesti kakkoskohtaa. Seurauksena olisi tolkuton määrä äänestyksiä. --Otrfan 24. huhtikuuta 2011 kello 23.56 (EEST)

Mutta eikös kakkoskohta ole ihan voimassaoleva käytäntö? Kuka tahansahan voi milloin tahansa aloittaa poistoäänestyksen. -Ochs 25. huhtikuuta 2011 kello 00.01 (EEST)

Totta. Ideana oli, että jos kuka tahansa kokee, että tästä nopeutetusta poistosta voisi joku olla eri mieltä, voisi hän muuttaa jo aloitetun keskustelun poistoäänestykseksi, jolloin koko keskustelu tulee arkistoiduksi myöhempää tarkastelua varten. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 00.04 (EEST)

Ja jos artikkeli poistetaan äänestyksessä, niin sitä ei käytännössä ihan helposti palauteta, ellei sitten äänestyksen kohde pääse eduskuntaan tai esiinny Salkkareissa. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.05 (EEST)

Ja mitä sitten? Poistoäänestys on formaali ja dokumentoitu prosessi, toisin kuin 72 tunnin "kenttäteloitus". --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 01.07 (EEST)

Asiallinen keskustelu, jossa esitetään perusteita puolin ja toisin, on aina parempi kuin äänestys, jossa jotkut saattavat toimia ihan mutupohjalta. -Ochs 25. huhtikuuta 2011 kello 01.12 (EEST)

Tämä kannanotto ei liity käsiteltävään aloitteeseen mitenkään, vaan äänestämisen toimivuuteen ratkaisukeinona yhteisössä, joka alunalkaenkaan ei ole demokratia. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 07.48 (EEST)

Juu, mutta tuon ehdotuksen jälkeen jokainen merkittävyyskeskustelu alkaa sanoilla "vaadin äänestyksen". Lumipallokelejä tiedossa. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.07 (EEST)

Kannattaisin kaikkia ehdotuksia, mutta en usko minkään noista menevän läpi deletionistisen ilmapiirin takia. Sen sijaan ehdotuslistastasi jäi uupumaan nyt se varsinainen pihvi: Merkittävyys-keskustelun tulisi jäädä näkyviin, jotta sen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi lisääntyneestä mediahuomiosta tai muusta merkittävyyskriteerien paremmasta täyttymisestä. Se saattaisi jopa saada riittävää kannatustakin. Iivarius 24. huhtikuuta 2011 kello 23.57 (EEST)

Sisältyy kolmoskohtaan: kuka tahansa voi saada merkittävyyskeskustelun tarkasteltavakseen. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 00.00 (EEST)

Tarkennettakoon, että itse vastustan kakkoskohtaa erityisesti inklusionistisen ilmapiirin takia. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.00 (EEST)

Hei, hieno ja rakentava kommentti! Papukaijamerkki tulee sitten perästä postissa. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 01.10 (EEST)

Kenenkähän perästä se papukaijamerkki oikein tulee? Mutta kovasti kiitoksia kuitenkin. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 01.14 (EEST)

Minäkin uskon että keskustelujen säilyttäminen saa kannatusta riittävästi ja itsekin kannattaisin sitä. Kakkoskohta on kuitenkin ongelmallinen mm. Otfanin perustelulla ja lisäksi sillä, että merittävyyskeskustelut ovat monissa tapauksissa riittäneet ilma äänestystä. Artikkelien palautus omaan hiekkalaatikkoon voisi ehkä myös toimia. ––Crimson Cherry Blossom™ 25. huhtikuuta 2011 kello 00.03 (EEST)

Kun poistoäänestyksenkin kesto on tuo 7 päivää, ykkösehdotuksen seurauksena selvästä roskasta eroon pääseminen hidastuisi aivan liikaa. Yhdessä kakkosen kanssa tästä seuraisi se, että kaikesta epämerkittävästä pääsisi nopeammin eroon suoraan poistoäänestyksellä. Kolmosehdotusta kannatan varauksella, joskin artikkelin kulloinenkin tila ei tähänkään saakka ole ollut poistoperuste - aihe ei muokkaamalla kuitenkaan merkittäväksi muutu. Merkittävyyskeskustelun säilyttämisenkään ei tulisi johtaa orpoihin keskustelusivuihin. --Care 25. huhtikuuta 2011 kello 00.07 (EEST)

Roskan poistoon ei sovelleta merkittävyyskeskustelua vaan {{roskaa}} mallineta. Roska voidaan puolestani nyt ja aina poistaa saman tien. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 00.11 (EEST)

Kaikki epämerkittävä on roskaa. --Care 25. huhtikuuta 2011 kello 00.21 (EEST)

Mutta selvän roskan ja merkittävyydeltään kyseenalaistetun poistoprosessi on erilainen. 72 tuntia on liian lyhyt aika saada selvä kirjo mielipiteitä - etenkään sellaisia, jotka eksyvät artikkeliin sattumalta (paras, riippumaton mielipide) --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 01.10 (EEST)

Vastustan kyllä ykkös ja kolmoskohtaakin. Kolme päivää on riittänyt yleensä ihan hyvin ja aikaa voidaan tapauskohtaisesti jatkaa nykyäänkin. Kolmoskohta taas johtaa varjowikeihin käyttäjäavaruudessa. Epämerkittävien aiheiden säilyttämisestä alasivuilla on jossain aikaisempaa keskustelua. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.13 (EEST)

Oma kokemukseni on että en ehdi koskaan näihin 72 tunnin äänestyksiin. Jos käyttäjän tarkoituksena on palauttaa merkittävyyskeskustelussa poistettu sivu, on mielestäni parempi antaa hänen ensiksi harkita asiaa omassa nimiavaruudessaan. Käyttäjä voi myös päätyä pyytämään poistamaan palautetun alasivun, ja sivun palauttanut ylläpitäjä voisi myös esim. kuukauden päästä tarkistaa, onko alasivusta palautettu artikkeli vai onko se jäänyt lojumaan toimettomana. "Varjosivun" luominen on tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi ennen artikkelin palauttamista. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 00.21 (EEST)

Kulloinenkin tila ei saa olla poistoperuste, mutta sitä harvemmin uskotaan: kolme päivää on aika vähän hankkia lähteitä, jos niitä ei netissä ole. Ja esimerkiksi Mc Mane oli viimein saanut Aamulehden ynnä muiden lähteiden juttuja merkittävyyskeskustelussa, mutta sitten artikkeli poistettiin copyviona. Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 00.14 (EEST)

Jos "kulloinenkin tila" on tekijänoikeusrikkomus, niin silloin artikkeli kyllä poistetaan. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.18 (EEST)

Poisto toki oli oikea ja hyvä, mutta samalla meni merkittävyyskeskustelukin, jossa oli lähteitä. Jos tekijänoikeusrikkomuksen olisi huomauttanut keskustelussa, joku (esim. minä) olisi voinut tehdä asialle saman tien jotain, ja sitten olisimme voineet keskustella loppuun. Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 00.21 (EEST)

Artikkelissa oli neljä päivää punainen tekijänoikeusmalline. Et sitä sitten huomannut? --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.26 (EEST)

En, koska seurasin vain keskustelusivua. Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 00.28 (EEST)

Just joo. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.32 (EEST)

Olin sukuloimassa, joten en ollut pariin päivään netissä kiinni niin paljon kuin yleensä. Sittenpä yhtäkkiä osallistuin merkittävyyskeskusteluun, ja sitten se olikin poissa. Ihan samalla tavalla tykkäisin siitä, että poistoäänestyksistä ilmoitettaisiin merkittävyyskeskustelussa, koska aina niitä ei vilkaise samalla. Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 00.37 (EEST)

Malline oli artikkelissa jo kun osallistuit keskusteluun. Ilmeisesti kannatit säilyttämistä artikkelia katsomatta. Jos artikkeli olisi poistettu kuten kuuluisi heti tekijänoikeusongelmien tultua ilmi, niin et olisi artikkelia edes nähnytkään. Tai ethän sinä sitä tosin nähnyt nytkään. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.44 (EEST)

Mutta koska kaikki eivät niistä aina huomauta, yritän tehdä sen sitten itse. Kuten juuri. Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 00.41 (EEST)

Juu, en katsonut artikkelia, vaan kannatin säilyttämistä keskustelusivulle tulleiden perusteluiden takia, käytännössä siis neljän tai viiden lehtijutun tai muun sellaisen takia. Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 00.47 (EEST)

ARTIKKELIEN MERKITTÄVYYSKESKUSTELUT ON SÄILYTETTÄVÄ MERKITTÄVINÄ, ITSE ARTIKKELIN MERKITTÄVYYDESTÄ VIIS VEISAAMATTA. (Versaalit olivat aivan välttämättömiä ironisen merkittävyyden vuoksi.) --Pxos 25. huhtikuuta 2011 kello 05.52 (EEST)

Vuonna 1958 voimaan tullut autovero oli myös väliaikainen. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.27 (EEST)

[1] -Ochs 25. huhtikuuta 2011 kello 00.31 (EEST)

Ei ole ole tarvetta säilyttää keskusteluja selkeästi epämerkittävistä aiheista. Kerääntyisi keskusteluarkistoa mm. henkilöistä, jotka ovat merkittäviä vain omasta ja äitinsä mielestä. Tosin kun sivun poistaa, yhteenvetokenttään voisi lyhyesti referoida poistokeskustela jotta muutkin tietäisivät miksi artikkeli poistettiin. Tässä olisi parantamisen varaa myös itselläni. --Jisis 25. huhtikuuta 2011 kello 00.16 (EEST)

Merkittävyyskeskustelulla poistettu artikkeli voidaan helposti luoda uudestaan, jos merkittävyyskeskustelussa on jotain olennaista jäänyt huomaamatta. Kun artikkelin uudelleen luonnin yhteydessä vielä nämä huomiot esittää heti keskustelusivulla, tuskinpa artikkelia ainakaan ilman uutta keskustelua heti poistetaan. Ja jos poistetusta artikkelista tai sen poistetulta keskustelusivulta tarvitsee jotain materiaalia, ylläpitäjät auttavat, kunhan pyyntönsä hyvin perustelee. Tämän vuoksi en pidä ehdotettuja muutoksia tarpeellisina, osin ne ovat de facto käytössä jo nytkin ja keskusteluajan pidentäminen taas ei useimmissa tapauksissa toisi mitään lisää keskusteluun. -Ochs 25. huhtikuuta 2011 kello 00.14 (EEST)

Kysymys: Miten käyttäjä voi nähdä mitä jäi huomiotta alkuperäisessä keskustelussa, jos hän ei voi nähdä alkuperäistä keskustelua? --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 00.24 (EEST)

Jos tiedät jonkin seikan, joka tekee aiheen selvästi merkittäväksi, voit helposti arvata, että sitä ei ole keskustelussa huomattu, kun kerran artikkeli on poistettu. -Ochs 25. huhtikuuta 2011 kello 01.12 (EEST)

Artikkelin palauttamista toivovan näkökulmasta olisi selvästi helpompaa, jos hänen ei tarvitsisi arvailla, vaan syyt artikkelin poistoon olisivat kaikkien nähtävillä. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 01.21 (EEST)

Palautusäänestyksen ajaksi olisi hyvä saada aina keskustelusivu ja viimeisin versio artikkelista näkyviin, mutta muuten myötäilen Otrfania. –☆Makele-90 25. huhtikuuta 2011 kello 00.20 (EEST)

Tuosta olen samaa mieltä (enkä tarkoita ainoastaan itseni myötäilyä). --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.34 (EEST)

Sarkastisesti ehdotukseni saamaan vastaukseen viitaten voisin sanoa seuraavaa: Eikö tämä johtaisi siihen, että ihmiset alottaisivat palautusäänestyksen vain nähdäkseen, mitä poistetussa artikkelissa oli? Lumipallokelejä tiedossa... Mutta tosissaan puhuen, en usko että ihmiset muuttaisivat merkittävyysäänestyksiä poistoäänestyksiksi yhtään enempää kuin he nytkään aloittavat poistoäänestyksiä ilman perusteluja. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 00.38 (EEST)

No sitten vastustan omaa äskeistä kannatustani. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.40 (EEST)

Eikö olisi vain helpompi kirjottaa, että vastustat periaatteelisista syistä kaikkea muutosta? --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 00.57 (EEST)

Ei, koska se ei pidä paikkaansa. Sattumalta itse mietin juuri käytäntömuutosehdotusta eräästä toisesta aiheesta. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 00.59 (EEST)

Entäpä jos kokoaisi poistettujen artikkelien merkittävyyskeskustelut erilliselle sivulle? Esim. Wikipedia:Huhtikuun 2011 merkittävyyskeskustelut. -DragonMaster- 25. huhtikuuta 2011 kello 00.26 (EEST)

 Kannatan. Tämä olisi jo merkittävä parannus nykytilanteeseen, jossa keskustelut vain katoavat. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 01.05 (EEST)

Ehkä valikoiden voisi tallettaa. Suurin osa keskusteluista on kuitenkin sellaisia, ettei niistä jälkipolvi paljon hyödy. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 01.08 (EEST)

Tällöin ongelmaksi muodostuu, että kuka päättää mikä tallennetaan ja mitä ei. Ja vaikka keskustelusta ei kukaan mitään hyödy, ei sen tallentaminen Wikipedian kovalevylle aiheuta kenelekään harmia. Ks.Wikipedia ei ole paperia (engl.) --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 25. huhtikuuta 2011 kello 01.15 (EEST)

No sitten joutuu vastustamaan tätäkin ehdotusta. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 01.18 (EEST)

Kannatan, kaikki näkyville vain! –Cary 25. huhtikuuta 2011 kello 01.09 (EEST)

Suurin ilo tästä varmaan olisi siinä, että tietoa siitä mitä täältä poistetaan merkittävyyskeskusteluiden kautta esim tilastointia varten. --Zache 25. huhtikuuta 2011 kello 08.36 (EEST)

 Vastustan, aivan liikaa vaivaa tällaisen hömpän yhteydessä. Kannattaa muistaa, että "ongelma" koskee vain artikkeleita, joiden merkittävyys ei ole riittänyt edes poistoäänestykseen. Wikipediassa on paljon tärkeämpiä asioita tehtäväksi. --ML 25. huhtikuuta 2011 kello 11.13 (EEST)

Omituista on, että ainoa järkevä ehdotus löytyy otsikosta ja sitten konkreettiset käytäntömuutosehdotukset sisältävät aivan muuta. Mikäli keskustelusivun arkistoiminen saadaan automatisoitua niin, että arkistointi hoituu yhtä näppärästi kuin poistaminen, olen valmis kannattamaan otsikossa mainittua ehdotusta. Varsinaisista käytäntömuutosehdotuksista ykkönen ja kakkonen ovat turhaa byrokratiaa ja kolmonen nähdäkseni toimii jo nykyisinkin eli asiallisen pyynnön tuloksena ylläpitäjät palauttavat epämerkittävinä poistettuja artikkelisivuja esim. käyttäjän alasivuiksi, mikäli sivulla on ollut jotain sellaista tekstiä, joka auttaa kunnollisen artikkelin tekemisessä, ja mikäli epämerkittävyys ei ole niin selvää, että sen näkee Sokean Reetan perssilmälläkin. --Lax 27. huhtikuuta 2011 kello 15.51 (EEST)

Lisäehdotus: 4. Merkittävyyskeskustelun päättämisperustelu on kirjattava keskustelusivulle, jonka jälkeen merkittävyyskeskustelu arkistoidaan.

