Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 109

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Poistetun artikkelin nimi

Voisimmeko sellaisisaa tapauksissa joissa artikkeli poistetaan Merkittävyys kyseenalaistettu keskustelun jälkeen, suojata artikkelin nimen niin että IP:t ja uudet käyttäjät ei voisi perustaa artikkelia uudelleen. Helpottaisi paljon meitin elämää kun ei tarvitse vahtia tuollaisia artikkeleita.--Musamies (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 07.05 (EET)

Ei voida, koska tuosta tulisi enemmän säätämistä kuin mitä siitä olisi hyötyä. --Zache (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 08.42 (EET)

Kuten Zache. Meillä on muutamia sivuja joiden luonti on estetty edellä mainitsemasi asian takia. Merkittävyys voi myös muuttua, joten sivujen luonnin estäminen on huono juttu. Yleensä jos sivu luodaan heti merkittävyyskeskustelun jälkeen ylläpitäjä poistaa sen suoraan epämerkittävänä. Ainakin minulla kaikki poistamani artikkelit tarkkailulistalla. –Makele-90 (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 17.06 (EET)

Parempi varmaan olisi, jos luotaisiin sellaisen sivu, jolle kerätään vaikkapa botin toimesta jokainen epämerkittävänä poistettu sivu. Jos jokin sivun (puna)linkitetyistä artikkeleista luodaan uudelleen, niin se näkyy joko sinisenä linkkinä tai kätevämmin Toiminnot:Linkitetyt_muutokset -toimintosivun avulla (listasta tulisi olemaan pitkä kuin nälkävuosi). Tämän listan muutoksia voivat sitten halukkaat seurata. Tämä tuli mieleeni, kun joskus poistolokista keräsin kaikki epämerkittävä-poistosyyllä poistetut sivut ja katsoin, kuinka monta epämerkittävää on luotu jälkeenpäin uudelleen kenenkään huomaamatta. :) 85.194.253.105 1. helmikuuta 2014 kello 11.43 (EET)

Vähäinen ei ole niidenkään sivujen määrä, jotka on voitu poistaa epämerkittävinä, mutta joista sitten luodaan sivu uudestaan ilman että sitä uudestaan luotuna tulisikaan lopulta poistaa. Näionhän käy, kun esimerkiksi bändi julkaisee albumin, kunnallispoliitikko nousee eduskuntaan, jokin pienenä asiana alkunsa saanut ilmiö kerää yhä enemmän huomiota tai käsitys samankin asian merkittävyydestä muuttuu ajan myötä. Tai sitten jonkin asian merkittävyys on ensimmäisessä merkittävyyskeskustelussa jäänyt osoittamatta, ja artikkeli on poistettu, kun merkittävyyttä ei ole osoitettu, ja sitten toisella kertaa joku harrastaakin saman aiheen parissa kelpo lähdetyöskentelyä ja kirjoittaa artikkelin, joka lähteillä perustelee merkittävyytensä. Tätä normaalia kiertoa lienee turha suitsia. --Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2014 kello 18.06 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdokaskeskustelun muuttaminen

LA-statuksen haluavat artikkelit joutuvat käymään läpi keskustelun statuksestaan. Nykyinen systeemi on hidas, epäselvä ja tarvitsee nopeasti muutosta. Suoranainen äänestys ei toimi, koska palaute ja artikkelin muokkaaminen sen mukaan on tärkeää. Omassa päässäni olen kehitellyt seuraavanlaista ideaa:

Wikipediaan luodaan lupaava artikkeli -vastaajien pesti. Hommaan nimitettäisiin esimerkiksi 10 käyttäjää, jotka ovat aktiivisesti olleet mukana LA-keskusteluissa. Näistä kymmenestä esimerkiksi neljän on osallistuttava LA-keskusteluun ja heillä on viimeinen päätösvalta artikkelin LA-statuksen suhteen. Päätös tehdään kuitenkin aina keskustelun perusteella.

Tällä hetkellä ongelmallinen artikkeli on Karibianmeri ja monissa muissa ei ole oikeastaan lainkaan keskustelua. Tähän on saatava muutoks, jotta LA-status pysyisi vakavasti otettavana asiana Wikipediassa.

– EtäKärppä⁴⁸ 2. helmikuuta 2014 kello 20.03 (EET)

Ainoa toimiva metodi on saada Wikipediaan enemmän muokkaajia ja olla karkottamatta entisiä pois. Käyttäjä:Gopase+f:n ja monien muiden lupaavia pitkään kehittäneiden vähentynyt aktiivisuus on sääli, mutta silti lupeaavat toimivat edes jotenkin, yhtään raskaampaa prosessia tuosta ei saa enää tehdä. Iivarius (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 20.21 (EET)

Nykyinen systeemi ei toimi, ja kun se ei toimi niin se on turha, ja kun se on turha niin se voidaan lopettaa. Nykyisestä systeemistä ei ole hyötyä kenelekkkään, ei varsinkaan niille aktiivisille muokkaajille jotka luovat näytä artikkeleita ja haluat edes pientä arvostusta panoksestaan. – EtäKärppä⁴⁸ 2. helmikuuta 2014 kello 20.24 (EET)

Itse olen varmaan aktviisimpia LA-keskusteluihin osallistujia, ja minusta niissä ei ole edes suurempia ongelmia. Systeemi on päinvastoin nopea, kevyt ja selkeä. Systeemi ei taas toimisi, jos kaikki LA-keskustelut saataisiin päätökseen kolmessa päivässä pelkillä "kyllä"-äänillä. Systeemi toimii, kun joskus artikkelikeskustelut venyvät hieman pidemmälle siitä kolmen päivän "minimirajasta" ja niihin tulee parannusehdotuksia. --PtG (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 21.08 (EET)

Enpä tiedä paranisiko prosessi, jos käyttäjiä käytännössä pakotetaan osallistumaan keskusteluihin. Siitähän tuossa viime kädessä on kysymys. Tänä vuonna on LA-statuksen saanut yli 30 artikkelia ja keskusteluja lienee ollut arviolta n. 50. Jos jokainen käyttäjä kymmenestä nimetystä pakotetaan osallistumaan 40 prosenttiin arvioinneista, niin aika paljon joutuu aikaansa käyttämään artikkelien arviointiin. --Otrfan (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 20.39 (EET)

Eikö paremminkin pyrittäisi innostamaan porukkaa jatkokehittämään artikkeleita LA-statukseen laskemalla älyttömän korkeiksi keinotekoisesti nostetuilla kriteereillä. KT Höyens kyseenalaisti Saariston vapaajoukon vaatimuksista nostaa niin HA-stauksen lähelle, että yhden valokuvan laittaminen artikkeliin riittäisi, ei ole toimiva. JukkaWallin (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 20.47 (EET)

Ei niitä kriteereitä keinotekoisesti ole nostettu, vaan pikemminkin päinvastoin. Ohjeisiin on kirjattu seuraavat kriteerit: Wikipedia:Lupaavien_artikkelien_ohje#Kriteerit. En muista, että niitä olisi hirvittävästi muuteltu. Jos keskusteluissa on alettu vaatia enemmän, niin sitten kriteerit ovat nousseet ihan luonnollisesti, ei keinotekoisesti. --Otrfan (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 20.51 (EET)

Hauskasti kirjattu "tulisi noudattaa.." on kirjattu aika leveästi, kun se kuuluisi olla "tulee noudattaa", jos on pakollista. Muuten tätä ohjetta minä aikanakin tulkitsisin "löysemmän mukaan tulkinnan" eli ei ole pakko, joten sitä ei voida vaatia. Siksi monia varmaan pelottaa kun jos sydänverellä kirjoitetu artikkeli "raadellaan" muutaman "pilkunviilaajan" toimesta.. JukkaWallin (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 21.05 (EET)

Artikkeleita ei pidä tehdä sydänverellä. Kun tämä on yhteinen projekti, noin henkilökohtainen suhde artikkeliin aiheuttaa tietenkin törmäyksiä. Sen sijaan tarkkuutta ja huolellisuutta pitää tekijöillä olla, ettei tarvitse haukkua muita pilkunviilaajiksi. --Käyttäjä:Kielimiliisi 2. helmikuuta 2014 kello 21.11 (EET)

Suurin osa niistäkin artikkeleista joita olen muokannut tai tehnyt suurinmalla osalla muokkaajista ei ole mitään tietoa. Enkä ole ketään haukkunut erikseen "pilkunviilaajiksi", vaan totesin että keinotekoisesti pyritään nostamaan tasoa. Mainitsin aikaisemmin Talvisota artikkelin esimerkkinä siitä miten tasoa on pyritty nostamaan, joka ei todellakaan ole huono asia, mutta joku järki pitäisi olla vaatimuksissakin. Muuten tulee herkästi mieleen joko kiusaaminen tai turha politikointi JukkaWallin (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 22.10 (EET)