Valitettavan usein merkittävyyskeskusteluja päätetään (niin että artikkeli säilyy) varsin hääppöisin perustein tai useimmiten ilman perusteita (paras kohtaamani lienee totaalisen älytön merkittävyysmalline).--Nedergard 28. huhtikuuta 2011 kello 13.03 (EEST)

Kansanedustajat ja merkittävyys

Ovatko kaikki kansanedustajat merkittäviä wikipediaan? --FnH 29. huhtikuuta 2011 kello 18.42 (EEST)

Jep. Jafeluv 29. huhtikuuta 2011 kello 18.43 (EEST)

Ok, kiitti :) --FnH 29. huhtikuuta 2011 kello 18.44 (EEST)

Yhdestä on äänestettykin ja tulos oli aika selvä: Wikipedia:Poistettavat sivut/Aleksanteri Koskenheimo --Otrfan 29. huhtikuuta 2011 kello 18.47 (EEST)

On merkittäviä, kansan valitsemia korkeimpaan luottamustehtävään. --UntoM 30. huhtikuuta 2011 kello 19.25 (EEST)

Kuva kadonnut artikkelista ?

Oletetaan tällainen kuvittellinen tilanne joka on mahdollista

Meillä on jossain artikkelissa kunnossa oleva kuva

Sitten tulee uusi muokkaaja joka on sitä mieltä että artikkeliin pitää saada uudempi kuva ja lataa internetistä satunnaisen kuvan.

Se merkataan epäselväksi ja viikon päästä poistetaan.

No sitten artikkeli on todennäköisesti ilman kuvaa kun kukaan ei muista katsoa historiaa. Tällaisia artikkeleita on tullut vastaan silloin tällöin.

Miten me saisimme parannettua tuota systeemiä että alkuperäinen kuva palautuisi takaisin.--Musamies 1. toukokuuta 2011 kello 11.27 (EEST)

Hyvä huomio. Ei tuolle varmaan mitään muuta voi tehdä kuin muistuttaa siitä, että sen joka poistaa kuvan artikkelista pitäisi tarkistaa historia, kukaan muu sitä tuskin tulee tehneeksi. Ehkä Epäselvä-mallineeseen voisi lisätä jonkinlaisen muistutuksen? -Ochs 1. toukokuuta 2011 kello 13.37 (EEST)

Yksi tapa pitää huolta ettei tarpeellisia kuvia mennä poistamaan on vahtia säännöllisesti toimintosivua Käyttämättömät tiedostot. Kuvat, joille on selvästi käyttöä artikkeleissa, voi käydä lisäämässä (takaisin) sopivaan artikkeliin. Jäljelle jäävistä kuvista sitaattioikeudella olevat voi merkitä roskaksi. Vapaat kuvat voi siirtää Commonsiin tai jos ne ovat selkeästi hyödyttömiä merkitä poistettavaksi roskana. Jafeluv 3. toukokuuta 2011 kello 11.54 (EEST)

Wikipedia: vandalismista ei ikuista porttikieltoa

mielstäni Vandalismista ei tulisi antaa ikuista porttikieltoa. Kehottaisin kuuntelemaan, sillä tiedän monien käyttäjien asioita, ja heille tulisi antaa aina toinen tilaisuus. Tietenkin, jos vandalismi toistuu, ja se häiritsee muita käyttäjiä liian paljon, siinä tapauksessa ikuinen kielto on odotettavissa. Tämä on suunnattu erityisesti käyttäjille lax ja otrfan (meniköhän ne nimet nyt väärin)? tarkoituksena ei ole loukata ketään. --tyytymc 2. toukokuuta 2011 kello 20.49 (EEST)

No jos tunnus on pelkästään sotkemista varten tehty niin minun puolestani saa nähdä sen vaivan, että tekee uuden tunnuksen jos haluaa jatkaa tunnuksella muokkaamista. Sitä paitsi sinäkin sait ainoastaan yhden päivän eston ja jatkat täällä muokkaamista aika rauhassa vaikka olet aika korkealla rasittavuudessa. --Zache 2. toukokuuta 2011 kello 21.01 (EEST)

Kuinka rangaistavaa vandalismin pitäisi olla ja miksi? kertoo käyttäjä t.mc.s.

Mielestäni vandalismi on rangaistavaa. Kuten kaikki muutkin rikokset ja rötökset. Mutta Wikipediassa riittää silti paranneltavaa. Esim. se tuomitsee rikokset liian hätäisesti. Useimmat eivät myös tutki taustaa. Tämä koskee käyttäjiä Lax ja Otrfan (menikö nimi oikein vai ei) varsinkin heitä. Tuomiolla ei ole leikkimistä. Vastuuvapautta on myös säädettävä, samoin väärinkäyttösuodatinta ja Wikipedian ohjeita. Suosittelen käyttäjiä, jotka ovat samaa, tai lähes samaa mieltä kanssani, laittamaan rohkeasti viestiä käyttäjäsivuilleni. Myös yllpitäjät ja muut. Vandalismi on vakavaa, ja rangaistus on sitä varten,jotta sen saanut käyttäjä oppii ymmärtämään sääntöjä ja muita käyttäjiä. Jokainen käyttäjä kirjoittaa myös viestit niin kuin itse tahtoo. Kunhan ne eivät sisällä mm. vandalismia.Vndalismikaan ei saa olla liian rangaistavaa.. Rajansa kullakin. Olen huomannut estoista, että joillakin on jopa ikuinen kesto,joka on jo liian paljon. 1 tai 2 päivää on sopiva. joskus enimmillään vaikka vuosi, kunhan ei ikuista. Ei pääsisi enää muokkaamaan omalla koneellaan, tai jollakin muulla,ellei luo uutta käyttäjätunnusta,tai osta uutta konetta, mutta ei. se ei käy. Tietokone ei saa olla este.Ikuinen kesto saattaisi hetken pelleilyn johdosta särkeä jopa itsensä Jimmy Walesinkin sydämen. Eiköhän vandalismista ja muistakin tuomitseminen elinkautiseen ole jo liikaa? sitä mieltä olen minä! --tyytymc 2. toukokuuta 2011 kello 21.07 (EEST)

Sotkeminen on huono asia, koska tuoreiden muutosten seuraaminen ja sotkumuokkausten kumoilu+käyttäjien huomauttaminen on hyvin aikaavievää ja se kaikki aika on pois kaikesta muusta wikipedian toiminnasta. Esimerkiksi siitä, että neuvotaan uusia käyttäjiä. Sopiva taso siitä sotkemisesta "rankaisemiselle" on se, että sotkeminen olisi työläämpää kuin mitä sen kumoaminen on joka tietysti on hieman haastavaa saavuttaa ympäristössä jossa muokkaamisen olisi tarkoitus olla mahdollisimman helppoa.

Joka tapauksessa, siinä että hirveän syvällisesti keskityttäisiin muokkaajan motiiveihin samalla kun sotkun tehnyt on käyttänyt noin 3s kirjoittaakseen artikkeliin HOMO tai asfadsdf ei ole mitään mieltä, koska siinä ei olla ajankäytöllisesti missään tasapainossa eri osapuolten ajankäytön välillä. Vastaavasti tunnusten ikiestämistä ei nyt hirveästi tarvitse surra jos ne tunnukset ovat ihan selvästi kertakäyttöisiä tunnuksia jotka on tehty sotkemista varten. --Zache 2. toukokuuta 2011 kello 22.17 (EEST)

Lisätään tähän vielä, niin meidän ohjeistusta tulisi kyllä parantaa ja varsinkin väärinkäyttösuodattimen ilmoitukset on tällä hetkellä aika puutteellisia ja oikeasti sinne voisi lisäillä omat ilmoituksensa sille että esim jos huomautus tulee vaikkapa siitä että tekstissä on huomattavia määriä pelkillä isoilla kirjaimilla tehtyjä sanoja, joka oli se syy mistä väärinkäyttösuodatin sinulle nillitti. --Zache 3. toukokuuta 2011 kello 09.07 (EEST)

Commons kuvan sotkemiset

Kannattaisiko commons-kuvien peilaus-sivut suojata jolloin niihin ei voi kirjoitella kommentteja ja sotkea niitä, EN-wikipediassa sellaista tapaa käytetään [create=sysop] (indefinite) (repeated pointless creation). Olisi vähemmän tarkkailtavaa ja poistettavaa. Jollain botilla voisi ajaa kaikkiin peilaus-sivuihin suojauksen--Musamies 3. toukokuuta 2011 kello 06.32 (EEST)

Minun puolestani voisi. Tekninen toteutus voisi olla vaikka harrivbot:lla, koska se noin muutenkin toimii admintoimintoja suorittavana bottina. Toinen setti sivuja joiden suojaamista voisi harkita on kaikkien äänioikeutettujen käyttäjien pääsivut (esim Käyttäjä:Zache) joihin voisi pistä autoconfirmed suojauksen. --Zache 3. toukokuuta 2011 kello 09.12 (EEST)

Ehdotus pakollisen tarkennuksen käyttöönotosta tynkämallineiden yhteydessä

Wikipedia:Tynkä määrittelee tyngän muun muassa seuraavasti: "se on vain lyhyt johdanto aiheeseen ja siitä olisi enemmänkin oleellista kerrottavaa" ja "lyhyt tai lyhyehkö, mutta aiheen tyhjentävästi ja kattavasti selittävä artikkeli ei ole tynkä. Kaikista aiheista ei ole välttämättä paljon oleellista kerrottavaa.". Käytännössä {{tynkä}}-mallineita kuitenkaan laitetaan artikkeleihin niiden absoluuttisen tekstimäärän eikä asiasisällön kattavuuden perusteella. Ehdotan, että tynkämallineeseen laitetaan pakollinen tarkenne, johon kuuluu kirjoittaa mitä oleellista artikkelista vielä mallineen laittajan mielestä puuttuu. Tarkenteettomat tynkämallineet poistetaan artikkeleista. Tarkenne helpottaa artikkelin täydentämistä ja toivottavasti korjaa nykyistä tynkäinflaatiota, jossa suurin osa artikkeleista on merkitty tyngiksi. {{Korjattava}}-mallineessa vastaava tarkenne on jo pari vuotta ollut pakollinen:Keskustelu mallineesta:Korjattava#Tarkenne pakolliseksi? --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 02.10 (EEST)

Aika monessa korjattava-mallineessa lukee nykyään tarkennuksena tarkennus eli:"Tarkennus: tarkennus". Käytännössä ei varmaan toimis tollasenaan ehdotus, vaikka hyvä ajatus onkin. Käytännössähän osa käyttäjistä pyrkii laittamaan jokaiseen artikkeliin geneeriset tynkä- ja lähteetön-mallineet, jos artikkelin tila ei nimenomaisesti estä näiden mallineiden lisäämistä. Sinänsä tietysti {{lähteetön}} artikkelin alussa ja {{tynkä}} lopussa kuvaa hyvin wikin luonnetta keskeneräisenä yhteistyöprojektina. :) Ehkäpä parasta olis lisätä kyseiset maininnat automaattisesti jokaisen artikkelin alkuun ja loppuun. Gopase+f 25. huhtikuuta 2011 kello 02.23 (EEST)

Tai tehdään epätynkä-malline, jota voi laittaa niihin artikkeleihin, jotka eivät ole tynkiä. Lähteetön-mallineista muuten tein tänään listan, jonka mukaan niistä yli neljäsosa on artikkeleissa, joissa on ainakin yksi ilmoitettu lähde. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 02.28 (EEST)

Kaikista älyttömimpiä tapauksia ovat artikkelit, joissa artikkeli on käytännössä yhden käyttäjän käsialaa ja sitten sama käyttäjä lätkäsee itse artikkeliin lähteetön-mallineen. Vähän niinku tyyliin, että "häh häh! koittakaas arvata mitä lähteitä käytin artikkeliin!" Luulis että olis yksinkertasta ilmottaa käyttämänsä lähteet... Gopase+f 25. huhtikuuta 2011 kello 02.32 (EEST)

Katsoin tuosta listasta joitain ihan harrastuksen vuoksi, ja siitä taitaa aika usea selittyä sillä, että mallineen tekstin mukaan se voi tarkoittaa myös, että "osiossa ei ole lähteitä" ja osioihin sitä sitten on käytettykin. Ja toisaalta, jos sitä ei saisi käyttää lyhyissä artikkeleissa, niin pitkissä on useimmiten kuitenkin joku lähde, jolloin se ei ole kirjaimellisesti lähteetön. Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 02.40 (EEST)

On siellä periaatteessa oikeinkin olevia joukossa. Useamman sata voisi kuitenkin varmaan poistaa aiheettomana. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 02.50 (EEST)

Juu, oletettavasti aika paljon turhiakin, esim. Yhdysvallat-artikkeleissa noita ei selkeästi ole poistettu kun lähteitä on tullut. Tosin tapaukset Fantasiakirjallisuus ja Folklandia kaipaavat mielestäni tuota mallinetta: molemmista lähteistetty yksi, kokonaisuuden kannalta mitätön, seikka kohtalaisen pitkästä artikkelista. Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 02.55 (EEST)

Mutta noissakin on käytetty myös {{lähde}}-mallinetta, joka on paljon täsmällisempi. Jälkimmäisessä artikkelissa sama käyttäjä on käyttänyt molempia mallineita kerralla:[2]. Lisäksi kyseessä on käyttäjä, joka taisi lätkiä mallinetta jonkinlaisena protestina muistaakseni useammalla tunnuksellakin (ei muistaakseni yhtäaikaa):[3]. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 03.03 (EEST)

...ja ekassa artikkelissa samalla kun on laitettu lähteetön-malline on lisätty myös tekstiä. [4] Ilmeisesti lisätyn tekstin lähteet on jätetty ilmottamatta, jotta artikkeliin on saatu lähdemerkintöjä kivempi lähteetön-malline. :) Lisäks on käytetty lähde-mallinetta merkkaamaan ilmeisesti ne kohdat johon lähdettä tarvitaan... tostakin vois poistaa lähteetön-mallineen turhana. Gopase+f 25. huhtikuuta 2011 kello 03.13 (EEST)

Fantasiakirjallisuudessa on vain yksi lähde, joka lähteistää selkeästi vain Nikolajevan mielipiteet. Pitäisikö ihan oikeasti esimerkiksi osioon "Modernin fantasiakirjallisuuden synty lisätä mieluummin kuusi lähde-mallinetta kuin yksi lähteetön? Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 03.24 (EEST)

Kyllä, jos siellä on kuusi lähdettä kaipaavaa kohtaa. {{Lähteetön}}-mallineen voi periaatteessa ottaa poistaa, kun antaa lähteen yhdellekin niistä. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 03.28 (EEST)

Epäiilyttävät väitteet kannattaa joko: a) poistaa artikkelista, tai b) merkata lähdepyynnöllä. Kumpikin näistä on parempi vaihtoehto kuin lähteetön-mallineen lisääminen. Gopase+f 25. huhtikuuta 2011 kello 03.30 (EEST)

Siellä on kuusi faktaa, jotka vaativat lähteen, yhdessä kappaleessa. Eikä yhtään epäilyttävää väitettä, vaan ulkomuistista tosiksi tietämiäni asioita, jotka todennäköisesti vieläpä löytyvät kirjasta Fantasian monet maailmat. Ja kuten sanottu, jos lähteettömyydet pitäisi poistaa, kaksi kolmannesta Wikipediasta pitäisi poistaa. Se on typeryyttä. Jälleen kerran: minä en ymmärrä, milloin lähteetön-mallinetta sitten saa käyttää, jos ei silloin kun artikkeli on kokonaan tai joiltain osin täysin vailla lähteitä, tai jos yksi tieto artikkelissa on lähteistetty. Ja kenen esteettisen maun mukaan on parempi, että artikkelissa on 20-40 lähdepyyntöä kuin malline, jossa sen kerrotaan olevan lähes tai täysin lähteetön. 80.221.8.247 25. huhtikuuta 2011 kello 05.00 (EEST)

Eihän tämä estetiikkaan liity, vaan siihen että malline voidaan poistaa ennen kuin koko teksti on kaivatuilta osiltaan lähteistetty. Parempi merkitä selvästi lähteitä vaativat kohdat. Tosin en ymmärrä miksi kaipaat lähteitä asioihin, jotka tiedät todeksi. Merkitköön lähdepyynnöt se, joka ei niitä todeksi tiedä tai poistakoon ne epäilyttävinä. --Otrfan 25. huhtikuuta 2011 kello 05.14 (EEST)

Kaipaan lähteitä juuri siksi, ettei joku genreteoriaa ja fantasiakirjallisuuden historiaa tuntematon pitäisi väitteitä epäilyttävinä ja poistaisi niitä. Tässä projektissa kun nykyään vaaditaan lähteitä, ja kaikki muu on poistouhan alla. Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 12.04 (EEST)

Eikös tää koske ihan kaikkia artikkeleita ja aihealueita? Gopase+f 25. huhtikuuta 2011 kello 12.07 (EEST)

Totta kai. Mitä ajat takaa? (Selvennyksenä vielä: kyllähän sellaisten lähteettömien väitteiden, jotka tiedän oikeiksi, poistaminen harmittaa enemmän kuin sellaisten, joiden aiheesta en tiedä mitään. Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 12.54 (EEST)

Pelkään vähän, että vaikutus voi olla käänteinen, eli joku käy kohta poistamassa artikkelin koko sisällön, koska siinä on lähdepyyntöjä. --ML 25. huhtikuuta 2011 kello 20.37 (EEST)

Juu, minä en myöskään ole vielä keksinyt, missä kulmassa pitäisi päällään seisoa, jotta lähteettömiä mutta ei epäilyttäviä tietoja ei uhkaisi poistouhka. Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 21.03 (EEST)

Juu, tuo pakollinen tarkennus tuppaa tekemään itsensä noin turhaksi, myönnän itsekin, etten aina jaksa tarkentaa. Olisiko teknisesti mahdollista tehdä siitä oletuksena tyhjä ja vaatia panemaan siihen jotain tekstiä? Iivarius 25. huhtikuuta 2011 kello 02.40 (EEST)

Teknisesti olisi kai mahdollista, että malline jäisi kokonaan näkymättömäksi jos ei siinä ole tarkennusta. Tämä "pakottaisi" kirjoittamaan tarkenteen. (Tosin sitten neropatit laittaisivat siihen mieluummin mitä tahansa roskaa kuin sen oikean korjaustarpeen syyn.) Tai malline voisi tuottaa räikeän punaisen virheilmoituksen samaan tapaan kuin esim. koordinaattimalline tekee jos on koordinaatit virheellisessä muodossa. --Jmk 25. huhtikuuta 2011 kello 08.07 (EEST)

 Kannatan. Monesti törmää sivuihin, joissa on tynkämerkintä vaikka kaikki oleellinen on kerrottu. ––Crimson Cherry Blossom™ 25. huhtikuuta 2011 kello 11.46 (EEST)

Lisätyö tekee artikkelin aloittamisen Wikipedian aloittelijalle vaikeammaksi. Nykyisissä ohjeissa ei kerrota tarkemmin, mikä ei ole tynkä, viitataan vain siihen, että ei-tynkä selittää aiheen "tyhjentävästi". Kuka sen määrittelee? Tynkämerkinnät ovat artikkeleissa tyypillisesti siksi, ettei kukaan suuttuisi. --Thi 26. huhtikuuta 2011 kello 23.01 (EEST)

 Vastustan Turhaa työtä artikkelin aloittajalle, ja kasvattaa siis osallistusmiskynnystä. Tynkä-malline vain kertoo, että artikkelia voisi helposti laajentaa. Jos aloittaja kokee tarpeelliseksi, hän voi aina ilmoittaa artikkeliin jääneitä puutteita keskustelusivulla. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 27. huhtikuuta 2011 kello 01.49 (EEST)

Eiväthän aloittelevat käyttäjät edes laita yleensä tynkämallineita, vaan sen tekee myöhemmin joku ns. kokeneempi käyttäjä artikkelia fixaillessaan. --Otrfan 27. huhtikuuta 2011 kello 01.54 (EEST)

Voi kuules Old Time Radio Fan, eipä taida nyt mennä ihan näin. Aloittelija ei ole sama asia kuin aloittaja, tarkista vaikka sanakirjasta (ja/tai opettele lukemaan virheettä? ;). Artikkelin aloittaja voi olla yhtä hyvin myös kokenut käyttäjä. Käytännössä tämä johtaisi kuitenkin vain siihen, että artikkeleita ei merkittäisi enää tyngiksi. Lumipallokelejä siis tiedossa.. Ja mitä tulee siihen, että kattavakin artikkeli voi nykyisin olla vastoin käytäntöä merkitty tyngäksi, mikään ei estä sinua olemasta rohkea ja muokkaamasta mielestäsi väärin perustein tyngiksi merkittyjä artikkeleita! Tämä ei edellytä edes mitään muutoksia käytäntöihin.. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 27. huhtikuuta 2011 kello 02.22 (EEST)

Mainitsit osallistumiskynnyksen, joten oletin sinun kirjoittaneen päin vittua. Tai tarkkaan ottaen puhuit osallistusmiskynnyksestä, joten oletin että ei yhtä virhettä ilman toista. --Otrfan 27. huhtikuuta 2011 kello 02.28 (EEST)

Noh noh, rauha maahan jo, vulgaariudet jääköön kylille, ovat kovin rumia kirjoitettuina. Sanotaan vain että osallistumiskynnyksiä on monenlaisia, ja vain yksi niistä on tarvittava vaiva uuden artikkelin luomiseksi. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 27. huhtikuuta 2011 kello 02.34 (EEST)

Jättäisin vulgaariudet pois, mutta en tiedä mitä noin hieno sana tarkoittaa, kun se vitun sanakirja on hukassa. --Otrfan 27. huhtikuuta 2011 kello 02.42 (EEST)

Vastustan tarkennus-ajatusta siksi, että siitä koituu liikaa työtä Wikipedian käyttäjille, oli kyseessä sitten noviisi, hyötykäyttäjä tai ylläpitoon kuuluva henkilö. Tynkämalline nykyiseltään on ihan riittävä, ja tarkennuksia joutuu laittamaan aivan tarpeeksi roskaa- korjattava- tai vastaaviin mallineihin. --♫RION (löpinäsivu - ediittilista) 8. toukokuuta 2011 kello 15.03 (EEST)

Kappaleen tarkenne

Täällä on yritetty saada määritellyksi kappaleen tarkenne, jos on useampia saman nimisiä kappaleita, kuten Addicted to You. Jotkut tykkää (yllätys yllätys) että kappaleet omistaa esittäjä, toiset taas on sitä mieltä että tekijä. Esittäjä on kuitenkin vain yksi esittäjä, monet tunnetut kappaleet on levytetty moneen kertaan, eikä esittäjällä muutenkaan ole muuta kuin oikeus omalla äänellään esittämäänsä levytykseen. Tai jos esittäjä halutaan aivan välttämättä, niin tarkenne muotoon: (X:n esittämä kappale). Nyt siis kaivataan järkeviä näkemyksiä. --Ulrika 7. toukokuuta 2011 kello 14.35 (EEST)

Kyllä minusta yksi kappaleartikkeli riittää, tässä yksi esimerkki, jossa käsitellään erikseen tunnetuin cover-versio, sekä muut vähemmän tunnetut. ––Crimson Cherry Blossom™ 7. toukokuuta 2011 kello 14.40 (EEST)

Yks huomio tohon keskusteluun: saman kappaleen kaikki eri versiot tulis käsitellä yhdessä ja samassa artikkelissa. Sitten vastaus itse kysymykseen: Jos on samannimisiä eri kappaleita, niin mun puolesta artikkelin nimen lisämääreen vois ratkaista tapauskohtaisesti. Kuitenkin esim. klassisen musiikin puolella on selvää, että kappaleen lisämääreenä käytetään säveltäjää. Kevyen musiikin puolella tämä ei aina ole perusteltua. Ei mielellään mitään (Laura Voutilaisen esittämä kappale) -lisämääreitä, vaan käytetään lyhyempää (Laura Voutilaisen kappale). Yritetään pitää artikkelin nimet selvinä. Gopase+f 7. toukokuuta 2011 kello 14.44 (EEST)

Nimenomaan selvinä tarkoitus olisi pitää. Laura Voutilaisen kappale tarkoittaisi että hän on sen tekijä, jolloin lukijalle tulee väärää tietoa. Lisä "esittämä" ei olennaisesti pidennä mutta selventää kyllä olennaisesti. Toivottavasti tässä eivät näkemykset mene sen mukaan että asian nosti täällä (mielipiteensä ilmaisten) käyttäjä Ulrika. --Ulrika 7. toukokuuta 2011 kello 15.10 (EEST)

Laura Voutilaisen kappale ei tarkoita, että kappale olisi Laura Voutilaisen tekemä. Se tarkoittaa, että kappale on Laura Voutilaisen. Gopase+f 7. toukokuuta 2011 kello 15.16 (EEST)

Toi on semantiikkaa, joka ei aukene mulle. Onko toi "Voutilaisen" genetiivi vai genetiiviattribuutti? Silläkin uhalla, että artikkelin nimi pitenee, olen kyllä taipuvainen olemaan samaa mieltä Ulrikan kanssa. En tiedä mikä on oikea ratkaisu, mutta ainakin nimetä artikkelit tyyliin Addicted to You (Laura Voutilaisen kappale) on jossakin määrin harhaanjohtavaa. -- Vinksu 7. toukokuuta 2011 kello 15.23 (EEST)

Mikä siinä muka väittää, että Voutilainen olisi tehnyt sen kappaleen? Iivarius 7. toukokuuta 2011 kello 15.25 (EEST)

Ei mikään, mutta tuo genetiivi viittaa yleensä omistussuhteeseen. Kappaleen kai yleensä 'omistaa' se joka sen on väsännyt. Jos kyseessä olisi genetiiviattribuutti tyyliin Laura Voutisen esittämä kappale tai Laura Voutilaisen repertuaariin kuuluva kappale, asia olisi selvempi. Tosin toistan tässä, ettei minulla ole lopullista kantaa tässä asiassa. -- Vinksu 7. toukokuuta 2011 kello 15.33 (EEST)

Tuo taas on turhaa monimutkaista semanttista kikkailua. Ei kukaan ajattele nähdessään artikkelin nimen Olen suomalainen (Kari Tapion kappale), että Kari Tapio omistaisi kyseisen kappaleen. Iivarius 7. toukokuuta 2011 kello 17.10 (EEST)

Se nyt on ihan himphamppua, että genetiivi viittaisi "yleensä omistussuhteeseen". Jo Wikipedian omasta genetiivi-artikkelista voi lukea, että Suomessa genetiivi ilmaisee hyvin monia eri asioita. Ks. myös VISK. --Jmk 9. toukokuuta 2011 kello 14.26 (EEST)

Tuo omistussuhde-käsitys syntyy kunkin lukijan omassa päässä. Laura Voutilaisen kappale ei määritä mitään omistussuhdetta vaan on yleinen käsite, jolla kappale julkisuudessa tunnistetaan (mars kadulle kyselemään, tunnetaanko tuo kipale esittäjän vaiko säveltäjän mukaan), ja päämääränä pitäisi olla, että lukijan on mahdollisimman helppoa löytää haluamansa tieto sekä ymmärtää, mistä artikkeli kertoo. Lisätietoa saa sitten artikkelin tekstistä; artikkelin nimen tehtävä ei ole kertoa, että Laura Voutilaisen kappale ei olekaan juridisesti Laura Voutilaisen kappale vaan Jonkun muun kappale (mainitsisin tuossa ehkä säveltäjän nimen, jos muistaisin sen). Artikkelin nimeä ei ole syytä pidentää sen pidemmäksi kuin tarvitaan: esimerkkinä vaikkapa Ari Heikkinen (jalkapalloilija, 1957), jonka nimeksi ei pidä vaihtaa Ari Heikkinen (vuonna 1957 syntynyt jalkapalloilija). Keep It Simple, Sister. --Lax 7. toukokuuta 2011 kello 16.00 (EEST)

Esittäjän mukaan nimeäminen on eritysen luentevaa silloin kun se on yhtye. Nowhere Man on artikkelin määritelmän mukaan Beatlesin kappale, ei Lennonin. Myös Yesterday on Beatlesin kappale, vaikka sitä on esittänyt jopa Mallusjoen torvisoittokunta. --Tappinen 7. toukokuuta 2011 kello 17.54 (EEST)

Näin ei ole. Nowhere Man ei ole Beatlesin kappale, vaan Lennonin ja McCartneyn kappale. Täältä ikuisuuteen, tai ainakin lähemmäs ekat 100 vuotta. Vain Beatlesien levyttämä kappale. --(λ (?) (!)) 8. toukokuuta 2011 kello 16.49 (EEST)

Yleisin tarkenne tuntuu olevan "X:n kappale" esittäjän mukaan. Yesterdays (vuoden 1933 kappale) -kappaleelle laitoin tarkenteen vuoden mukaan koska "Jerome Kernin kappale" olisi kuulostanut siltä että Kern olisi kappaleen esittäjä. Esittäjää pitäisi käyttää tarkenteena vain jos alkuperäinen esittäjä on ylivoimaisesti tunnetuin kappaleen nauhoittanut artisti. Jafeluv 7. toukokuuta 2011 kello 21.26 (EEST)

Levyttävänä muusikkona huomauttaisin, että ei ole mitään ongelmaa, jos käyttää selkeää suomenkieltä. Eli kappaleiden selventeen voisi lisätä sekä esittäjän Holy Diver (Killswitch Engage)), tekijän Holy Diver (Ronnie James Dio:n kappale) (tai säveltäjän), levytysvuoden Holy Diver (vuoden 1997 versio) tai versioijan mukaan Holy Diver (Pat Boonen levytys), tai jopa superselkeästi suomeksi yhdistäen Holy Diver (Pat Boonen 1997 levyttämä R. J. Dio:n kappale).