Pilkunviilausta todella tarvitaan, kuten edellisenkin kommentin ensimmäinen lause osoittaa. On vaikea kuvitella, että mikään muu LA-käytäntö toimisi nykyistä paremmin. Kriteerejä voisi kyllä laskea. --Esamatti1 (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 09.50 (EET)

Kriteereissähän on myös se ettei mahdottomia vaadita. Tulisi-muodot tulisi selkeämmin muuttaa suosituksiksi, tulee-muodot voi jättää, koska ne ovat käsittääkseni tärkeimmät kriteerit. --Höyhens (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 13.12 (EET)

"Tulisi noudattaa" kuulostaa tietysti "vain" suositukselta, mutta minusta nuokin kriteerit on tärkeitä lukijan kannalta. Esimerkiksi "kielen tulisi olla selkeää". Voidaanko tästä esimerkiksi lipsua lupaavissa? Mielestäni ei missään nimessä, vaikka siinä ei ole muotoa "tulee noudattaa". Toisaalta esimerkiksi tyyliohjeet ja yhtenäisyys muiden samanlaisten artikkelien kanssa on enemmän kuin suotavaa. Lukijaa palvelee esimerkiksi se, että kaikki kasviartikkelit noudattavat samaa kaavaa. Tai toisaalta se, että artikkelit on rakennettu tyyliohjeiden mukaisesti ensin johdanto ja sitten muu teksti. Internet-maailmassa on erityisen tärkeää, että artikkelin johdanto on hyvä tiivistelmä artikkelista, sillä usein lukija lukee vain ensimmäisen kappaleen syystä tai toisesta. Lisäksi minun mielestä, jos laitetaan joku pätevää artikkelia merkitsevä nappula ylälaitaan, sen pitäisi antaa lukijallekin enemmän. --PtG (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 21.23 (EET)

En kinaa tuosta, mutta teen esim. uuden kasviartikkelin silloin ja siten kuin haluan ja kerkiän jos koen sen kiinnostavaksi tai tärkeäksi. Se on tämän vapaan tietosanakirjan yksi perusideoista. Muokattakoon siitä sitten tasokriteerit täyttävä haluttaessa. Lähdevaatimuksesta kyllä pidän kiinni, mutta esimerkiksi puutteellisuudet hyväksyn surutta. --Höyhens (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 02.09 (EET)

Kyllä, se on vapaan tietosanakirjan hienous, että periaatteessa kaikki saavat tehdä sääntöjen puitteissa sellaisia artikkeleita kuin haluavat. Mutta toisaalta se on myös tämän heikkous, ainakin lukijan kannalta. Pahimmillaanhan näin saadaan tuhat erilaista artikkelia samantapaisesta aiheesta. Yhtenäisyys on yllättävän tärkeää käytettävyyden kannalta. --PtG (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 08.29 (EET)

Pystyykö mallinteisiin upottaa myös kyseisen tasojen kriteerit. Sekin auttaisi jos artikkelin pystyisi luokittelemaan samoihin luokkiin jo äänestys tai LA tasoisissa keskustelun aikana, jotta pystyisi selvittämään aihepiirin muiden samantasoisten artikkkeiden tilanteen, ja tekemään päätöksen ilman että pitäisi kahlata hakusanoilla tuhatta eri artikkelia. JukkaWallin (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 21.07 (EET)

Lupaavien artikkelien listauksessa näkyy toki taso aika kivasti eri aihealueittain, vai mitä tarkoitit tasokriteereillä. --PtG (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 21.23 (EET)

Ihme juttu muuten, miten Lupaava artikkeli -arvioinneissa menee kirkkaasti läpi kissankokoisia sammakoita. Artikkelissa Soča, joka oli juuri arvioitu lupaavaksi, törmäsin täysin käsittämättömään tekstiosuuteen, jossa ei ollut päätä eikä häntää. Vertailu en interwikiin osoitti, että käsittämätttömyys johtui siitä, että sana en:estuary oli tullut käännetyksi sanalla fi:Murtovesi, vaikka oikea käännös olisi ollut fi:estuaari (tai jokisuu tms.), kun taas murtovesi tietysti on en:Brackish water. Lipsahdus käännöksessä on ymmärrettävä, mutta kun kumpikin käsite 90 % todennäköisyydellä sisältyy lukion kursiin, jonka arviointiin osallistuneista useimmat lienevät käyneet, niin tarkistuksen pettämistä voi pitää pienenä ihmeenä. Selitys kai on, että huolellisuuteenkin pyrkivät muokkaajat vapaa-ajan projektissa omituisissa viretiloissa muokatessaan väistämättä tekevät virheitä, joita eivät "täyspäisessä" olotilassa tekisi.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 21.57 (EET)

Tästähän tässä keskustelussa on kyse. Esimerkiksi Saariston vapaajoukko -arvioinnissa esitettiin joitakin perusteluja, miksi se ei ole lupaava (kieli oli sekavaa ja joitain sisällöllisiä virheitä). Jotkut kokivat tällaiset perustelut riman turhaksi nostoksi. Ehkä tällainenkin virhe on joidenkin mielestä sallittu (estuaarin merkitys tuskin on edes selvä niin monelle kuin Urjanhai maantieteellisesti suuntautuneena käyttäjänä uskoo), ja siitä huomauttaminen jopa turhanpäiväistä riman nostoa. Itse olen sitä mieltä, että asiavirheitä ei saisi lupaavissa olla, mutta tosiaan kaikkia asioita ei pysty huomaamaan. --PtG (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 22.20 (EET)

Kappas, tällainenkin keskustelu. Olen ollut aika aktiivinen LA-arvioinneissa ja minusta ne ovat pelanneet suht hyvin, joten en oikein ymmärrä EtäKärpän kritiikkiä. Toki joitain tapauksia on ollut, että konsensusta ei ole saavutettu ja ainakin minusta perustelut ovat olleet kyseenalaisia, mutta kokonaisuutena tällaisia on ollut mitättömän vähän. Toki ymmärrän, että jos sattuu "oman" artikkelin kohdalle, harmittaahan se. Systeemi on nyt mukavan suoraviivainen ja kevyt eikä sitä pidä tästä yhtään mutkistaa; äänestyksiä on wikipediassa jo muutenkin ihan tarpeeksi. Arvioinnin käytäntöjä ja kriteerien soveltamista itse kukin voi parhaiten kehittää osallistumalla aktiivisesti artikkelien arviointiin.--Tanár 4. helmikuuta 2014 kello 22.07 (EET)

Haluan täsmentää, että keskustelun avauksen motiviina ei ollut omien artikkeleiden käsittely, jotka olivat suhteellisen nopeita. Taustalla oli pari artikkelia, jotka olivat noin kuukauden verran hinkattavana ja hiottavana. – Najboljši 4. helmikuuta 2014 kello 22.43 (EET)

Katselin tuossa ensin, että miten keskustelun aloittajana voi olla Käyttäjä:Najboljši (= uusi tunnus) ja keskustelun aloittaneen kommenttin allekirjoittajana Käyttäjä:EtäKärppä (=vanha tunnus) kunnes hahmotin, että käyttäjätunnus taisikin muuttua keskustelun aikana, ja luin sitten itse keskustelinkin. Sanoisin että ongelmaa arvioinnin aktiivisuudessa voi olla, mutta juuri tuolla esitetyllä keinolla sitä tuskin saataisiin korjattua. Mikään ei tietysti estä kymmentä vapaaehtoista sopimasta epävirallisesti keskenään, että heistä aina vähintään neljä osallistuu arvosteluun, mutta mikään virallinen päätösvallan rajaaminen tuskin toimisi.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 00.48 (EET)

Mielestäni mitään erityistä raatia ei kannata perustaa. Menetelmä toimii aika hyvin sikäli että eräiden artikkelien kanssa on tullut paljonkin parannusta riippumatta siitä ovatko saaneet statusta. Me arvioimme oman näkemyksemme mukaan hieman eri tavoin sovittuja kriteereitä. Monet kriittiset esitykset eivät ole suoraan vastustavia ääniä vaan ystävällisiä parannusehdotuksia. Omia artikkeleitahan ei Wikipediassa ole, joten kommentteja ei pitäisi ottaa henkilökohtaisina ellei niitä henkilölle osoiteta, kuten jotkut jopa kiitokset, joita ei ole näköjään kielletty esittämästä. Toisinaan jokin moka kuten Urjanhain mainitsema murtovesi Soča-artikkelissa jää isoltakin porukalta huomaamatta. -- Se on toki tietynlaista päällekäisyyttä että toiset artikkelit lojuvat sitten vertaisarvioinnissa ilman mitään tulosta, mutta varmaan eri tarinan aihe. (Ja vielä sivumennen sanoen jo tunnetuksi tullutta Karibiaa kannatin toki liian aikaisin eikä se parantunut riittävästi.) --Höyhens (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 01.55 (EET)

Sanonpa tähän senkin, että aloittamani ja esittämäni Saariston vapaajoukko sai paljon kiinnostusta osakseen. Se paranikin jonkin verran. Olen hyvilläni sekä toteutuneista että toteuttamatta jääneistä parannusehdotuksista, vaikkei siitä lupaavaa ainakaan vielä saatukaan. Mutta minunhan se ei todellakaan ole kuten ei mikään muukaan Wikipedia-artikkeli. --Höyhens (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 02.02 (EET)

Lupaavuusarvioinneissahan on aina jonkin verran satunnaista epätasaisuutta riippuen millä intensiteetillä mitäkin artikkelia satutaan arvioimaan. Se varmaan kuuluu asiaan. Lähinnä voi miettiä minimisääntöä, eli montako kommentoijaa vähintään tarvitaan, mutta siitä on varmaan jotain joskus sovittukin.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 15.41 (EET)

Google Maps

Saako Google-karttoja käyttää lähteenä? Ja jos saa, miten karttaan tulisi viitata? Toki ilmeisesti mallineella {{Karttaviite}}, mutta onko muita huomioon otettavia seikkoja? --Epiq (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 22.20 (EET)

Saa ihan siinä missä muitakin karttoja. Mikäli paikkalinkistä ei selviä suoraan koordinaatit siihen mitä lähteistämässä, niin merkitsisin ne myös lähteen tietoihin jotenkin jotta ei olla ihan sormi suussa siinä vaiheessa kun linkit lakkaavat toimimassa. --Zache (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 23.40 (EET)

Niissä maissa missä on hyviä kansallisia / alueellisia ym. karttapalveluita (kuten Suomessa ja muista maista ainakin Norja) voi ainakin noin niin kuin puhtaasti sisällöllisistä syistä harkita myös niiden käyttöä, riippuen tietenkin myös siitä mitä nimenomaisia tietoja kartoista haluaa linkittää.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 23.46 (EET)

Ja verkossa olevia karttapalveluita olen ainakin itse linkittänyt myös verkkoviitemallineella.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 23.48 (EET)

Onko Google-karttojen luotettavuudesta olemassa jotain tietoa? Ainakin valtionrajat ovat olleet lähinnä "kunhan nyt sinnepäin on". Esim. artikkeliin sv:Treriksröset runoiltiin [1], että Ruotsin raja tekee sen länsipuolella vielä pienen mutkan pohjoiseen, joten Ruotsin pohjoisin piste on siellä mutkassa. Niin Google-kartassa oli piirtäjän käsi tosiaan semmoisen taiteellisen mutkan tehnyt, missään muussa kartassa ei sellaista ollut. (Sittemmin on se mutka kadonnut Googlenkin kartasta. Lienevätkö katsoneet tietoa Wikipediasta.) Muita hassunhauskoja tapauksia on ollut, että Google lahjoitti [2] saksalaisen kaupungin satama-altaatkin Alankomaille. Ja jokunen muukin tapaus löytyy. --Jmk (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 09.17 (EET)

Käytännössä asia tuli mieleeni kirjoittaessani Japanin kaupunkeja käsitteleviä artikkeleita, sillä on paljon itsestäänselvyyksiä, joille on vaikea löytää muunlaista lähdettä (kaupunki rajautuu x:ään, Keisei-linjan asema y sijaitsee sen eteläosassa, z-katu kulkee kaupungin läpi pohjois–eteläsuunnassa tms.). Japanissa on ainakin myös Mapion ja Yahoo-kartat, mutta en osaa arvioida mikä olisi luotettavin. Joissakin maissa Google on tosin vielä täysin avuton. --Epiq (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 09.57 (EET)

Uskoisin Google-kartan sopivan tuollaisiin "helppoihin" tapauksiin, joissa ei ole mitään syytä epäillä, ettei Google olisi kyseisen asian oikein merkinnyt. – Sen sijaan vähänkään yllättävämpiin tai yksityiskohtaisempiin tulkintoihin se ei ole luotettava lähde. Esim. "Saaren pituus on ihan varppina just 253,3 metriä, kuukkelissakin siinä on piirtäjän vapaalla kädellä piirtämä murtoviiva joka on ainaskin sadan metrin tarkkuudella oikein, ja mä mittasin sen millimetrimitalta Googlen kartalta". Tai: "Valtioiden rajaviiva tekee mutkan kohdassa XXX". – Varsinkin jos löytyy yksikin muu lähde jossa tieto on toisella tavalla, niin olisi hyvin kyseenalaista vedota sitten Google-karttaan muka todisteena sitä toista lähdettä vastaan. Niin paljon siinä on virheitä ja epätarkkuuksia. --Jmk (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 10.19 (EET)

Tapaus, johon kerran törmäsin: artikkeli Google Earthin ja Google Mapsin saaresta, jota ei tieteilijöiden mukaan ole olemassa (englanniksi) & Digitoday.fin juttu samasta aiheesta (molemmat vuodelta 2012). –Ejs-80 3. helmikuuta 2014 kello 10.08 (EET)

Tuolla jälkimmäisellä sivulla oli viittaus tuoreempaan mokaan: Google nimesi kadun Hitlerin mukaan. Artikkelissa mainitaan muun muassa, että muutoksia Googlen karttoihin voi ehdottaa kuka tahansa ja Hitler-ehdotus oli mennyt vahingossa Googlen seulasta läpi. –Ejs-80 3. helmikuuta 2014 kello 10.16 (EET)

Tuo Sandy Island ei sinänsä ole osoitus Googlen huonoudesta, sillä kyseinen saari oli päätynyt kyllä useisiin tieteellisiin karttoihinkin 2000-luvulla. Niistä se sitten Googlen karttoihinkin päätyi. --PtG (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 22.24 (EET)

Ilmeisesti haamusaaren synnyttäneet virheet oli alun perin tehty jo 1800-luvulla. Telegraph.co.uk: Not a Google error? 'Phantom' Pacific island Sandy found on 136-year-old maps & Missing Pacific island riddle ’solved’. –Ejs-80 5. helmikuuta 2014 kello 17.22 (EET)

Kyllä se mielestäni on osoitus myös googlen huonoudesta. Suomessa käytettiin venäläisten sotilaskartoittajien 1800-luvulla tekemiä sotilaskarttoja jopa suunistuskarttoina vielä 1950-luvulla, kunnes nykyauikainen peruskartta vähitellen kattoi koko maan, ja niissä oli juuri tuollaisia samanlaisia virheitä. Samoin vielä 1950-luvulla saattoi olla käytössä pitäjänkarttoja, joissa tieto oli paikoin peräisin 1700-luvun isojakokartoista. Suomessa tuo vaihe ohitettiin kun peruskartoitus koska lie 1960 tai 1970-luvulla valmistui koko Suomesta, mutta koko maailmassa tuota vaihetta ei ole ohitettu vieläkään. Googlessa tuo vaihe näkyy kuitenkin helposti viiveellä vielä vuosikymmeniä myöhemminkin, koska ei ole sanottu, että kun uusi ajantasainen kartta jostain valmistuu, millä viivellä sen tiedot mahdollisesti päivittyyvät googleen. GPS:n avulla maastossa liikkuvilla, joilla on arkistossaan vanhoja painettuja peruskarttoja (nythän ne ovat sitten netissäkin!) on myös ollut hupina katsoa kartan detaljeista, että kuinka monenneksi vanhasta perusartan painoksesta esim. 2000-luvulla kaupasta ostettu gps-laitteen maasstokartta on peräisin. Esimerkiksi siinä saattaa olla joen yli silta, jota ei ole ollut 1960-luvun jälkeen. - Ja google kaupallisena ilmaispalvelunsa tekee karttansa vielä astetta halvemmalla. --Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 18.36 (EET)

Tämäkin on suhteellisen mielenkiintoinen uutinen (marraskuulta 2010): HS.fi: Googlen karttavirhe sai Nicaraguan hyökkäämään Costa Ricaan. –Ejs-80 3. helmikuuta 2014 kello 10.24 (EET)

Tässä vielä yksi: Ruotsin ja Suomen raja, joka kulkee kirjallisten lähteiden (sellaisten kuin rajankäyntipöytäkirjat ja niiden nojalla tehty lehtijuttu alan ammattilehdessä) mukaan puroja ja jokia pitkin, on Googlen taiteilijan näkemyksessä [3] kuivalla maalla poukkoileva murtoviiva. Uskottavaa? No, karttaviranomaisten kartoissa vähän toisin [4]. --Jmk (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 10.30 (EET)

6 Memorable Google Maps Mishaps. Mihin katosivat saaret? Tiet sentään jäivät. – Jos hyväksymme Google Mapsin "luotettavaksi lähteeksi", niin WP:Tarkistettavuus-käytäntömme suorastaan velvoittaa välttämään sen tarkistamista, ovatko kartassa esitetyt asiat totta. --Jmk (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 10.49 (EET)

Jonkun kanssa joskus kinasin, että onko siinä mitään eroa, kun samat MML:n vapauttamat Suomen ilmakuvat ovat googlenkin kartassa, mutta silloin en huomannut ollenkaan vedota tähän, mikä tässä nyt selv'ästi osoitettiin, eli että mitä ne mitä ne Suomen vapaat ilmakuvat siinä auttavat, jos muu sisältö on sitä samaa tuubaa kuin ennenkin.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 22.04 (EET)