Eli mielessä pidettävä: kappaleen säveltäjä eri kuin san. tai sov., tekijöitä kaikki, eri kuin kappaleen esittäjä tai levyttäjä. Eli ei käytetä genetiiviä, sitä Humppalöllön kappale ellei Humppalöllö ole tehnyt ja esittänyt kappaletta yksin (tosin moni artisti esittää bändin kanssa nimellään jolloin on tapana kutsua myös levytystuotosta tämän teokseksi, tosin ei tekijänoikeusmielessä (soittotyön yms tekijät säilyttävät oikeutensa toki)).

Jos kappaleessa on ollut mukana muitakin kuin yksi henkilö, voidaan käyttää Än Ännäsen sävellys-kiertoilmaisua jos ei muuten selviä. Korostan vielä: Ei Olen syomäläinen (Kari Lapion kappale) vaan Olen syömäläinen (Kari Lapion esittämä Bella Donnan kappale) tai vain Olen syömäläinen (Kari Lapion levytys), ehkä vuosimääreen "vuodelta 1888" voi lisätä. --(λ (?) (!)) 8. toukokuuta 2011 kello 16.36 (EEST)

Olen täysin samaa mieltä. Mutta kun nuo jotkut haluavat artikkelin nimen mahdollisimman lyhyeksi täsmällisyyden kustannuksella. Sana 'levytys' on oikea. Jos kappaletta ei voi nimetä sellaisenaan (siis jos samannimisiä biisejä on useita) ja jos se tunnetaan ensisijaisesti esittäjänsä kautta, niin olkoon sitten niin: Laulun nimi (X:n levytys). -- Vinksu 8. toukokuuta 2011 kello 20.17 (EEST)

Vaikuttaa vähän siltä, että ollaan aika kaukana konsensuksesta. Varmaankin joudutaan toteamaan, että "antaa kaikkien kukkien kukkia vaan", myös otsikkotasolla. Palataan asiaan sitten joskus tulevaisuudessa. Gopase+f 8. toukokuuta 2011 kello 20.46 (EEST)

Ei todellakaan. Tässä kohtaa ei ole mitään tarvetta konsensukselle. Käytännöt ovat selkeät (siis reaalimaailman käytännöt, tekijänoikeuksien ja niiden ilmoittamisen suhteen). Yhtä absurdia olisi alkaa nimeämään kirjailijoiden teoksia vaikka kuvittajien tai kustannustoimittajien mukaan – hei "antaa kaikkien kukkien kukkia" – ei todellakaan!

Lyhyys samaten yhtä hyvä peruste nimetä artikkeli Mikael Agrikolasta Mik. Agrik.-aksi. Ei järkevää: kyllä se kaikki tieto mikä tarvitaan tulee sisällyttää artikkelin nimeen.

Musiikkikappaleet tulee nimetä joko tekijän (säv, san, sov), levyttäjän ja/tai levytysvuoden mukaan. Olen syömäläinen (Bella Donnan sävellys), tai Olen syömäläinen (Kari Lapion levytys) tai Olen syömäläinen (Kari Lapion 1888 levytys). Miksei Olen syömäläinen (Donna/Italiano) sopisi jos sävellys on herra Donnan ja sanoitus rouva Italianon. --(λ (?) (!)) 8. toukokuuta 2011 kello 20.56 (EEST)

Ja synonyyminä levyttämiselle olisi tässä siis esittäminen/"esittämänä". --(λ (?) (!)) 8. toukokuuta 2011 kello 21.02 (EEST)

Mun mielestä musiikkikappaleet pitäisi nimetä alkuperäisen esittäjän mukaan, esimerkiksi Olen syömäläinen (Kari Lapio) tai Olen syömäläinen (Kari Lapion kappale). Toinen vaihtoehto olisi julkaisuvuoden mukaan Olen syömäläinen (2011) tai Olen syömäläinen (vuoden 2011 kappale). -DragonMaster- 8. toukokuuta 2011 kello 22.43 (EEST)

Tapauskohtaista. Tarkenne on kuitenkin ainoastaan tarkoitettu helpottamaan artikkelin löytämistä hakuruudusta. Useimmat kappaleet identifioituvat lähinnä esittäjään ja eiköhän esim. "Addicted to You (Laura Voutilainen)" tai "Addicted to You (Laura Voutilaisen kappale)" helpota lukijaa artikkelin valinnassa enemmän kuin "Addicted to You (Kolehmainen, Frostell, Lipp)" tai "Addicted to You (Kolehmaisen säveltämä ja Frostellin ja Lippin sanoittama kappale)". Omistus- ja tekijänoikeuksia ei asiaan kannata sotkea. --Otrfan 8. toukokuuta 2011 kello 23.01 (EEST)

Erinomainen, etsitty järkevä mielipide. Kannatan. Iivarius 9. toukokuuta 2011 kello 00.27 (EEST)

Siis kannatette, ettei Wikipediaan kirjoiteta musiikkikappaleiden oikeita nimiä ja esittäjiä?

Jos alamme "helpottamaan" tiedon löytymistä tiedon paikkansapitävyyden kustannuksella, voimme samantien sulkea Wikipedia-palvelimet ja luottaa Hikipedian ja Usenetin asiantuntemukseen. Otrfan – Kysypä niiltä radiokuunnelmien tekijöiltä josko he haluaisivat että heidän teoksiaan mainittaisiin Wikipediassa toisten tekemiksi?

Samalla logiikalla muutamme lopulta kaikki Wikipedian artikkeleiden nimet ei-faktuaalisiksi, ja lopulta Suomi-nimisiksi, koska sehän on se suosituin artikkeli jota useimmat etsivät, joten näin helpotettaisiin artikkelin löytämistä. Kylläpä siinä olisi helppoutta kerrakseen!

Argumenteistänne puuttuu asian tuntemusta, ja ne sotivat asioista tunnettuja tosiasioita vastaan (kuten vaikkapa se, kenen tekemä kappale Y on.

Nyt lapsoset lusikkaa käteen ja tosiasillisiin faktoihin perustuvaa käytäntöä kappaleiden nimien esittämisestä, varsinkin jos esittäjä tai asiayhteys josta kappale on tunnettu on eri kuin alkuperäisen kappaleen kirjoittaja.

Noudattaen Ortfanin argumentointia, allekirjoitan tämän nyt eri nimellä kuin sen kirjoittaja valaistakseni tämän idean älyvapauden magnitudia. --Otrfan 9. toukokuuta 2011 kello 00.37 (EEST) Kommentin jätti Λ (keskustelu – muokkaukset) 8. toukokuuta 2011 kello 23.41 (EEST)

Olkinukke. Kukaan ei ole ehdottanut ettei Wikipediaan saisi kirjoittaa musiikkikappaleiden oikeita nimiä ja esittäjiä. Jafeluv 9. toukokuuta 2011 kello 00.45 (EEST)

Kuten Jafeluv, tällä ei ole mitään tekemistä omistamisen kanssa. Iivarius 9. toukokuuta 2011 kello 00.45 (EEST)

Tarkenteen ainoa tehtävä on artikkelin yksilöinti samannimisten joukosta, mielellään siten, että se auttaa artikkelin etsijää. Tekijätietoja voi kertoa itse artikkelissa. Allekirjoituksen väärentäminen on muuten aika törkeää, kuten lapsosiksi nimittelykin. Trollailusta on tainnut kohdallasi ennenkin olla puhetta. --Otrfan 9. toukokuuta 2011 kello 00.46 (EEST)

Minäkin voisin ilmoittautua kannattamaan tätä Otrfanin esittämää Väärää ja Lapsellisen Järjetöntä linjaa, joka on aika järkevä, koeteltu eikä sotkeudu tarpeettomiin lillukanvarsiin. – Haltiamieli 9. toukokuuta 2011 kello 00.52 (EEST)

Voitte kaikki vaikka ilmoittautua. Se ei silti tee tästä virheellisestä käytäntöehdotuksesta sopivaa tietosanakirjaan.

Edellä selkeästi esitetään että kappaleesta kertovaan artikkeliin kirjataan virheellinen tekijänimi. Lisäksi, ainoa ad hominem on Otrfanin tekemä, että sitenkin Jafeluvin argumentti on fail, siinä kuin Otrfanin. Otrfan lisäksi jatkaa argumenttiään virheellisen tai paikkansapitämättömän tiedon lisäämisen puolesta. Melko kestämätön argumentti kun puhutaan tietosanakirjasta.

Allekirjoituksen muuttaminen on aivan samanlainen asia kuin kappaleen tekijätietojen muuttaminen, muka helpottamisena. Se on juurikin väärentämistä joka ei kuulu wikipediaan.

Ainoa olkinukke tässä on väitteet siitä etteikö omistus- tai tekijänoikeuksia tulisi sekoittaa tähän asiaan. Soditte nyt argumenteillänne niitä käytäntöjä ja oikeuksia vastaan joita muusikot ovat joutuneet vuosikymmenien ajan itselleen vaatimaan.

Kappaleiden esittäjä ei ole kappaleen omistaja. Ei voida sanoa "Laura Voutilaisen kappale" jos sen on kirjoittanut englantia puhuva muusikkotrio – se on virheellistä tietoa, ja edellä esitetään toistuvasti ja kivenkovaan että tällainen käytäntö sopisi tietosanakirjaan. Kaikki tällaiset käytäntöesitykset tulee hylätä välittömästi, ja torpata aivopieruina.

Mass Wikipedia Fail. --(λ (?) (!)) 9. toukokuuta 2011 kello 00.58 (EEST)

Kiitos kun osallistuit keskusteluun. Näkökulmasi auttoivat yhteisöä lähemmäksi konsensusta. Ilman osallistumistasi konsensusta ei oltais välttämättä saavutettu. Gopase+f 9. toukokuuta 2011 kello 01.01 (EEST)

Konsensus joka sallii virheellisen tiedon lisäämisen Wikipediaan ei ole konsensus, vaan virhe. --(λ (?) (!)) 9. toukokuuta 2011 kello 01.03 (EEST)

Suurin osa wikipedian konsensuksista on jonkun käyttäjän mielestä virheitä. Gopase+f 9. toukokuuta 2011 kello 08.18 (EEST)

Argumenttisi ei vaikuta liittyvän tähän keskusteluun. Kappaleiden tiedot tulee esittää oikeellisesti siinä kuin esim. eliölajien tai molekyylienkin nimet. Säännöt ovat selkeät, eikä tapauksia (case) ole kuin pari.

Voi sitä keksiä omia käytäntöjään, esittää fiksua ja ironista, ja kutsua leppäkerttua lepakoksi, mutta virheellisyys ei riipu mielipiteestä tai tulkinnasta – se on faktuaalisesti virheellistä tietoa.

Kuten yksi Wikipedian mantroista kuuluu: tila ei lopu kesken. Eli esim. nimi Humpparaakki (Eläkeläisten käännös R. J. Dio:n kappaleesta Holy Diver) olisi parempi, kuin virheellinen tieto: Humpparaakki (Eläkeläisten kappale).

Tai, jos kääntäjän nimi peräti tiedossa, olisi oikea muoto [Humpparaakki (Erkki Eläkeläisen käännös Ronnie James Dion kappaleesta Holy Diver)]. --(λ (?) (!)) 9. toukokuuta 2011 kello 22.06 (EEST)

Merkilliset versiot -tilanne

Jaa-a, yltä löytyvä Merkityt versiot -tekniikan käyttöönottokeskustelu taisi lopahtaa. Mitenköhän asian kanssa lienee, tuntuuko kysymys vielä päivänpolttavalta siten, että sitä kannattaisi herättää eloon vai onko saavutettu hiljainen kon-somnia (yhteisnukahdus) siitä että sen käyttöönotto täällä ei ole vaivan väärti? Onko siinä sen verran ratkaisemattomia kysymyksiä että niistä keskustelu on tarpeen vai olisiko pikemminkin jätettävä asia "pöydälle" odottamaan, että asiasta innostutaan uudestaan? --Pxos 9. toukokuuta 2011 kello 19.38 (EEST)

No siis käsittääkseni suurin pullonkaula on siinä, että kukaan ei ole vienyt konkreettisesti asiaa eteenpäin (*köh* kaiketi minä olen syyllinen tuohon, koska sanoin tekeväni bugzilla-pyynnön). Mitä tulee merkittyihin versioihin itseensä niin minusta lisäosan käyttöönotto olisi tärkeää ja asiaa voi viedä eteenpäin edellisen keskustelun pohjalta. --Zache 9. toukokuuta 2011 kello 21.13 (EEST)

Minun mielestäni tärkein ratkaisematon kysymys on vielä järjestelmän määritysten asetusvalta. Jos wikimedian "yli-insinööreille" (vrt. steward=ylivalvoja :) pitää tarkasti kertoa hyvinkin yksityiskohtaisesti toiveemme siitä, millainen tekniikka halutaan, kuten ilmeisesti en-wikissä tehtiin, pitää päästä konsensukseen yllä olevan tekemäsi sinisen laatikon sisällöstä, koska sen kanssa on sitten elettävä kokeilun ajan. Jos taas tilataan vain rakennussarja, jonka asetuksia voivat fi-wikin "perusinsinöörit" muuttaa melko vapaasti kokeilun aikana ilmenneiden asioiden mukaan ja vaikkapa ihan vain pelkästä kokeilun ilosta, silloin tilauksen voisi laittaa vetämään milloin vain, ja kokeiluaika voisi olla useita kuukausia, jolloin parin viikon ajan asiasta kiinnostunut ydinryhmä voisi ensin leikkiä (testisivuilla) ja sitten valmis tekniikka otetaan laajempaan koekäyttöön koko sovitussa laajuudessaan.