"In Google we have this thing called digitointivirhe".--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 01.02 (EET)

Tai siis oikeast: paikkatietoaineistojahan on eri laatuisia, ja esimerkit tässä osoittavat, millainen on laadultaan halvalla tuotettu, kevyt mutta kattava globaali paikkatietoaineisto. Jos tiirailee samaa maastonkohtaa eri zoomauksilla jonkun suomalaisen (tai muun kansallisen) karttapalvelun kautta tai google mapsista, niin onhan sillä eroa kuin yöllä ja päivällä, ja ne ovat kaksi eri asiaa, joista ei voi puhua samana päivänä. Vastaavasti google mapsilla tietysti on omat hyvätkin puolensa, mutta toimiminen tarkan maastotiedon viitattuna lähteenä ei oikein taida kuulua niihin. - Ja kun yleisesti kansalaisilta vaaditaan medialukutaitoa, niin tämä tietysti on osa sitä. --Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 15.47 (EET)

Eli selkeämmin: jos katsoo vaikka omia kotinurkkiaan google mapsista ja Kansalaisen karttapaikkaa apuna käyttäen niin eron kyllä huomaa. Siinähän google mapsin etuna on keveys, mutta sisällön tarkkudessa karttapaikka ajaa kirkkaasti ohi.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 15.52 (EET)

Tavoiteltava lähteistystapako linkkaaminen?

Keskustelu on siirretty kahvihuoneeseen "Sekalaista". --Pxos (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 03.52 (EET)

Webarchive

mw:Archived Pages

Mikä olisi paras käytäntö linkata Internet Archiveen:
1) etsiä kuollut linkki palvelusta ja lisätä se kuolleen tilalle sekä lisätä linkin perään maininta Webarchivesta tms
2) käyttää malline:vanhentunut linkkiä parametrillä?
3)Jokin muu. --RicHard-59 (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 10.50 (EET)

Itse olen käyttänyt tapaa #1 --Zache (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 10.55 (EET)

Mikä tahansa josta ilmenee, että kyse on linkistä arkistopalveluun, ei alkuperäiseen lähteeseen. Vähimmällä pääsee kun vain lisää alkuperäiseen viitteeseen arkistolinkin maininnalla "Archive.org" tms. --Abc10 (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 11.05 (EET)

Minäkin käytän tapaa 1, lisään vain Selite-parametrin johon teksti "arkistoitu versio [pvm]". --Pitke (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 22.53 (EET)

Konsensus ja keskustelu - artikkelin vai käyttäjän keskustelusivulla? (Ehdotus)

Kun muokkaajien kesken ilmenee erimielisyyksiä, ne ratkaistaan kohteliaan keskustelun ja neuvottelun keinoin keskustelusivuilla, yhteisenä päämääränä neutraali näkökulma, josta kaikki voivat olla yhtä mieltä. (WP:KON)[5]

Monelle tuntuu olevan hieman epäselvää, että tuleeko artikkelin muokkaamiseen ja kehittämiseen liittyvä keskustelu käydä artikkelin keskustelusivulla vai kunkinkäyttäjän (muokkaajan) keskustelusivulla? Esimerkiksi oman käyttäjäsivuni keskustelusivulla tästä käydään parhaillaan debaattia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Jayaguru-Shishya#Keskustelut).

Ehdottaisin, että yllä olevaa katkelmaa selkiytettäisiin seuraavasti:

Kun muokkaajien kesken ilmenee erimielisyyksiä, ne ratkaistaan kohteliaan keskustelun ja neuvottelun keinoin artikkelin keskustelusivuilla, yhteisenä päämääränä neutraali näkökulma, josta kaikki voivat olla yhtä mieltä.

Keskustelun käyminen artikkelin keskustelusivulla mahdollistaa sen, että myös muut käyttäjät pääsevät osallistumaan keskusteluun artikkelin kehittämisestä ja muokkaamisesta. In my humble opinion, artikkeliin liittyvät muutokset ovat ilman muuta artikkeliin liittyviä asioita, eivät muokkaajan henkilökohtaisella keskustelusivuilla muun käyttäjäyhteisön seläntakana käytäviä keskusteluja.

Keskustelusivujen käytöstä Wikipedia ohjeistaa mm. seuraavaa:

Artikkelin keskustelusivu on tarkoitettu artikkelin kirjoittamista ja kehittämistä koskevaan keskusteluun. Tämä tarkoittaa, että keskustelusivu ei sovellu mielipiteiden vaihtamiseen tai artikkelin käsittelemästä aiheesta väittelemiseen muutoin kuin siinä laajuudessa, mikä on artikkelin kehittämisen kannalta hyödyllistä. ... Keskustelusivujen tarkoitus on keskustella eri näkemyksistä siitä, miten artikkelia voidaan kehittää niin, että se on neutraalin näkökulman mukainen ja tosiasioihin keskittyvä. Keskustelusivuja voi myös käyttää, kun haluaa kysyä selvennystä johonkin epäselvään sanamuotoon tai epätarkasti esitettyyn tosiasiaan. ... Pyri pitämään keskustelu yhdessä paikassa. Kommentteja ei pidä kopioida lukuisille eri keskustelusivuille, koska se tekee keskustelun seuraamisesta vaikeaa.[6]

Minkälaisia mielipiteitä muilla on asiasta? --Jayaguru-Shishya (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 21.32 (EET)

Voisit ainakin itse yrittää olla levittelemättä ja pitää koko kasan siellä omalla keskustelusivullasi, jos vaikka joku haluaa tätä seurata. Siis vaikka koko yhteisö.87.95.7.146 7. helmikuuta 2014 kello 22.45 (EET)

Ymmärrykseni mukaan muut käyttäjät ovat sitä mieltä, että ongelma on Jayaguru-Shishyan muokkaustyyli. Jos ongelma on käyttäjän muokkaustyyli, se on käyttäjäasia ja puidaan käyttäjäkeskustelussa sen sijaan että samansuuntaiset muokkaukset käsiteltäisiin tusinassa eri artikkelikeskustelussa. Tätä on yritetty Jayaguru-Shishyalle selittääkin, mutta hän vaikuttaa olevan sitkeästi sitä mieltä, että niin kauan kun asiaan liittyy jotenkin artikkelimuokkaaminen, kyseessä on artikkelikohtaisesta, ei käyttäjäkohtaisesta asiasta. --Pitke (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 01.10 (EET)

Mitä tulee ehdotukseesi rajoittaa kaikki erimielisyyksien selvittely artikkelikeskusteluihin: ei hyvä idea. Lisäyksesi ohittaa sen pikku seikan, että meillä on keskustelusivut myös: tiedostoille, käytäntösivuille, mallineille, käyttäjille. Käyttäjien toimista keskustellaan käyttäjien keskustelusivuilla, ja sillä siisti. Ne on tarkoitettu siihen ja se on niiden ainoa virka. Jos yksi käyttäjä aiheuttaa samanlaisia tenkkapoo-tilanteita useamman artikkelin kohdalla (tai toistuvasti saman artikkelin kohdalla) on silloin ongelman ytimessä käyttäjä, ei artikkeli tai sen komponentit. --Pitke (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 01.21 (EET)

Huomauttaisin myös, että "monelle tuntuu olevan epäselvää" on aikamoista virkkailua. Käyttäjäkeskustelussasi käynnissä oleva "debaatti" ei ole debaatti. Useampi käyttäjä on samaa mieltä keskustelusivujen käytöstä, vastakantaa edustaa yksin sinä. --Pitke (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 01.25 (EET)

Urheilujohtajat/Urheiluvaikuttajat

Siirretty käskystä ==> Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Urheilujohtajat/Urheiluvaikuttajat  –Kommentin jätti PekkkaN (keskustelu – muokkaukset) 9. helmikuuta 2014 kello 17.18 (EET)

Sotkumuokkauksista varoitus

Miten pitäisi toimia tilanteessa, että käyttäjä/IP tekee yhden muokkauksen lievää vandalismia, jonka voisi tulkita myös pelkäksi kokeiluksi. Mutta on vandaali/sotkuhistoriaa. Tässä tapauksessa annoin Test2-mallineen, toiminko oikein? Käyttäjä oli entisten sotkujen jälkeen estettykin välissä, mutta niistä ei ollut paljon aikaa eli varmaan sama ihminen IP:n takana. --En pidä Mandelasta (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 12.49 (EET)

Olisi parempi olettaa hyvää tahtoa ja käyttää lempeämpää ja Hiekkalaatikolle ohjaavaa test-mallinetta (T1 pikalisäyslistassa). IP-osoitteista ei oikein millään tiedä onko kyseessä sama henkilö vai ei. Wikipedian kannalta on parempi, jos potentiaalinen muokkaaja ei säikähdä pois ja pääsee kokeilemaan hiekkiksellä. Muutama lisämuokkaus vandaaliksi osoittautuvalta henkilöltä ei ole iso asia. --Pitke (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 13.07 (EET)

Onko kuinka yleistä, että kuudessa päivässä vaihtuu IP:ltä käyttävä taho? Niin kauan sitten tuo teki tällaista. Mutta test1-mallinetta saa siis käyttää vaikka huomautus ei olisi ensimmäinen, hyvä. Teen sitten jatkossa vastaavassa tilanteessa kuten neuvoit --En pidä Mandelasta (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 13.14 (EET)

Yleisessä/yhteisessä käytössä olevilla koneilla käyttäjä voi vaihtua useita kertoja päivässä. Tässä tapauksessa uusin muokkaus oli hyvin kokeilutyylinen ja pientä mittakaavaa. --Pitke (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 13.16 (EET)

Kuudessa päivässä? Edellinen muokkaushan oli vuodelta 2011. --Jmk (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 13.24 (EET)

Hupsis. No, ainakaan se ei ollut heinäkuulta, se olisi jo noloa. --En pidä Mandelasta (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 19.32 (EET)

Alkukirjaimet luetteloissa

Wikipediassa näkyy käytettävän kahta eri muotoilua katso myös -osioissa: luettelokohdat alkavat isoilla alkukirjaimilla tai alkavat pienillä alkukirjaimilla. Kumpaa tulisi suosia? Täsmennyssivuilla kai käytetään pieniä alkukirjaimia. Katso myös -osioissa taas näkyy käytettävän useammin isoja alkukirjaimia. --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2014 kello 07.09 (EET)

Ainakin typografisessa katsannossa näyttäisi paremmalta aloittaa pienellä kirjaimella, koska luettelomerkkinä oleva ”ranskalainen rantapallo” näyttää roikkuvan pienen kirjaimen x-korkeuden puolessavälissä. Monissa luetteloissa tosin ensimmäinen sana on erisnimi, enkä tiedä keinoa nostaa rantapalloa versaalikirjaimen korkeuden puoleenväliin. Pieni alkukirjain silloin, kun kyse ei ole erisnimestä, auttaa myös ymmärtämistä, vertaa esim.

• pikajuna
• Pikajuna

–Kotivalo (keskustelu) 11. helmikuuta 2014 kello 10.15 (EET)

Täsmennyssivuille asia on ohjeistettukin: Hakusanat kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, jos ne ovat yleisnimiä, ja isolla, jos ne ovat erisnimiä. --Jmk (keskustelu) 11. helmikuuta 2014 kello 11.39 (EET)

Katso myös -osiosta olin kiinnostuneempi kun aihetta aloitin, kun katso myös -osioissa näkyy käytettävän kahta eri tapaa. Otin täsmennyssivut ja niiden luettelot vain vertailukohdaksi. Tulisiko artikkelien katso myös -osioissa käyttää samaa tapaa kuin täsmennyssivuilla? Eli toisin sanoen katso myös -osioiden luetteloissa kirjoitettaisiin "pienellä alkukirjaimella, jos ne ovat yleisnimiä, ja isolla, jos ne ovat erisnimiä"? --Hartz (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 14.45 (EET)

Minun mielestäni parempi tapa olisi kirjoittaa yleisnimet pienellä alkukirjaimella myös katso myös -osioissa. Tyylioppaaseen kannattaisi kirjoittaa tästä ohjeistus, niin käytännöt alkaisivat yhtenäistyä pikku hiljaa.

Nykyajan kielenoppaassa sanotaan asiasta näin:

Käytäntö vaihtelee, kun kyse on esimerkiksi luetelman kohdista, taulukon kohdista tai kirjan hakemistosta. Varsinkin luettelossa saattaa versaalilla aloittaminen hämärtää eron eris­nimien ja yleisnimien välillä (esim. karhu ~ Karhu, suomi ~ Suomi). Niinpä tällaisiin tapauk­siin sopii yleensä gemena-alkuisuus tai tarkemmin sanoen se, että aloitetaan versaalilla vain, jos sana on erisnimi.

--Juusohe^!? 12. helmikuuta 2014 kello 15.04 (EET)

Kannatan. Voimmeko rukata tyyliopasta tämän keskustelun perusteella? --Hartz (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 15.06 (EET)

Voimme, sillä sivuja saa muokata rohkeasti. --Juusohe^!? 12. helmikuuta 2014 kello 15.11 (EET)

Kielitoimiston suositus on aloittaa luettelon kohdat pienellä alkukirjaimella, jos ne ovat johdantolauseen osia, ja isolla jos ne ovat kokonaisia virkkeitä. Täsmennyssivun luettelot kuuluvat tuohon ensimmäiseen kategoriaan, koska kaikki täsmennyssivut alkavat johdantolauseella tyyliin "X voi tarkoittaa seuraavia asioita". Katso myös -osio sen sijaan ei sovi oikein kumpaankaan tilanteeseen, koska osiossa ei ole johdantolausetta eivätkä artikkelien nimet toisaalta myöskään (yleensä) ole kokonaisia virkkeitä. Toisen suosituksen mukaan "täysin itsenäisiä kohtia" sisältävässä luettelossa voi kirjoittaa halutessaan jokaisen rivin isolla, ja tämä näyttää mielestäni paremmalta ratkaisulta kuin kaikkien kohtien kirjoittaminen pienellä. Erityisesti osion aloittaminen pienellä kirjaimella tuntuu huonolta oikeinkirjoitusratkaisulta. Jafeluv (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 15.26 (EET)

Kielitoimisto lienee Wikipedian käytäntölähde. Omien viritelmien teko vie aina metsään, kuten on nähty. Korpelan Nykyajan kielenopas puoestaan on yksityishenkilön näkemyksiä kielenkäytöstä eikä käy siten Wikipedian kielenoppaaksi. --Abc10 (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 15.51 (EET)

Näinhän se on (tosin Kielitoimiston ohjeissa ei suoranaisesti kielletä kumpaakaan muotoilutapaa). --Juusohe^!? 12. helmikuuta 2014 kello 16.19 (EET)

Katso myös -luettelon kohtia voi ajatella myös artikkelien otsikkoina, jolloin iso alkukirjain ei ole Kielitoimistolle iljetys. --Silvonen (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 16.44 (EET)

Tämä vaikuttaisi aika luontevalta tulkinnalta.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 20.54 (EET)

Mä olen ajatellut sen noin koko ajan, mutta periaatteessa mulle on muuten ihan sama, että onko siellä iso vai pieni kirjain. --Velma (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 14.18 (EET)

Eikö Katso myös ole mitä ilmeisimmin johdantolause, kun ei se ilman jatkoa merkitse mitään? –Kotivalo (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 16.04 (EET)

Ei, vaan se on otsikko, jos puhumme edelleen Wikipedian artikkelimallista. Johdantolause tai -ilmaus tarkoittaa leipätekstissä luetteloa edeltävää ilmausta. --Silvonen (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 17.19 (EET)

Lento-onnettomuusartikkelit

Suurin osa lentpo-onnettomuuksia käsittelevistä artikkeleista on nimetty meillä (ja monessa muussakin Wikissä, mm. englanniksi) vain tyyliin "Pan Amin lento 103". Jokunen erityistä huomiota saanut on nimetty esimerkiksi tapahtumapaikan mukaan. Lockerbien pommi-isku. (Tässä nimenomaisessa tapauksessa artikkeli on yksi ja sama, lentonumero toimii uudelleenohjauksena). Toinen samanlainen pari löytyy anakin Gimli Gliderin tapauksesta.

Mutta yleisesti, pitäisikö noita muuttaa muotoon "Lennon sejase onnettomuus". Tuo pelkkä lentonumero on sikäli hankala että ennen onnettomuutta samalla numerolla on lennetty satoja/tuhansia lentoja ennen kuin on kosahtanut. Joku tietenkin sanoo, että entä sitten kun samalla lentonumeroola tapahtuu uusi onnettomuus? Jaa'a.. Ehkä pelkkä vuosiluku täsmennyksenä riittäisi. Kuitenkin useimmilla lentoyhtiöillä on tapana muuttaa reittinumeroa silloin kun on tapahtunut vakava onnettomuus. --EsaL-74 (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 00.26 (EET)

Kannatan muotoa "Pan Amin lennon 103 onnettomuus". Se on selkeä ja myös käytännössä yksilöivä (koska samaa lentonumeroa ei luultavasti enää merkittävän onnettomuuden jälkeen käytetä). – Vuosiluku ei ole hyvä tarkenne: se antaisi ymmärtää että puhutaan sennumeroisesta lennosta yleensä vuonna 1989 – väärin, samana vuonnakin niitä oli kymmeniä tai satoja. Pelkkä "Pan Amin lento 103" on vielä pahemmin pielessä, artikkeli ei kerro ko. lennosta yleensä (ja harvoin olisikaan tietyn numeroinen lento merkittävä, vrt. jos tehtäisiin artikkeli junavuorosta "perjantai-illan yöjuna Helsingistä Rovaniemelle", mikä sen numero nyt sattuukaan olemaan). --Jmk (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 11.41 (EET)