Ja vaikka saadaan "avaimet käteen"-paketti, sinisen laatikon sisältö lienee jo siinä vaiheessa, että sen mukaan voitaneen edetä. Kyseessä on kuitenkin alusta loppuun saakka pelkkä kokeilu ja viime kädessä täälläkin voi tapahtua en-wiki-ilmiö, jossa lopulta päätetään, että tekniikka hylätään siten että se jää taustalle olemaan, mutta sitä ei vain sovelleta yhteenkään artikkeliin ja kaikki kokeilun aikana tehdyt suojaukset poistetaan. --Pxos 10. toukokuuta 2011 kello 15.13 (EEST)

En tiedä, kuinka vaikeaa on tehdä bugzilla-pyyntö (minulle se olisi täysin ylivoimainen tehtävä), mutta jos sinulta Zache se käy käden käänteessä, niin laita eteenpäin. Keskustelu siirtyy sitten käytännön tasolle, jossa voidaan ihmetellä elefanttia ihan luonnossa. Tähänkään keskustelun uudelleen lämmittämiseen ei näkynyt tulevan mitään vastalauseita. --Pxos 11. toukokuuta 2011 kello 00.44 (EEST)

Ei se itse bugzilla pyyntö liene erityisen vaikea. Helpoimmillaan sinne on tehty pyyntöjä tyyliin otetaan systeemi X käyttöön ja sen pitäisi olla tämän tyyppinen ja wikimedian yli-insinöörit ovat sitten arponeet sopivat asetukset. Se vaan että siinä vaiheessa kun asiaa aletaan viemään eteenpäin niin jengillä pitäisi olla aikaa säätää tuota eikä ainakaan minulla ole tässä kuussa aikaa. Olen suurin piirtein pyrkinyt rajaamaan ajankäyttöni Wikipedian suhteen siihen, että ylläpidän omia juttujani jos jotain on sattunut menemään rikki ja säädän väärinkäyttösuodattimia sitä mukaa kun virheitä ilmenee kun kerran menin niitä muuttamaan. (tms. vaihdoin 11.4.2011 "ASDADSFSA", "Pekka on homo" ja laajoihin artikkeleiden tyhjentämisistä huomauttavat suodattimet estämään muokkausten tallennuksen kun ne aikaisemmin ainoastaan logittivat tai huomauttivat moisista). --Zache 11. toukokuuta 2011 kello 06.29 (EEST)

Stuntman

Minkälaiseen luokkaan kuuluvat sellaiset stuntmiehet tai -naiset, jotka eivät ole sijaisnäyttelijöitä? Esimerkiksi moottoripyörällä stuntteja tekevä esiintyjä joka ei ole missään leffassa tai sarjassa jonkun toisen paikkaa täyttämässä. Samaan kategoriaan kuuluvat Duudsonit. Kannattaisiko heidät erottaa omaan luokkaansa? -Jylöstalo 9. toukokuuta 2011 kello 23.01 (EEST)

Onko koristekuva

Miten on tämä koristekuva vai onko käyttöoikeudelle riittävät tarpeet Tiedosto:Motörhead birthday party 1985.jpg--Musamies 10. toukokuuta 2011 kello 19.30 (EEST)

Uskaltaisin sanoa, että kuvaa voisi käyttääkin jos artikkeli olisi kattavampi ja pidempi, nyt lähinnä sisällysluettelon ja lyhyen esitelyn yhteydessä kuva on irrallinen ja epätähdellinen -> koriste. Pitke 10. toukokuuta 2011 kello 20.12 (EEST)

Eipä kuvan käyttö sittenkään ole perusteltua, sillä yhtyeen jäsenistä on jo vapaita kuvia tarjolla. Pois koristelukuvana.--Olimar 10. toukokuuta 2011 kello 23.23 (EEST)

Poistettu. Jafeluv 11. toukokuuta 2011 kello 01.50 (EEST)

Poistoäänestys 60%

Mielestäni poistoäänestysten käytäntöä pitäisi muuttaa. Nykyisin artikkelin poistamiseen tarvitaan seitsemänkymmenen prosentin kannatus. Miksi ihmeessä deletionistejä syrjitään. Jotta syrjintää saataisiin vähennettyä, tulisi mielestäni artikkelin poistoon riittää kuudenkymmenen prosentin kannatus. Mitä mieltä muut ovat? --Tejasello 4. toukokuuta 2011 kello 15.22 (EEST)

Eri mieltä. --Lax 4. toukokuuta 2011 kello 15.37 (EEST)

Joo ei. Poistamisesta pitäisi päättää keskustelemalla eikä päitä laskemalla (ja ehkä vielä joskus muotoilen epäilemättä tuhoon tuomitun käytäntöehdotuksen asiasta). Se mihin kohtaan joku mielivaltainen prosenttilukurajapyykki on asetettu on loppujen lopuksi täysin yhdentekevää. D- ja i-puolueiden välisessä wikipolitiikoinnissa ei ongelma ole se, että toista osapuolta jotenkin "syrjittäisiin", vaan se, että poistokysymykset ylipäänsä nähdään jonkinlaisena ideologisena kilpailuna. Jafeluv 4. toukokuuta 2011 kello 19.20 (EEST)

Artikkelin palautukseenkin tarvitaan 70 %:n kannatus, eli onko se sitten inklusionistien syrjintää? ;) -DragonMaster- 5. toukokuuta 2011 kello 00.02 (EEST)

Kannatan, tosin samalla palautusprosentti tulee vastaavasti muuttaa 60 prosenttiin. --Otrfan 5. toukokuuta 2011 kello 21.02 (EEST)

Päinvastoin, rajaa pitäisi sen sijaan nostaa 80 prosenttiin. Itse asiassa poistoäänestykset voidaan poistaa kokonaan ja niistä aiheista, jotka vähääkään kiinnostavat lukijoita, täytyy saada tehdä artikkelit. Ja sitten muut, kuten siskon kummin serkusta tehdyt artikkelit voidaan poistaa suoraan epämerkittävinä roskina. :) --Cary 7. toukokuuta 2011 kello 01.37 (EEST)

Kiinnostavuus on eri asia kuin merkittävyys. Sivu, jolla on pelkästään alastomien naisten kuvia herättäisi varmasti kiinnostusta, mutta merkittävänä sitä tuskin kukaan pitäisi. Ja kyllä kai siskon kummin serkustakin kertova artikkeli jotakuta kiinnostaisi, jos ei muita, niin ainakin siskon kummia. --Otrfan 7. toukokuuta 2011 kello 02.18 (EEST)

Olen erittäin vahvasti koko suomenkielisen Wikipedian kaavamaista äänestysprosessia vastaan. Englanninkielinen, saksankielinen tai ruotsinkielinen Wikipedia eivät käytä äänestystä päättämiskeinona paitsi hankalissa poikkeustapauksissa (i undantagsfall). Äänestystä tärkeämpää olisi koettaa saada keskustelijat löytämään yhteinen sävel eli konsensus esittämällä perusteltuja, Wikipedian käytäntöihin pohjautuvia argumentteja artikkelin säilyttämisen puolesta ja vastaan. Päätös tulisi tehdä ehdottomasti asia-argumenttien eikä pelkän äänimäärän perusteella, sillä Wikipedia ei ole demokratia. Sivistyneen poistoäänestyskeskustelun kannalta kriittistä peruslukemistoa olisi myös Arguments to avoid in deletion discussions, jota ei näköjään ole edes suommenntettu. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 8. toukokuuta 2011 kello 04.19 (EEST)

On se jossain suomennettu. Suomenkielisessä on vain todettu monta kertaa, että meilläpäin ei konsensusta saada. Enkä usko, että ongelma väistyykään, niin moni väittää esimerkiksi, että fiktio ei olisi yhtä merkittävää kuin fakta, että paikallinen, marginaalinen tai alakulttuurinen artikkeliaihe ei olisi merkittävä tai vaikkapa, että Salatut elämät -sarjassa näytellyt näyttelijä ei olisi merkittävä. Iivarius 8. toukokuuta 2011 kello 04.39 (EEST)

"Meillä päin ei konsensusta saada" on valitettavan yleinen meemi suomiwikissä, ottaen huomioon että se on monessa asiassa täyttä fiktiota. Sen ei nimenomaan pitäisi vaikuttaa kuinka moni väittää jonkin aiheen olevan merkittävä (jolla sanalla on muuten todella erilaisia käyttäjäkohtaisia tulkintoja vaikka se määritellään käytännössä), vaan sen kuinka hyvin aiheen merkittävyys pystytään perustelemaan lähteisiin ja Wikipedian käytäntöihin vetoamalla. Jafeluv 8. toukokuuta 2011 kello 09.50 (EEST)

Käyttäjät esittävät argumenttinsa -> keskustelun päätteeksi ylläpitäjä arvioi perustelut ja suorittaa tarvittavat toimenpiteet -> seuraavat kaksi viikkoa ylläpitäjä selittää, että miksi teki niin kuin teki. Ei toimi. Ja onhan meillä jo merkittävyyskeskustelut, joissa selvimmät tapaukset ratkeavat. --Otrfan 8. toukokuuta 2011 kello 09.57 (EEST)

Lisäks muutama fi-wikin käyttäjistä on ottanut itselleen veto-oikeuden, joka käytännössä tarkoittaa, että käydään huutamassa merkittävyyskeskustelussa "merkittävä!", poistutaan keskustelusta ja sitten vaaditaan poistoäänestyksen aloittamista, jos artikkeli poistetaan suoraan keskustelun perusteella. Tietysti sama toimii toisinkin päin, mutta harvemmin yksittäinen (tai pari) poistamista kannattava käyttäjä on vaatinut poistoäänestyksen aloittamista. Gopase+f 8. toukokuuta 2011 kello 09.58 (EEST)

Ongelma on, että käyttäjiä, joita oikeasti kiinnostaa perusteluihin keskittyvä keskustelu merkittävyydestä, on kovin vähän. Harvemmin myöskään keskustelijoilla on todellista pyrkimystä konsensukseen, käydään vain sanomassa oma mielipide eikä asiaan koskaan palata. Jos merkittävyys jää laimean merkittävyyskeskustelun jälkeen aivan epäselväksi, äänestys on käytännössä ainoa vaihtoehto. Useinhan syvällisempää keskustelua alkaa ilmetä vasta äänestyssivulla. (Tai sitten keskustelu ajautuu aivan sivuraiteille, sitäkin on nähty...) -Ochs 8. toukokuuta 2011 kello 10.14 (EEST)

Merkittävyyskeskustelu ja tarvittaessa poistoäänestys ainakin näyttäisi enimmäkseen toimivan. Mutta perustan mielipiteeni siitä, että pelkkä poistokeskustelu ei toimi, juurikin viimeisen puolen vuoden aikana käytyihin merkittävyyskeskusteluihin. Iivarius 8. toukokuuta 2011 kello 13.49 (EEST)

100% samaa mieltä Hydroxin kanssa, jos se ei vielä tullut selväksi. Jafeluv 8. toukokuuta 2011 kello 09.50 (EEST)

Minä myös. Äänestäminen on pahasta. --♫RION (löpinäsivu - ediittilista) 8. toukokuuta 2011 kello 10.02 (EEST)

Olen myös hydroxin linjoilla siinä, että nykyinen poistoäänestys ei ole hyvä. Seitsemän hyvää poistoperustelua nollautuu, jos toisella puolella kolme käyttäjää ilmoittavat olemassaolostaan, vaikkapa pikkulapsi, häirikkö ja joku muuten vain inklusionisti. Englanninkielisessä wikipediassa tämä ei ole mahdollista, mutta toisaalta siellä onkin asiaa koskevat ohjeet viety paljon pidemmälle. Jos joskus täällä yritettäisiin päästä en-wikiä vastaavaan poistokeskusteluun, myös nuo ohjeet pitäisi kehittää vastaavalle tasolle. --Jisis 8. toukokuuta 2011 kello 10.39 (EEST)

Ja sitten meiltä poistetaan vaikkapa Jethro Rostedt koska sen poistoa kannattaa joku ikäloppu, joku anarkisti, joku elitisti, joku nihilisti ja joku muuten vain deletionisti, eikä meitä lapsia, häiriköitä ja muuten vain inklusionisteja ole riittävästi. Leimaamallahan konsensukseen pääseminen oleellisesti paranee.Iivarius 8. toukokuuta 2011 kello 13.49 (EEST)

Jos poiston kannattajat eivät esitä hyviä perusteluja, äänestyksen muuttaminen poistokeskusteluksi parantaisi myös inklusionistien asemaa. Sitähän tässä yritetään ajaa takaa, että artikkeleita poistettaisiin perustelujen ja sovittujen suuntaviivojen mukaan. Sillä, kummalle puolelle huonosti perustellut äänet tulevat ei ole merkitystä, vaikka kyllähän tällä hetkellä inklusionisteille perusteeton kaiken merkittävänä pitäminen on huomattavasti helpompaa, koska kolme säilytysääntä vastaa seitsemää poistoääntä. --Jisis 8. toukokuuta 2011 kello 14.18 (EEST)

Hyvistä perusteluista ollaan valtavan paljon eri mieltä. Erilaisia mielipiteitä on jopa niinkin fundamentaalisesta asiasta kuin käyvätkö Seiska, Hymy, iltapäivälehdet ja muu keltainen lehdistö lähteiksi vai eivät, kuten esimerkiksi Johanna Tukiainen - artikkelin keskustelusivulle ja lupaava artikkeli -äänestyksessä tuli esiin. En voi nähdä tilannetta, jossa asioista oltaisiin riittävän samanmielisiä, jotta konsensukseen perustuva poistokeskustelu olisi ainoa riittävä vaihtoehto. Iivarius 8. toukokuuta 2011 kello 14.41 (EEST)

Hyvälle perustelulle ei ole muuta mittaria kuin se, miten se saa muut käyttäjät asettumaan samalle kannalle. Sen jälkeen on sitten sama, päätetäänkö asiasta keskustelussa vai äänestyksessä (sillä erolla, että äänestyksessä ei tarvitse perustella mitenkään, mutta sitäkin kuoppaa voidaan kiertää juuri hyvän perustelun määrittelemättömyyden vuoksi). Esimerkkiä tähän ei tarvitse etsiä kauempaa kuin alla olevasta keskustelusta, jonka avauspuheenvuorossa kaivataan järkeviä näkemyksiä, mistä joku voisi päätellä, että keskustelusivulla käydyt kommentit eivät jonkun mielestä ole järkeviä näkemyksiä (kun useimmat niistä sattuvat olemaan vastakkaista mieltä). --Lax 8. toukokuuta 2011 kello 14.52 (EEST)

No ei se ihan sama ole. Englanninkielisessä wikipediassa poistokeskustelu toimii ihan hyvin, ja se johtuu osin siitä että siellä on paremmat ohjeet. Jos joku onnistuu perustelemaan merkittävyyden tai sen puutteen noiden ohjeiden perusteella, voidaan usein suuri osa juupas-eipäs -inttämisestä välttää. --Jisis 8. toukokuuta 2011 kello 15.36 (EEST)

Tässä on pieni muna-kana -ongelma. Nyt kun ei tarvitse perustella tai viitata käytäntöihin mitenkään, niin niitä ei tule parannettua koska niitä ei oikeasti käytetä. Perustelemattomien äänien hylkäys olisi ehkä ensimmäinen askel. --Harriv 8. toukokuuta 2011 kello 15.45 (EEST)

Kannatan argumentointia. Äänestäminen on lampaille joilla ei ole kykyä erottaa hyvää, kaunista tai järkevää keskinkertaisesta, epäsuhtaisesta tai älyttömästä. Olen yrittänyt vetää argumentointilinjalla. Aivan perusjärkevät argumentitkin usein kohtaavat älyttömiä vasta-argumenttejä ja ad-hominemejä vakiokäyttäjien ja ylläpitäjienkin puolelta (jopa "ei lähteitä, poistettava" -tyyppiset).

Olisi melko helppoa formalisoida poistokeskustelu(a vähän) siten, että, että voitaisiin siirtyä ääntenlaskusta eli fanittamisesta -> järkevien ja tosien argumenttien laskuun. Formaliiniä, väitöstilaisuuksia tai väittelyä emme tietenkään halua (lisätä) poistokeskusteluihin. --(λ (?) (!)) 8. toukokuuta 2011 kello 16.11 (EEST)

Vilkaistuani niitä ohjeita en ole varma, jaksaisinko lukea niitä suomeksikaan, joten en osaa sanoa, miten järkeviä ja kattavia ne mielestäni ovat... Kattavuus on kuitenkin tärkeää, jotta ei jouduta tilanteeseen, jossa perustelut tuomitaan huonoiksi siksi, että sellaisia perusteluja ei ole ohjeissa mainittu (siinä sitten taas intetään, vaikkakin pikkuisen eri asiasta). Jäykät ohjeet eivät myöskään sovi joka paikkaan eikä niitä joka alalle pysty edes laatimaan samalla tavalla kuin vaikkapa urheiluun, jossa mitattavissa olevat saavutukset ja merkittävyys kulkevat monasti käsi kädessä, ainakin urheilijoiden sekä tiettyjen lajien seurojen osalta. Etenkin alueilla, joista on kirjoitettu Wikipediaan vielä varsin vähän, pitäisi karsimisessa olla hyvin varovainen, koska merkittävyyden toteamisen apuna on hyvin vähän vertailuaineistoa; niiden merkittävyyteen voidaan palata myöhemmin. --Lax 8. toukokuuta 2011 kello 16.04 (EEST)

Sepä se ongelma on, että ei jakseta lukea eikä perustella. En-wikin ohjeet eivät ole jäykkiä, vaan niitä sovelletaan keskustelun perusteella. Jäykkä on fi-wikin nykytilanne, jossa artikkeleita säilytetään vaikkei kukaan olisi keksinyt ainuttakaan säilytysperustetta. Ehkä ongelma ei ole vielä levinnyt käsiin, mutta on täysin mahdollista että niin käy tulevaisuudessa. Yksikin henkilö, jos vain on riittävän viitseliäs ja osaa sukkanukkeilla jäämättä kiinni, voi kammeta minkä tahansa poistoäänestyksen lopputuloksen mieleisekseen. --Jisis 8. toukokuuta 2011 kello 21.40 (EEST)

Kuka viitsisi sukkanukkeilla poistoäänestyksiä niin paljon, että sillä olisi mitään merkitystä? Mikä artikkeli on säilytetty ilman ainuttakaan säilytysperustetta? Ainakin viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana sellaiset on tavattu poistaa merkittävyyskeskustelun tai -keskustelemattomuuden jälkeen - nytkin moisia näyttäisi poistoon olevan menossa. Ja mikä tässä nykykäytännössä on sitten niin mahdottoman epäonnistunutta? Iivarius 8. toukokuuta 2011 kello 21.57 (EEST)

Minäkin toivon ettei kukaan viitsisi, mutta mahdollisuus on olemassa. Viimeksi tästä taidettiin keskustella ainakin Otto Piispasen poistoäänestyskeskustelussa. Kannattaa lukea poistoa kannattavien puolelta ainakin Epiqin kommentti, ja sen jälkeen voi vilkaista mitä löytyy vastustuspuolelta. --Jisis 8. toukokuuta 2011 kello 22.13 (EEST)

Jos esimerkki pitää hakea kahden vuoden takaisesta ääninäyttelijä-äänestyksestä, niin katson sen osoittavan, että moista ei juuri merkittävissä määrin tapahdu. Iivarius 9. toukokuuta 2011 kello 04.03 (EEST)

Esimerkkiä en erityisesti hakenut, se oli vain ensimmäisenä mieleen tullut tapaus. Mutta vaikka vastaavaa tapahtuisi harvoin, ei se ole mikään syy säilyttää wikipediassa roskaa, jota muutenkin poistetaan jatkuvasti käytäntöjen mukaisesti. --Jisis 9. toukokuuta 2011 kello 22.38 (EEST)

Komppaan Hydroxia. Usein kun yrittää argumentein perustella jonkin aiheen epämerkittävyyttä/merkittävyyttä, tuntuu ettei sillä ole mitään väliä, kun voi vain äänestää ilman että tarvitsee osallistua keskusteluun.--Olimar 8. toukokuuta 2011 kello 10.51 (EEST)

Käyttäjä:Hydrox/Esimerkki hyvästä poistoäänestyksestä. --hydrox (keskustelu, muokkaukset) 9. toukokuuta 2011 kello 03.44 (EEST)

Oikein hienoa noin teoriassa. Käytännössä äänestyksen jälkeen YleYlläpitäjä viettää viikon pari selitellen, että miksi artikkelia ei poistettu, vaikka enemmistö niin halusi. Jossain vaiheessa seuraa kahvihuonekeskustelu aiheesta onko ylläpitäjillä liikaa valtaa ja äänestys aiheesta ylläpitäjyyden määräaikaistaminen. --Otrfan 9. toukokuuta 2011 kello 03.57 (EEST)

Ja jos nyt on jo salaliittoteorioita ylläpitäjien suhteen milloin mitäkin vastaan tai minkäkin puolesta, niin tuonpa jälkeen ne vain lisääntyvät. Ja sitten pitää yrittää aina kulloinkin mieluisa ylläpitäjä vetämään keskustelun yhteen, välillä se ylläpitäjä, joka poistaisi kaiken muun paitsi ääninäyttelijät, välillä sen, joka säilyttäisi kaiken paitsi jääkiekkoilijat. Iivarius 9. toukokuuta 2011 kello 04.03 (EEST)

Merkittävyyden kyseenalaistus toimii minusta ihan hyvin. Ehkä siitä voisi ottaa mallia poistokäytäntöön? Toisaalta, jos ihmiset olisivat aktiivisempia merkittävyyskeskusteluissa, niin ehkä monta artikkelia ei tarvitsisi viedä poistoäänestykseen. -- Jniemenmaa 10. toukokuuta 2011 kello 13.39 (EEST)

vähintään 70% poistoon ja vähintään 70% palautukseen, jotta ei säädetä artikkeleja alvariinsa pois ja mukaan. Pitää olla jonkinmoinen "hysteresis" värähtelyjen estämiseksi. --Aulis Eskola 16. toukokuuta 2011 kello 21.42 (EEST)

Onko tuottajalista tarpeellinen

Ottakaas kantaa on tuollainen tuottajalista tarpeellinen artikkelissa Jukka Backlund, se jotenkin hallitsee artikkelia kun muuten artikkeli on mini. Ei näytä muissakaan tuottaja-artikkeleissa olevan.--Musamies 12. toukokuuta 2011 kello 04.14 (EEST)

Ei tuossa listassa mun mielestä mitään vikaa ole. Jos kirjailija-artikkeleissa pidetään listaa kirjoista ja näyttelijäartikkeleissa elokuvista niin en näe mitään syytä miksei musiikkituottaja-artikkelissa voisi listata tämän tuotantoa. Jafeluv 12. toukokuuta 2011 kello 04.42 (EEST)

Ihan ok. Jos alkaa hallita artikkelia liikaa, niin omaksi luettelokseen. --Otrfan 15. toukokuuta 2011 kello 16.59 (EEST)

Käännösteosten artikkelinimet

Onko joku sopimus, että kirja-artikkeleiden nimet määräytyvät uusimman käännöksen mukaan, vaikka edellisen käännöksen nimi olisi tunnetumpi? Hyvänä esimerkkinä Juhannusyön uni. --Otrfan 15. toukokuuta 2011 kello 16.57 (EEST)

Mielestäni jos jokin käännöksistä on selvästi tunnetuin pitäisi artikkelin olla sillä nimellä. En tiedä onko asiaa linjattu jossain aikaisemmin. Jafeluv 15. toukokuuta 2011 kello 19.42 (EEST)

Mitään kirjattua tai muuten julkilausuttua sopimusta ei ole, mutta tunnetuimpana pidettävä on mielestäni se johon muut ohjataan, tässä tapauksessa Cajanderin (häntä siellä ei ole mainittu) Kesäyön unelma, joka on ihmisten mieliin niin vakiintunut, että muut eivät sitä ohita vaikka näyttämöllä voivat toimia paremmin. --Abc10 15. toukokuuta 2011 kello 21.15 (EEST)

Olisin siirtänyt, mutta ei näytä onnistuvan tavalliselta käyttäjältä. --Abc10 15. toukokuuta 2011 kello 21.34 (EEST)

Siirretty. --Otrfan 15. toukokuuta 2011 kello 21.38 (EEST)

Haistakaa!

Onkohan käyttäjätunnus Haistakaa! käytäntöjen mukainen? Sinänsä näyttää muokkaavan asiallisesti. --Höyhens 16. toukokuuta 2011 kello 11.06 (EEST)

Käytäntö kieltää loukkaavat käyttäjätunnukset, joten selvästikään ei. Tunnus on näköjään estetty sukkanukkena käyttäjänimestä riippumatta. Jafeluv 16. toukokuuta 2011 kello 12.16 (EEST)

Loukkaavia, hmmm... Entäs sellaiset käyttäjätunnukset kuin Nuuhkikaa! tai Maistakaa! tai Katsokaa! (tai Ecce homo)...? --Lax 17. toukokuuta 2011 kello 16.55 (EEST)

Tuskin noista mikään on mitenkään loukkaava. Jafeluv 17. toukokuuta 2011 kello 17.06 (EEST)

Kuuluuko kytkentäkaaviot wikipediaan

Subwoofer-artikkelissa on itsepirrettyjä kykentäkaavioita, eikös nuo kuulu johoinkin muuhun wikiin--Musamies 16. toukokuuta 2011 kello 21.56 (EEST)

Artikkeliin kytkentäkaavio, subwooferissa vaikuttaa ohjemaiselta mutta menkööt puolestani. Pitke 17. toukokuuta 2011 kello 09.23 (EEST)

Ei kuulu tällaiset ja tämän laatuiset kytkentäkaaviot. Vain artikkelin Operaatiovahvistimen kytkennät kaltaisiin paikkoihin kuuluvat periaatekytkennät. --Aulis Eskola 17. toukokuuta 2011 kello 17.25 (EEST)

Saisiko tähän oikein jonkin perustelunkin miksi eivät kuulu? Millä tavalla kytkentäkaaviot ovat sellaisia ja sen laatuisia, että ne eivät kuulu artikkeliin? Ohjemaisuus on asiallinen perustelu, jos Wikipedialla on jossain kirjattuna periaate, että esim. rakennusohjeet eivät kuulu artikkeleihin. Sen sijaan "itsepiirretty" on vähän outo peruste, koska eikö wikipedian sisällön suositella olevan lähtökohtaisesti itse tuotettua tekijänoikeusongelmien välttämiseksi? Tässä on kuitenkin kyse nimenomaan sarjavalmisteisessa subwooferissa käytettävistä vahvistinkytkennöistä, joita on käytetty esimerkkinä havainnollistamaan käytettyjä osia ja kytkentöjä. --Luid 2. kesäkuuta 2011 kello 14.51 (EEST)

Kaupunkimallineet

Onko Kaupunki ja Kaupunki2 mallineiden suhteen tehty mitään käytäntöä? Tarvitaanko ylipäätään kahta mallinetta mihinkään? Esimerkiksi Viron kuntia selaillessani näyttää hyvin epämiellyttävältä kun joka toisessa artikkelissa on eri malline. Tähän oman lisänsä tuo myös epäyhdenmukainen käytäntö karttakuvien suhteen. Osassa artikkeleista käytetään Commonsin valmiita karttakuvia ja osassa on koordinaatteihin perustuvat location mapit. Esimerkkinä Viron kolme suurinta kaupunkia, joita varmasti vertaillaan muutenkin keskenään: Tallinna, Tartto ja Narva. Hirveämpiäkin ratkaisuja löytyy etenkin karttavalintojen kohdalta. Onko tähän jotain valmista käytäntöä, jotta artikkeleita voisi alkaa suoraan yhdenmukaistaa? Jos ei niin sellainen tulisi kehittää. --MrFinland 14. toukokuuta 2011 kello 11.24 (EEST)