Kyllä tämä nykykäytäntö hämäävä on, vaikka luokituksesta ilmenee että kysymys on onnettomuuslennoista. Jos näissä olisi vaikkapa päivämäärä, ne tarkoittaisivat tiettyä lentoa eikä koko vuoroa. Siis nykykäytäntö antaa sen kuvan että artikkelissa tulisi käsitellä mainittuja lentoja muinakin päivinä siis ilman onnettomuuksia. --Höyhens (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 14.00 (EET)

Näitä on siirrelty edestakaisin. Muistuupa mieleen eräs HA-äänestys vuodelta 2008, jossa taitettiin peistä asiasta ja artikkeli muutettiin sitten nimelle, jossa oli sana "onnettomuus". Sen jälkeen se onkin näemmä siirretty takaisin vuonna 2010.--Tanár 12. helmikuuta 2014 kello 20.29 (EET)

Lockerbien pommi-isku ei muuten ole millään muotoa onnettomuus, onneton tapaus kylläkin. --Höyhens (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 23.43 (EET)

Onnettomuusksien seassa se silti on, Kuten Kalevan pudotus ja Iran Airin lento 655. Edellisen ampui alas Neuvostoliiton ilmavoimat välirauhan aikana, jälkimmäisen Yhdysvaltain laivasto Persianlahdella 1988. --EsaL-74 (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 23.09 (EET)

Kyllähän yleiskielen sana onnettomuus tarkoittaa myös tahallisesti aiheutettua onnettomuutta. Näin esim. uutisissa (lentokoneen kapteenin uskotaan aiheuttaneen tahallaan lento-onnettomuuden) ja tilastoraporteissa (tietoinen onnettomuuden aiheuttaminen). – Vähän samantapainen sana on vahinko, jonka myös jotkut luulevat tarkoittavan ainoastaan "vahingossa, ilman tarkoitusta" tapahtunutta asiaa, vaikka rikoslaissakin tunnetaan käsite vahingonteko eli joku nimenomaan tahallaan aiheuttaa toiselle vahingon. --Jmk (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 14.54 (EET)

Tämä taitaa olla vähän sama juttu kuin pohdinta siitä, voiko meri-/laivaonnettomuuksien joukkoon laskea sodissa tehtyjä upotuksia. Esim. Wilhelm Gustloffin upotus on historian eniten ihmishenkiä vaatinut onnettomuus, paitsi että joidenkin mielestä sitä ei voi kutsua eikä laskea onnettomuudeksi lainkaan. --Risukarhi (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 21.31 (EET)

Flappy Bird

Jos minun tekemä artikkeli nimeltä Cookie Clicker poistettiin,koska se oli joskus hittipeli. Eikös Flappy Bird ole sama asia? Peli kuulemma tuli monelle tutuksi PewDiePien videosta,ainakin arvosteluiden mukaan. Kumitus (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 19.49 (EET)

Voisit aluksi kyseenalaistaa artikkelin merkittävyyden. Ja sitten tämä keskustelu voitaisiin käydä kyseisen artikkelin keskustelusivulla. –Samoasambia ✎ 12. helmikuuta 2014 kello 21.05 (EET)

Cookie Clickeriä ei poistettu siksi että se oli joskus hittipeli vaan siksi että vähän aikaa suosittu nettipeli ei ole vielä merkittävä. --Pitke (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 22.48 (EET)

Itseasiassa Flappy Bird on mainittu lähipäivinä aika monessa mediassa, esim [7] Todella rasittava peli tuntuu olevan, ihan noin 5 minsan koeajolla. (3 pistettä) :-P --Seegge (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 02.48 (EET)

Cookie Clicker on yhtä tunnettu kuin Flappy Bird. Olen koittanut Flappy Birdiä ja paras enkka on 5 :D Kumitus (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 17.51 (EET)

Hieno homma, onnittelut! Nyt kun tässä kahvihuoneessa keskustellaan kuitenkin Wikipediaa koskevista käytännöistä, niin emmeköhän voi päättää keskustelun täällä näihin iloisiin uutisiin. Jatkossa keskustelut artikkeleiden keskustelusivuille tai sekalaista-kahvihuoneeseen. --Pxos (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 18.24 (EET)

Selvä :) Ajattelin kirjoittaa tämän artikkelin keskustelusivulle, mutta ajattelin että tuskin kukaan sitä löytäisi niin pistin sen tänne :) Kumitus (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 19.20 (EET)

"Viime päivinä" ei riitä merkittävyyteen, näitä kesäuutisia ja muita päivänkohtaisia mutta seuraavaan kuuhun mennessä mediasta unohtuneita aiheita riittää. --Pitke (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 14.40 (EET)

Muuten huomasin että englanninkielisessä wikipediassa on artikkeli Cookie Clickeristä. Linkki:http://en.wikipedia.org/wiki/Cookie_Clicker Kumitus (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 12.08 (EET)

Käytännöstä muutettava käsittämätön kohta

Täällä on kohta, joka ei tarkoita mitään tai on hyvin epäselvä, mutta jota ei saanut muuttaa:

»Kun poistopyynnön perusteena on oikeuden langettama lähestymiskielto, tulee asiasta tehdä ilmoitus Wikipedian tukitiimille.»

Miksi juuri lähestymiskielto? Mitä tällä edes tarkoitetaan? Pistetäänkö muuten julkisuuteen kuuluvat tiedot piiloon, jos ne koskevat henkilöä jota vainoaa stalkkeri tms.? En oikeasti nyt ymmärrä tätä.

Tähän asti keskusteltu näissä: [8][9] Huomioikaa nyt edes tämä asia.

--Kaivanto (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 10.49 (EET)

Käännöskukkaseltahan tuo vaikuttaa. Käytäntö käännettiin alun perin en-wikistä ja vaikuttaa siltä että tuo on vain käännetty eikä sitä ole kukaan sen jälkeen ajatellut. On ainakin varmaa ettei wikipedian tukitiimi ole kiinnostunut yksittäisen suomenkielisen artikkelin elävälle henkilölle langetetusta lähestymiskiellosta. Ehdotan virkkeen poistamista. Palautetaan sitten jos katsotaan tarpeelliseksi sen jälkeen kun on saatu selville mitä sillä on ajettu takaa. --Jisis (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 11.08 (EET)

Muuttuuko tilanne mielestäsi, jos artikkelin aihe on toisella puolella eli lähestymiskiellolla suojattu henkilö? -Htm (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 05.17 (EET)

Tiedoksi Keskustelu käyttäjästä:Kaivanto#Pyyntö -Htm (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 12.09 (EET)

Tuolla ei ole merkitystä itse asian kannalta. --Jisis (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 12.17 (EET)

Ei gallerioita artikkeleihin

Missä meillä on se ohje, jossa perustellaan miksi artikkeleihin (pääsääntöisesti) ei kuulu lisätä kaikkia aiheesta löytyviä kuvia? --Pitke (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 19.58 (EET)

Sen pitäisi olla sinun päässäsi. Tietosanakirja-artikkeliin ei ylipäätään ole järkevää lisätä kaikkea maan ja taivaan väliltä. --Esamatti1 (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 20.33 (EET)

Tarvitsen kirjatun käytännön, koska tämä ei ole kaikkien uusien / satunnaisten muokkaajien päässä. Linkki käytäntösivulle lievittäisi päsmäröintitunnelmaa kun käy selväksi että kyseessä on yhteisesti sovittu asia. --Pitke (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 21.25 (EET)

Ja kerroinko, että Wikipediassa on käyttäjäkatoa? Iivarius (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 21.31 (EET)

Sopivasti kaikkea. Jos kuvia on enemmän kuin artikkeliin mahtuu, niin commons-linkki on hyvä. --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 21.17 (EET)

Saattaa olla, ettei ole missään. Ohje on varmaan pelkästään yhteisön suullista perintöä, kuten aika monet muutkin ohjeet. --PtG (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 21.30 (EET)

Riippuu aiheesta ja riippuu kuvista. Jos kuvia on paljon, valitaan ne jotka lisäävät eniten havainnollisuutta ja tuovat eniten tietoa tai erilaisia, uusia näkökulmia artikkelin aiheeseen. Jos kuvia on vähän ja ne ovat julkaisukelpoisia joko teknisesti tai sisällöllisesti, niin totta kai kaikki kuvat voi lisätä. Itse olen suosinut yleensä yhden pääkuvan isommalla alkuun, muutamia tekstin joukossa, yleensä oikeassa reunassa ja lisää kuvia normaaligalleriassa. Usein kuvakoot, asettelu ja valinta ovat ns. makuasioita, joista mielipiteet jakautuvat.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 21.38 (EET)