Kaupunki2 on paljon monipuolisempi, joten kannattaisin siirtymistä siihen. PS: tähän ongelmaan tuo lisää haastetta se, että monille maillekin on oma mallineensa, ja kaikki näyttävät vieläpä jokseenkin erilaisilta. Mielestäni pärjättäisiin vain ja ainoastaan kaupunki2-mallineella. --PtG 15. toukokuuta 2011 kello 17.14 (EEST)

Yhdyn PtG:n mielipiteeseen ja olenkin artikkeleiden laajennuksen/muokkauksen yhteydessä vaihtanut mallineita. On vaan oma hommansa ja ottaa jonkin verran aikaa muuttaa kaikki artikkelit joissa sitä käytetään.--J Hazard 16. toukokuuta 2011 kello 00.10 (EEST)

Kannattaisiko {{Kaupunki}} vaan vaihtaa kutsumaan kaupunki2-mallinetta, niin ei tarvitsisi muuttaa jokaista artikkelia erikseen? Jafeluv 16. toukokuuta 2011 kello 00.12 (EEST)

En ymmärrä juurikaan Wikipedian mallineiden toiminnoista, joten en itse osaa ottaa muuhun kantaa kuin siihen, että jonkinlainen lopputulos olisi hyvä saada. Ja jos ei muuta niin Kaupunki-mallineen sivulle voisi näin alkuun lisätä maininnan siitä, että mallinetta ei enää tulisi käyttää ja/tai linkki tähän keskusteluun. --MrFinland 18. toukokuuta 2011 kello 17.03 (EEST)

Mjooh, kaupunki-mallineesta voitaisiin ainakin luopua. Sinänsä tuossa kaupunki2-mallineessa on myös omat ongelmansa, mutta silloin on sentään vain yksi ongelmallinen malline ja se on noista kahdesta se parempi. Täydellisessä maailmassa tietty joku väsäisi samalla meille uuden tietolaatikko-pohjaisen kaupunkimallineen jolloin se olisi ulkoasullisesti yhteensopiva muiden tietolaatikkojen kanssa mutta se lienee liikaa toivottu. --Zache 18. toukokuuta 2011 kello 17.43 (EEST)

Voisiko jonkin botin laittaa muuttamaan artikkeleihin oikeat mallineet ja tekemään tarvittavat korjaukset? Esimerkiksi kuvien suhteen mallineet ovat hieman erilaisia. Sitten voisi tuon toisen mallineen poistaa turhana. --MrFinland 20. toukokuuta 2011 kello 13.37 (EEST)

MIten estäisimme merkittävyys-mallinteen turhan poistelun

MIten estäisimme merkittävyys-mallinteen turhan poistelun ettei käy niinkuin kävi artikkelissa Wolftrap, jossa se poistettiin ja artikkeli jäi kunnes huomattiin ja se laiettiin suoraan roskaksi. Onko meillä jotain mahdollisuuksia laittaa rajoituksia tai suojauksia.--Musamies 19. toukokuuta 2011 kello 08.08 (EEST)

Uusilta ja IP-käyttäjiltä sen saisi helposti estettyä, nykyäänkin saavat huomautuksen. Ei tosin olisi tässä tapauksessa auttanut. Sikäli mikäli merkityt versiot joskus saadaan käyttöön, niin voisi harkita roska-, merkittävyys- yms. mallineiden poisto-oikeutta vain automaattiseulojille (tai mitä ne sitten olivatkaan). Se olisi helppo toteuttaa väärinkäyttösuodattimella. Melkoinen riesahan tuo mallineiden poistelu on. --Otrfan 19. toukokuuta 2011 kello 08.16 (EEST)

Uusien käyttäjien ei pitäisi poistaa poistomallineita -suodattimen toimintoina on tällä hetkellä varoita ja merkitse, joka tarkoittaa sitä että kun käyttäjä yrittää tehdä toimintoa niin siitä ensin varoitetaan ja jos käyttäjä tästä huolimatta tekee toiminnon niin se merkitään muokkaushistoriaan (tms. "poistomalline poistettu" -tagi näkyy tuoreissa muutoksissa). Toiminnoiksi näissä voitaisiin pistää suoraan "estä" (toiminto) jolloin käyttäjä yrittäessään tehdä toiminnon näkee viestin ettei muokkausta ole mahdollista tehdä. Ennen kuin muutoksen tekee niin jonkun pitäisi kirjoitella tuollainen viesti josta selviää ystävällisesti ilmaistuna miksi muokkaus estettiin (esimerkkinä nykyiset viestiboksit). --Zache 19. toukokuuta 2011 kello 08.29 (EEST)

Minä taas en näe sitä nykyäänkään mahdottomana riesana, äkkiseltään arvioituna johonkin 1/20 merkittävyyslätkään kohdistuu vääränlainen poisto. Iivarius 19. toukokuuta 2011 kello 08.30 (EEST)

Ja samaan lätkään parhaissa tapauksissa niin monta kertaa, että käyttäjä joudutaan estämään, jolloin merkittävyyttä ei ainakaan kukaan perustele ja artikkeli poistetaan sen takia. --Otrfan 19. toukokuuta 2011 kello 08.35 (EEST)

kerran pari päivässä niitä näytettäisiin poistettavan. Ei mikään äärettömän suuri juttu, mutta sitten taas noista tulee jo nyt varoitus ja osumatarkkuus suodattimella on käytännössä 100%:nen ilman virheosumia ja me joka tapauksessa kumotaan kaikki nuo muokkaukset niin se voisi olla minusta saman tien toiminnon estolla ja keskittyä siihen, että siinä ilmoituksessa on joku fiksi viesti jossa kerrotaan että "älä tee näin, vaan kerro miksi artikkelia ei saisi poistaa artikkelin keskustelusivulla" jolloin säästyy aikaa kaikilta. --Zache 19. toukokuuta 2011 kello 08.42 (EEST)

Itseasiassa ei sen tarvitsisi olla edes estolla vaan riittävän iso ja selkeä ilmoitus (uusille/rekisteröimättömille käyttäjille) siitä, ettei poisto-mallineita saisi itse poistaa vaan asiasta pitäisi keskustella artikkelin keskustelusivulla varmaan riittäisi. -Zache 19. toukokuuta 2011 kello 09.50 (EEST)

Sitä voisi ainakin kokeilla. Jotkut suodattimet ovat olleet yllättävän tehokkaita pelkällä huomautuksellakin. Vähän kyllä epäilen, että riittääkö tässä tapauksessa, sillä mallineiden poistelijat ovat usein varsin määrätietoisia. --Otrfan 20. toukokuuta 2011 kello 21.06 (EEST)

Itse asiassa asiasta on keskusteltu aiemmin kahvihuoneessa ja sovittiin, että suodatin laitetaan estämään. Tuolloin vain huomasin, että eihän suodatin sillä hetkellä edes varoittanut, joten laitoin ensin sen päälle. Siitä taitaa olla kohta pari vuotta. Tässä esimerkkiartikkelissa mallineen poiston oli tosin tehnyt autoconfirmed-käyttäjä. --Otrfan 19. toukokuuta 2011 kello 08.33 (EEST)

No saisimmeko ajettua esim kerran kuukaudessa login jollain botilla jossa olisi tulokset niistä tapauksista missä aloittaja on poistanut merkittävyysmallinteen, niin voisi käydä lokia läpi ja laittaa uudelleen mallinteen päälle turhiin poistoihin.--Musamies 19. toukokuuta 2011 kello 09.27 (EEST)

Artikkelit kuvitteellisista rakennuksista ja rakennelmista

Ajattelin kysyä nyt yhteisön kantaa siihen, saako Wikipediaan, vapaaseen tietosanakirjaan, luoda artikkeleita kuvitteellisista rakennuksista ja rakennelmista. Jonkin aikaa sitten 72 tunnin merkittävyyskeskustelun perusteella poistettiin artikkeli Muumien uimahuoneesta (merkittävyyskeskusteluun taisi osallistua kaksi-kolme henkilöä?). Loin äsken artikkelin lähteistettynä uudelleen, mutta ylläpitäjä Otrfan poisti sen vedoten edelliseen merkittävyyskeskusteluun.

Mitä mieltä olette, ovatko artikkelit kuvitteellisista rakennuksista sallittuja? Haluan muistuttaa luokasta kuvitteelliset rakennukset ja rakennelmat ja useista kyseisen luokan artikkeleista onkin artikkelit myös muissa Wikipedioissa. Eroaako suomenkielinen Wikipedia muista tämän suhteen? Nämä ovat kysymyksiä, joihin haluan vastauksia. Kiitos! --Cary 20. toukokuuta 2011 kello 20.45 (EEST)

Artikkeli poistettiin eilen merkittävyyskeskustelun jälkeen, eikä luomassasi uudessa artikkelissa edelleenkään ollut riippumattomia lähteitä. edit: ja kuvitteellisia rakennuksia koskevat ihan samat kriteerit kuin ei-kuvitteellisiakin, eli Wikipedia:Merkittävyys. --Otrfan 20. toukokuuta 2011 kello 20.49 (EEST)

Kuinka monessa artikkelissa kuvitteellisista rakennuksista ja rakennelmista näet riippumattomia lähteitä? Poistetaanko samantien Huvikumpu ja Tylypahka? --Cary 20. toukokuuta 2011 kello 20.52 (EEST)

Ne voi kyseenalaistaa halutessaan. --Otrfan 20. toukokuuta 2011 kello 20.52 (EEST)

Muumien uimahuone lienee lähinnä alaluku Muumitalon artikkelin. Hagridin mökistä Tylypahkan lähellä ei ole itsenäistä artikkelia. --Thi 20. toukokuuta 2011 kello 20.55 (EEST)

Totta tuokin. --Cary 20. toukokuuta 2011 kello 21.01 (EEST)

Wikipediaan on varsinkin alkuaikoina kirjoitettu suunnattoman paljon artikkeleja (ja vieläkin kirjoitetaan) kaikenlaisista kuvitteellisista paikoista, hahmoista ja asioista, joista ei useinkaan ole juuri ulkopuolisia lähteitä. Näitä pitäisi koota kokooma-artikkeleihin, joista aiheiden suhteellinen merkittävyys tai sen puute kävisi jotenkin ilmi. Muumilaaksonkin paikkojen käsittelyyn riittäisi yksi ainoa artikkeli, Muumilaakso. Oikeassa tietosanakirjassa sekin olisi vähän liikaa. -Ochs 20. toukokuuta 2011 kello 20.56 (EEST)

Oikeazsa suomenkielisessä tietosanakirjassa ei myöskään olisi Venäjän aluehallintoalueista artikkeleita. Se ei ole mikään peruste Wikipediassa. Iivarius 20. toukokuuta 2011 kello 21.20 (EEST) Esim. Tasejeva tuskin löytyy mistään suomalaisesta tietosanakirjasta omana hakusananaan. Iivarius 20. toukokuuta 2011 kello 21.36 (EEST)

No kuten olen aikaisemminkin sanonut niin me keskitytään täällä ihan liikaa "merkittävyyteen" sen sijaan, että yritettäisiin keskittyä aiheisiin mistä voitaisiin saada hyviä artikkeleita ja tuettaisiin niiden kehittymistä. Riippumatta siis siitä ovatko ne hirveän merkittäviä vai ei ja jos artikkeleita pitää poistaa niin poistettaisiin niitä huonoimpia. Suurin pullonkaula täällä artikkelien kehittymisessä on joka tapauksessa kirjoittajien vähyys eikä se, että tänne kirjoitettaisiin vääristä aiheista. --Zache 20. toukokuuta 2011 kello 21.34 (EEST)

Omasta päästä kirjoittamalla saa loistavia artikkeleita, mutta kun tämä on tietosanakirja eikä kaunokirjallisuuden julkaisukanava. Voit toki ehdottaa Wikipedia:Merkittävyys-käytännön poistoa, mutta taitaisi olla ajanhukkaa. --Otrfan 20. toukokuuta 2011 kello 21.43 (EEST)

Odottelen yhä sitäkin linkkiä, että löytäisin sen keskustelun jossa nykymuotoinen merkittävyyskäytäntö on koettu tarpeelliseksi ja otettu käyttöön ylipäätään. Lähinnä kiinnostaisi ne siinä olleet perustelut. --Zache 20. toukokuuta 2011 kello 21.48 (EEST)

En voisi olla enempää samaa mieltä Zachen kanssa! --Cary 20. toukokuuta 2011 kello 22.05 (EEST)

Valitettavasti vain käytännöt ovat Zachen kanssa eri mieltä. Käytäntöjen muuttamista voi toki ehdottaa. --Otrfan 20. toukokuuta 2011 kello 22.09 (EEST)

Tuo kyseinen käytäntö kyllä vähän "taivaasta annetun" oloinen ja on jäänyt vähän hämäräksi siinä taustalla olleet perustelut siitä että miksi se on käytäntö. Nyt tietenkin sen olemassaolo voidaan perustella, sillä että se on defacto-käytäntö mutta noin muuten sen tarpeellisuutta, vaikutuksia tai paremmuutta jne afaik kukaan ei ole ikinä perustellut. --Zache 20. toukokuuta 2011 kello 22.36 (EEST)

Laitoit Cary nyt sen uimahuoneen Muumilaakso-sivulle, missä se ainakin saa 100% varmuudella olla. =) Itse kysymykseen; kuvitteelliset henkilöt ja paikat ovat mielestäni pääosin merkittäviä, toisin kuin monet oikeat henkilöt ja paikat (vaikkapa Johanna Tukiainen, paikkaa en nyt keksi). ––Crimson Cherry Blossom™ 20. toukokuuta 2011 kello 22.48 (EEST)

Itse asiassa Wikipedia:Merkitse lähteet sanoo, että kaikelle tiedolle "tulee olla luotettavat, ulkopuoliset lähteet", ja niitähän ei uimahuoneella edelleenkään ole. --Otrfan 20. toukokuuta 2011 kello 22.53 (EEST)

Kuinkahan monta kuvitteellista henkilöä, rakennusta ja tapahtumapaikkaa joudutaan poistamaan, jos tätä "ohjetta" noudatetaan orjallisesti? --Cary 20. toukokuuta 2011 kello 23.00 (EEST)

Ei yhtään merkittävää. --Otrfan 20. toukokuuta 2011 kello 23.03 (EEST)

Toisaalta muumikirjat itsessään ovat tietysti tarkistettavuuskäytännön mukainen primaarilähde, josta voi tarkistaa faktat, mutta ei saa tehdä uusia tulkintoja mahdollisten tulkintojen pitää perustua toissijaisiin lähteisiin. Siis jos vain kerrotaan, mitä uimahuoneesta kirjoissa mainitaan, niin vielä käytännön mukaan mennään. Toinen juttu on sitten, onko tällaisilla teksteillä mitään tekemistä tietosanakirjan kanssa. -Ochs 20. toukokuuta 2011 kello 23.06 (EEST)

Korjataan sen verran, että uusia tulkintoja ei saa tehdä toissijaisistakaan lähteistä. Lähinnä ongelma tulee vastaan, jos Muumilaakso-artikkeli laajenee, ja sieltä joudutaan karsimaan epäoleellisempaa tavaraa. Nythän sinne uimahuone vielä hyvin mahtuu. --Otrfan 20. toukokuuta 2011 kello 23.12 (EEST)

Juuri niin, selvensin huonoa ilmaisuani yllä. -Ochs 20. toukokuuta 2011 kello 23.19 (EEST)

Ainakin saman luokan nykyiset artikkelit ovat ao. fiktioiden keskeisimpiä kohteita, joista varmaan (haluttaessa) löytyy myös ulkoisia lähteitä (ottamatta nyt kantaa riittäisivätkö myös primäärilähteet). Voi mennä vähän piperrykseksi, jos otetaan suuret määrät vähemmän keskeisiä fiktiokohteita. --Urjanhai 20. toukokuuta 2011 kello 23.15 (EEST)

Ihmeen vähän tavaraa luokassa oikeastaan. Primäärilähteiden riittävyydestä sen verran, että jos samaa samaa paikkaa tai rakennusta on käsitelty esim. useassa wikimerkittävässä kirjassa, elokuvassa, sarjakuvassa jne. niin silloin mielestäni oma artikkeli saattaa olla perusteltu ihan tiedonhallinnallisista syistä, eli samaa tekstiä ei tarvitse kirjoittaa joka artikkeliin erikseen. --Otrfan 20. toukokuuta 2011 kello 23.39 (EEST)

Eiköhän luokassa nykyisellään ole pelkästään merkittäviä rakennuksia, vaikka suurin osa artikkeleista onkin lähteettömiä.--Olimar 21. toukokuuta 2011 kello 01.38 (EEST)

Lähteistä

Asialla saattaa olla laajempaakin mmerkitystä joten kysäisen pois. Kirjoitin artikkeliin tunnetusta timantista. Käytin lähteenä fiktiivisen kirjan lopussa olevaa aakkosellista hakemistoa, jonne on koottu kirjassa olevien hahmojen todelliset esikuvat sekä muut historialliset henkilöt. Vastaavasti hakemistoon on koottu kirjassa esiintyvät todelliset kuuluisat timantit ja niiden taustatietoja. Hakemisto ei siis ole kirjan taiteellinen osa, vaan jälkeenpäin lisätty osuus lukijaa varten asioiden sijoittamiseksi ajan viitekehykseen 1800- luvun lopulle. Voiko tällaista hakemistoa käyttää tietolähteenä etenkin, jos tiedot voi verrata ristiin? Itse pidän tällaista tietolähdettä yhtä hyvänä kuin internet - lähteitä, joissa on paljon vaihtelua ja kuitenkin keinot verrata niiden totuudellisuutta ovat rajalliset.Korina 22. toukokuuta 2011 kello 11.34 (EEST)

• Käytä vaan. Myöhemmin ehkä löytyy parempiakin lähteitä, mutta jos tuommoinen luettelo vaikuttaa paikkansapitävältä ja todenmukaiselta, niin siitä vaan. Kannattaa lisätä lähdemallineeseen parameti |Selite= ja siihen sisällöksi "Viittausluettelo kirjan lopussa" tai jotain, ettei luulla fiktio-osuutta käytetyn lähteenä. Pitke 22. toukokuuta 2011 kello 13.10 (EEST)

Samaa mieltä. Esim. Margit Sandemon Jääkansan tarinan kirjoissahan on samanlaisia loppuosioita. Iivarius 22. toukokuuta 2011 kello 13.26 (EEST)

Tämä oli vähän eri tilanne. Korina oli merkannut lähteeksi Jules Vernen kirjan, jonka nimi oli väärin. Kirja johon hän varmaan viittasi Etelän tähti (ja jonka hän sanoi olevan vieressään pöydällä) on ilmestynyt v1884. Jos ne tiedot siellä kirjan takana on peräisin samalta ajalta, uskon että uudempaakin ja parempaa tietoa löytyis. Sitä paitsi sivunumeroita ei ollut merkitty. Tän perusteella en pitänyt lähdettä luotettavana.--Kalmo 22. toukokuuta 2011 kello 18.28 (EEST)

No kuuluisa timantti. Ainakin perustietojen (alkuperä, nimi, ensimmäiset omistajat, mahdolliset tärkeimmät käyttökohteet) pitäisi olla muuttumattomia. Pitke 22. toukokuuta 2011 kello 18.49 (EEST)

Viitteet ovat tavallisesti kääntäjän tekemiä, tuossa tapauksessa oli kyse 1970-luvun suomennoksesta. --Thi 22. toukokuuta 2011 kello 19.28 (EEST)

Vernen Merkilliset matkat -sarjassa 1970- ja 1980-luvulla ilmestyneiden uusien romaanikäännösten lopussa olevat hakemistot ovat kääntäjä Pentti Kähkösen laatimia (kuten Thikin arveli). Paremman puutteessa niitä voinee hyvin käyttää lähteenä, kääntäjän nimi mielellään mainiten. Sivunumeron merkitsemisestä hakemistoon ei ole paljon hyötyä. ¬Antilope 22. toukokuuta 2011 kello 20.03 (EEST)

Hakemistot tekee usein kustannustoimittajakin, joten jos kirjassa ei ole mainittu erikseen hakemiston tekijän nimeä, ei sitä voi panna suomentajan tiliin. Varsinkin ennen tietotekniikka-aikaa hakemiston teko ei ollut läpihuutojuttu, joten sen tekemisestä keskusteltiin erikseen, kuten tosin nytkin, mutta työ on olennaisesti helpompi. Sanoisin kyllä, että jos artikkeliin sen lähteeksi merkinnyt ei löytänyt kirjasta edes kirjan nimeä, epäilyttää vähän, oli sivunumeroita tai ei. Sivunumerot kyllä tuovat uskottavuutta lähteiden käytölle. --Abc10 22. toukokuuta 2011 kello 20.23 (EEST)

Niin itse asiassa tällä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, tekikö hakemiston suomentaja vai kustannustoimittaja, vaan sillä, ovatko tiedot peräisin Vernen ajalta vai mahdollisesti 1970-luvulta. Kaikkein olennaisinta on, hakiko kirjoittaja tiedot lähteestä vai muisteliko hän vain mitä siellä luki. --Abc10 22. toukokuuta 2011 kello 20.29 (EEST)

Kuten sanottu, Pentti Kähkönen on laatinut noiden uusien Verne-suomennosten lopussa olevien hakemistojen sisältämät taustaselitykset. Vaikea kuvitella, että hän olisi hakenut tiedot ikivanhoista lähteistä. ¬Antilope 22. toukokuuta 2011 kello 20.44 (EEST)

En käy kiistelemään oliko hän tai kustannustoimittaja tai peräti joku kolmas. Jos sillä olisi merkitystä, tarvittaisiin luotettavia ulkoisia lähteitä. --Abc10 22. toukokuuta 2011 kello 21.22 (EEST)

Kyllä, möhläsin kirjan nimen Afrikan tähdeksi vaikka kirja on tietenkin Etelän tähti. Nimen olisi voinut muokata oikeaksi ja lisätä yhteenvetoon + huomautus minulle :) Totesin myös, että vertailin kirjan tietoja - jotka ovat siis 1976 painokseen lisättyjä- internetissä oleviin tietoihin. Merkitsin lähteeksi kenties vanhanaikaisesti :) kirjan. Tällainen tilanne ei ole helppo, sillä uudempi tieto voi olla ristiriidassa, mutta ratkaisin tilanteen niin, että valitsin yhtäpitävät tiedot. Aion etsiä parempaa kirjallisuutta lähteiksi, mutta Suomessa jokin erikoisempi kirjallisuus on todella kiven alla enkä henk. kohtaisesti pidä internetiä mitenkään erikoisen luotettavana, kuten artikkeleita kirjoitettaessa käy hyvin selväksi :) En usko että tästä kannattaa enää vääntää enempää :)Korina 23. toukokuuta 2011 kello 13.19 (EEST)

Facebook-rutto

Jos julkaisun X verkkosivulla on jutun yhteydessä linkki aiheeseen Facebookissa, onko julkaisu X niin vahingollinen, että kyseiseen juttuun on kielletty linkittämästä Wikipediassa? Onko tämä virallinen käytäntö? Tiedän että fb-linkkejä ei lisätä Wikipedian, mutta että sensuroidaan muitakin julkaisuja, on minulle uutta. Kysyin asiaa artikkelin keskustelusivulla, mutta en saanut vastausta (paitsi ylimielisen aiheen vierestä, tavan mukaan), siksi täällä. --Ulrika 24. toukokuuta 2011 kello 18.11 (EEST)

Ei. Ei. Gopase+f 24. toukokuuta 2011 kello 18.12 (EEST)

Ei ja ei. --Otrfan 24. toukokuuta 2011 kello 18.15 (EEST)

[5] ja [6]? --Ulrika 24. toukokuuta 2011 kello 18.17 (EEST)

Linkit poistettiin osana AM-osion siivousta:[7]. Perusteet yhteenvedossa. Keskustelusivulle kirjattu lisähuomioita. --Otrfan 24. toukokuuta 2011 kello 18.23 (EEST)

No tuossahan ne on linkitetty ne keskustelusivulla esittämäsi perustelut poistolle. Etkö enää allekirjoitakaan niitä? --Ulrika 24. toukokuuta 2011 kello 18.25 (EEST)

Ei kuulu tähän keskusteluun. Palatkaa sinne missä keskustelu alkoi. Gopase+f 24. toukokuuta 2011 kello 18.28 (EEST)

Kyseiset linkitetyt keskusteluviestit eivät nähdäkseni mitenkään liity tähän kahvihuonekeskusteluun, muuta kuin että niissä kuvaillaan kahden verkkosivun sisältöä. (Kummallakin sivulla kerrotaan olleen linkki facebookiin). Toivottavasti keskustelua jatketaan siellä missä se alkoikin, eikä sitä enää tarpeettomasti levitellä muihin paikkoihin. (tämä ohjeeksi kummallekin keskustelijalle: Otrfan ja Ulrika) Gopase+f 24. toukokuuta 2011 kello 18.25 (EEST)

Aha, täälläkin asiaa jo käsiteellään. Kirjataan nyt sitten tännekin: Wikipediaan sopii linkittää aiheesta muualla -osioon asiaa laajasti katsovia artikkeleja paljon mieluummin kuin yksittäistapausten haastatteluja. Yksittäiset haastattelut eivät ole tietosanakirjamainen lähestyminen aiheeseen, vaan tarvitaan yleistä näkemystä ja tutkimuksellista otetta aiheeseen, jos sellaista materiaalia suinkin on saatavilla. Jonkin aihetta eri kanteilta ja laajasti eri tapausten kannalta käsittelevän sivuston linkittäminen on sopivaa - esim epäkaupallisten yhdistysten sivujen linkittäminen. --Aulis Eskola 24. toukokuuta 2011 kello 19.13 (EEST)

Wikipediaan sopii oikein hyvin linkittää tapausesimerkki, koska kyse on ilmiöstä joka kohdistuu yhteen henkilöön kerrallaan. Tällöin lukija saa kuvan mitä se käytännössä on. Wikipediassa ei ole kiellettyä esittää tapausesimerkkejä, ne ovat oikein tietosanakirjamainen lähestymistapa aiheeseen. --Ulrika 24. toukokuuta 2011 kello 19.25 (EEST)

Ei voi sanoa, että on täysin kiellettyä, jos kerrassaan mitään muuta materiaalia ei ole tarjolla kuin yksittäinen yhdestä henkilöstä kertova artikkeli. --Aulis Eskola 24. toukokuuta 2011 kello 19.31 (EEST)

Ei niitä niitä missään tietääkseni ole kielletty. Monia ilmiöitä voi havainnollistaa yksittäisistä esineistä tai tapahtumista otetuin valokuvin (joita Wikipedia on täynnä, eikä kukaan niitä ole kieltänyt), tässä po. tapauksessa havainnollistaminen on mahdollista ainoastaan tapausesimerkin kautta, joten pitäisin päin vastoin erinomaisena ratkaisuna linkittää esimerkkitapaukseen. Tässä on hiukan arvovaltakiistan hajua, mutta voinhan erehtyä. --Ulrika 24. toukokuuta 2011 kello 19.34 (EEST)

ARvostuksesta ja arvovallastahan tässä on myös kysymys: tutkijoiden ja jossakin määrin "virallisten" tahojen yleisen tason materiaalia arvostetaan enemmän kuin yksittäisestä henkilöstä kertomista. --Aulis Eskola 24. toukokuuta 2011 kello 20.25 (EEST)

Wikipediassa ei käytännöissä ole mitenkään rajattu käytettäväksi vain "virallisten" tahojen materiaalia lähteitä ja aineistoa. Yksityisiä näkemyksiäsi tietenkin voit esittää, ei muuten. --Ulrika 24. toukokuuta 2011 kello 22.02 (EEST)

Jos tapausesimerkit ovat tietosanakirjamainen lähestymistapa, niin sitten varmaan Heikki Dillströmistä ja Saku Väätäsestä voi kirjoittaa artikkeliin omat lukunsa. --Otrfan 24. toukokuuta 2011 kello 19.37 (EEST)

Aika nokkelaa. Haluatko kirjoittaa? --Ulrika 24. toukokuuta 2011 kello 20.05 (EEST)

En, koska ko. henkilöt eivät ole tietosanakirjanäkökulmasta merkittäviä. --Otrfan 24. toukokuuta 2011 kello 20.14 (EEST)

No juurihan tuossa yllä ehdotit. Melkoista soutamista huopaamista tämän artikkelin ympärillä. --Ulrika 24. toukokuuta 2011 kello 22.02 (EEST)

Se oli lähinnä ironinen kommentti, eikä ehdotus. --Otrfan 24. toukokuuta 2011 kello 22.04 (EEST)

Onneks asiasta on saatu riittävästi mielipiteitä jo artikkelin keskustelusivulla, joten tämä toimituksellinen seikka on ratkennut. Gopase+f 24. toukokuuta 2011 kello 22.22 (EEST)