Ilmeisesti on oletettu että käyttäjillä on järki ja suhteellisuudentajua. Eihän artikkeleihin kirjoiteta kaikkea tietoakaan mitä aiheesta on olemassa. Sama asia on voitu sanoa eri tavoin, tai kaikkea ei ole tarpeen esittää tietosanakirja-artikkelissa, jossa saattaisi paisua niin laajaksi ettei siitä enää löydy tietoa. Sama koskee kuvia. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 21.55 (EET)

Järjen ja suhteellisuudentajun toivominen on kai kuitenkin paheksuttavaa, koska se voisi aiheuttaa käyttäjäkatoa. Samoin on paheksuttavaa pyrkiä tekemään esim. tyylillisiä valintoja (paljonko kuvia artikkeliin kannattaa laittaa) yhteistyössä, sillä se voisi aiheuttaa käyttäjäkatoa, jos ei jokainen käyttäjä saa tehdä just niin kuin itse haluaa, tai jos joku toinen käyttäjä tekee sitten myös niin kuin itse haluaa. Jotta ei tulisi käyttäjäkatoa, kenenkään mieltä ei saa pahoittaa esim. muuttamalla sitä, mitä joku on tehnyt. Toisaalta kenellekään ei saa myöskään sanoa, että älä muuta tota asiaa jonka tuo toinen käyttäjä oli tehnyt, koska siitä voi pahoittaa mielensä ja tulee käyttäjäkatoa. --Jmk (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 14.20 (EET)

Lopetas tuo höpöjen jauhaminen, koska tuossa on aina vaarana että joku uskoo kirjoittamaasi. Käyttäjäkato sinänsä on ihan fakta ja fiwikisissä ollaan ihan varmasti omilla valinnoillamme sitä aiheutettu. Suhteellisuudentajun toivominen, tyylilliset valinnat kuitenkaan eivät ole olleet ikinä mitenkään paheksuttavia ja jos olet oikeasti sitä mieltä, että joku on oikeasti sanonut noin niin varmaan pystyt pistämään diffin siihen.--Zache (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 14.51 (EET)

Kun tossa ylempänä yritettiin keskustella tyylillisistä valinnoista, niin siihen tuli vastaus "Wikipediassa on käyttäjäkatoa". En tiedä miten sinä sen ymmärrät, minä käsitän että siinä paheksutaan sitä, että tehdään tyylillisiä valintoja yhteisönä (silloinhan, gasp, joku saattaa kehottaa uusiakin muokkaajia noudattamaan niitä tyylillisiä valintoja, ja sehän tarkoittaa että uusia käyttäjiä potkitaan päähän ja tulee käyttäjäkatoa). --Jmk (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 15.57 (EET)

Ja jos tyylilliset valinnat jättää tekemättä, niin tulee lukijakatoa, so. nokka nousee, pyrstö rarttuu. - Mutta noin vakavasti ottaen luulen, että enemmän mahdolliseen käyttäjäkatoon vaikuttaa tapa, jolla kommunikoidaan kuin asia, josta kommunikoidaan. (Tietämättä nyt tämän keskustelun mahd. pontimena olleista tapauksista, kun mitään diffejä keskustelussa ei ole annettu; jos halutaan kannanottoa tiettyyn tapaukseen, niin on syytä antaa samalla diffit.) --Urjanhai (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 17.08 (EET)

Minä kyllä keskustelin Esamatti1:sen alentuvasta keskustelusävystä, mutta ehkä sekin on tyylillinen valinta. Samoin Zache keskusteli sinun keskustelutyylistäsi. Ongelma tietysti ratkeaisi, jos sinä ja Esamatti1 olisitte hiljaa. Iivarius (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 18.34 (EET)

Pyrkimyksesi vaientaa toiset käyttäjät saattaa aiheuttaa käyttäjäkatoa. --Jmk (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 18.44 (EET)

Hyvin tyypillinen ilmiö on, että joku lisää artikkeliin (ehkä juuri itse ottamansa) ei niin kovin taiteellisen kuvan. Jos itsellä sattuu olemaan parempi, niin silloinhan on kohteliasta vaihtaessaan kuvat parempaan lisätä samalla commons-linkki, josta näkee muutkin kuvan. - Tai jostain aiheesta on voinut esim. joku luonnossa kameran kanssa liikkunut ottaa kymmenien kuvien sarjan, joka muodostaa hienon ja arvokkaan aineistoon, mutta millään ei joka kuvaa saa artikkeliin mahtumaan. Silloinkin commons-linkki kerrtoo lukijalle kuvista. Ja jos jostain aiheesta on runsasti kuvia, niin voi saada artikkeliin runsaan monipuolisen kuvavalikoiman, mutta sittenkin jää vielä parhaasa tapauksessa kymmeniä kuvia yli, ja taas on commons-linkki tarpeen. Tämä on normaalia taitto- ja toimitustyötä, jossa tosin vähän joutuu approksimoimaan, kun tietää että eri käyttäjät tiirailevat sivuja kovin erilaisilla laitteilla. Mutta jatkuvasti näkee artikkeleita, joissa on hienoja ja tasapainoisia kuvavalikoimia. Usein kaksi tai kolme kuvaa kertoo enemmän kuin kaksi tai kolmetuhatta sanaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 15.13 (EET)

Käsittääkseni pääsääntöisesti gallerian kieltävää käytäntöä ei ole. -Htm (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 16.31 (EET)

Artikkelin Laulujoutsen SA-äänestyksessä aiheesta keskusteltiin jo kauan sitten, ymmärtääkseni yleisempi käsitys oli että hyvin perusteltu galleria oli plussa, mutta vastustus oli nimenomaan kategorista gallerioiden vastustamista. Artikkelissa Herkkutatti olevaa kuvakokoelmaa kukaan ei jaksanut vastustaa. Noiden aikojen jälkeen on tullut muotiin koota kollaaseja (kuten artikkelissa Sydney. ). --Tappinen (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 16.39 (EET)

IMDb-sijoitukset elokuva-artikkeleissa

Varsin turhaa tietoa paitsi ehkä artikkelissa Shawshank Redemption. Voisi melkein järjestään poistaa. --Memasa (keskustelu) 17. helmikuuta 2014 kello 22.06 (EET)

Lähteiden merkinnät

Minulta alettiin vaatimaan lähteiden merkitsemisestä "täydellisinä" eikä kuten nyt virallisissa ohjeissa (WP:REF) ilmoitetaan että "mahdollisimman täydellisinä". Niin katsoin tarpeelliseksi avata keskustelun, siitä olemmeko menossa kohti "täydellistä" merkitsemistä ja missä laajuudessa tai missä artikkeli luokissa vaaditaan tätä, vai halutaanko pysyä nykyisessä tavassa. Tai koskeeko se vain tiettyjä muokkaajia kuten minua jos on havaittu että olen lisännyt kyseenalaisia lähteitä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.32 (EET)

Eiköhän "mahdollisimman täydellisinä" tarkoita myös painoksen ilmoittamista, mikäli se on tiedossa. Koskee kaikkia. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.34 (EET)

Ei silloin vaaditaan "täydellistä" ilmoitusta,koska tuskin kirjan sisältö on muuttunut miksikään ensimmäisen ja toisen painoksen välillä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.36 (EET)

Kyllä kirja saattaa muuttua hyvinkin paljon painosten välillä: tekstisisältöön voi tulla korjauksia, tietoja saatetaan päivittää ja sivunumerot voivat muuttua. Painoksen ilmoittamisen pitäisi olla itsestäänselvyys lähteitä merkitessä. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.42 (EET)

Jos painos pitäisi ilmoittaa, miksei sitä kysytä kirjalähdemallineessa? –Kotivalo (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.48 (EET)

Tarkoitettu laitettavaksi selite-kohtaan, kuten mallineohjeesta ilmenee: {{Kirjaviite}} --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.51 (EET)

Katselin muutamia omia ja muiden ilmoittamia lähteiksi ilmoitettuja kirjoja satunnaisesti omassa kirjahyllyssäni niin missään ei ole vaadittu ilmoittamaan monesko painos on kyseessä.Eli on näköjään alettu "simputtamaan". Joten jos yhdeltä vaaditaan niin tähän käytäntöön on tehtävä muutos ja sitä vaadittava kaikilta, ja kyseiseen malliohjeeseen myös tehtävä uusi ohje täydentämään asian laitaa. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 13.58 (EET)

Nythän asia tuli esille vuosilukuepäselvyyksiä ihmeteltäessä, enkä muista että niitä olisi kovin usein ollut. Toki kaikkien pitäisi merkitä painos kirjalähteiden yhteydessä. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.01 (EET)

Tällä hetkellä se merkitty "valinnainen" joten muutetaanko "pakolliseksi"? Kuten myös vaadittiin että yksittäinen sivu ja lukukin pitää ilmoittaa tarkemmin? Tämähän muuttaa esimerkiksi "Neekeri artikkelin niin sanotusti luovasti kirjoitettua lähteistämistä yhtälailla parempaan suuntaan? JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.11 (EET)

No ei. Valinnaisia ovat myös esim. sivunumero, tekijä ja ISBN, ja kyllä nekin tulee ilmoittaa, mikäli ovat tiedossa. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.07 (EET)

”Valinnainen” on ohjeessa ihan väärä sana kuvaamaan sitä, että on ilmoitettava jos on tiedossa. –Kotivalo (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.13 (EET)

Valinnaisuus tuossa tarkoittaa valinnaisuutta mallineen toiminnan kannalta. Varmaan voisi jotenkin selventää. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.17 (EET)

Ehdotus: sanan valinnainen sijasta voisi lukea jos on tiedossa. –Kotivalo (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.20 (EET)

Ensimmäistä painosta ei merkitä, ellei ole jotakin erityistä syytä. Kun kirjasta ilmoitetaan vuosiluku mutta ei painosta, silloin painos on ensimmäinen. Jos ei ole kokemusta kirja-asioista, näiden tietäminen ei ole itsestäänselvyys, mutta lähteiden tietojen kanssa on parempi olla liian tarkka kuin sinne päin, niin ei tule sekaannuksia, mistä tieto on peräisin. --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.15 (EET)

Nehän on viittauksissa ilmoitettu?Ainakin sivut.Nyt keskustellaan yhdestä vaatimuksesta, eli pitääkö ilmoittaa myös kirjan painos jos on tiedossa ja muutetaanko "vailinainen" "pakolliseksi" jos jatketaan "valinnaisella" niin se pysyy nykyisellään mutta ei pakollisena tietona, mutta jos halutaan se on "pakollinen" tieto niin se on myös merkittävä myös käytäntöihin. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.18 (EET)

Se on perinteinen ja normaali käytäntäntö, että jos ilmoitetaan kirjan julkaisuvuosi eikä kyseessä ole ensimmäinen painos, niin kerrotaan se painos, ettei anneta kuvaa että on ensimmäinen painos, jonka ilmoittaminen ei siis ole käytäntäntö. Kirjoista harvemmin kuin usein ilmestyy useita painoksia, siksi kirjoissa itsessäänkään ei ole mainintaa, että se on 1. painos, tai en minä ainakaan ole nähnyt kuin sormilla laskettavan kerran, ja sellaisissa tilanteissa, joissa on ollut varmaa että tulee uusia painoksia ja siitä tavallaan halutaan ilmoittaa etukäteen. Nämä painosasiat ovat tärkeitä lähdeasioiden lisäksi myös bibliofiileille. Vähän niin kuin grafiikanlehdessä: mitä isompi numero, sitä halvempi.

Yhteenvetona: yritä sopeutua, pääset vähemmällä :) --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.26 (EET)

Olen muokannut Wikipediaa jo vuodesta 2008 asti ja "loman" aikana myös eräällä toisella nimimerkillä, joten on minulla jonkin vertaa kokemusta tästäkin asiasta. Jos yhdeltä vaaditaan jotakin, se pitäĩsi koskea myös koko yhteisöä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.34 (EET)

Kaikilta tasapuolisesti vaaditaan lähteiden merkitsemistä oikein, siellä näyttää olleen muitakin virheitä. Jos tuo keskeräisen artikkelin ja vielä hyvä artikkeli -äänestykseen, melko varmasti virheistä huomautetaan. Oikeastaan ihmettelen että nouset takajaloillesi, kun saat vinkkejä korjattavista asioista. Päinvastoinhan sen pitäisi olla, että kiittelisit niitä jotka vaivautuvat ottamaan kantaa. --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 15.07 (EET)

Se/ne virheet ole sellaisia joihin pitäisi puuttua, varsinkaan kun sitä ei vaadita muitakaan jos vaatimuksena olisi että kaikilta vaaditaan ja se on myös pakollista muuten jatkan sitä samaaa rataa mitä mutkin tekevät.Puolustan omaa näkemystäni mutta olen hieman huvittunut tästä "politikoinnista". Ja myös Hyvä artikkelin henkeä ja myös kirjoitettua ohjetta rikotaan myös vaatimalla nostaa "artikkelin" tasoa, kun mikään erillistä vaatimusta pituudesta ja aiheen laajuudesta ei ole. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.02 (EET)

Eli jos oikein summaan keskustelua(?) Lähteitä ilmoittaessa pitäisi ilmoittaa mahdollisimman hyvin ne tiedot jotka tarvitaan lähteen tarkistamiseksi. Se mitä nämä tiedot täsmällisesti ovat ei ole kirjattu mihinkään, koska ne ovat tapauskohtaisia. Esimerkiksi vaatimusta painoksen ilmoittamista ei ole kirjattu kirjaimellisesti mihinkään ohjeeseen, mutta sen ilmoittaminen on hyvä idea jos se tiedetään. Kuitenkin jos joku jättää painoksen merkitsemättä ei siitä sen suuremmin voi syyttääkkään, koska ei asiaa missään sen kummemmin vaadita kuten ei esimerkiksi vaadita myöskään kirjaviitteen käyttöä. Olennaista tässä on, että a.) saataisiin jengi merkitsemään lähteet edes jotenkin (esim <ref>Kirja, sivu N</ref>) ja sitten se, että b.) jos kirjoittaja kirjoittaa vähänkään vakavemmin, että hän tiedostaisi sen että kirjan sisältö voi muuttua eri painosten välillä ja, että asia pitää huomioida. Esimerkiksi merkitsemällä painos lähteeseen. --Zache (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.35 (EET)

Se olisi eri asia jos on käytetty joskus aikaisemmin kirjan ensimmäistä painosta lähteenä. Nyt on uniikista kirja lähteestä jota käytetään ensimmäisenä kertaa ja sen toista painosta. Kuka tietää täällä että mitä ensimmäisessä painoksessa kirjoitetaan kyseisten sivujen kohdalla. Sivuthan näkyy vasta viitauksisa, ei lähde luettelossa. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.44 (EET)

Jos joku joskus haluaa tarkistaa artikkelin tiedot lähteestä, niin painos on hyvä tietää, jotta tarkastaminen tapahtuu oikeasta painoksesta. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 15.44 (EET)

Minulle sopii hyvin se että aletaan vaatimaan kireämpiä lähteiden ilmoituksia. mutta se on tapahduttavaa yhtälailla kaikille, ei minun kohdallani. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 14.46 (EET)

Ei tämä mitenkään pelkästään sinua koske, mutta aiemmin ei kukaan ole tainnut tulkita ohjeen mahdollisimman täydellisiä lähdetietoja siten, ettei se sisältäisi myös kirjan painosta. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 15.41 (EET)

No sitten kirjataan viralliseen käytäntöihin että myös painos on merkittävä jos on tiedossa tai pakollista muuten vaatimukset minun kohdalla on kohtuuttomia ja eikä minua kohdalla yhdenmukaisesti . JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.06 (EET)

Käytännössä lukee jo, että lähdetietojen tulee olla mahdollisimman täydelliset ja varmaan sinullekin on jo selvinnyt, että se tarkoittaa myös painoksen ilmoittamista. Jos koet, että ilman erillistä käytäntömainintaa se on sinun kohdallasi kohtuutonta, niin silloinhan sinä haluat erikoiskohtelua. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.16 (EET)

Ei ole mitä pakolliseksi on merkittävä. Kuten kirjoitin aikaisemmin niin rupean käyttämään sitten kun se on pakollista, vaillinaisuus ei pakko tai edes velvoita mihinkään. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.47 (EET)

Ei käytäntö pakota merkitsemään edes kirjan tekijää. Minkäs takia sinä sen silti merkitsit? --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.53 (EET)

Ilmoitan aina sen takia että se tarkistettavuuden on hyvä ja myös lisää avoimuutta.JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.58 (EET)

Prikulleen samat syyt, kuin painoksen merkitsemiselle. Mutta se pitäisi käytännössä vääntää jostain syystä erikseen rautalangasta. --Otrfan (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 18.02 (EET)

Hyvä niin eli tästä päivästä lähtien pitää jokainen lähde ilmoittaa täydellisenä kirjaviitemallinteen mukaisesti, mminulle se on helppoa kun olen aina tehnyt niin, lisään myös tästä lähtien myös painoksenkin jos se on tiedossa, ja kaikki muutkin joutuvat sen tekemään. Kiitos Otrfan!! JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 18.11 (EET)

Jos haluaa tekemälleen artikkelille laatumitalin, pitää tehdä laadukasta työtä. Asia on siltä kannalta hyvin yksinkertainen. Wikipediassa voi muuten (näköjään) kirjoitella melko vapaasti kenenkään puuttumatta. Ihmettelen uudestaan miksi tällainen meteli, kun itse olet vienyt artikkelin äänestykseen. --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 18.17 (EET)

Totta kai on hyvä ja on myös hyvä että korjaa löytämänsä virheen tai puutteen, mutta hylkäys jollakin sellaisella perusteella mikä ei ole pakollista tai ei edusta mitään virallista käytäntöä on "politikointia". Siitä en tykkää, koska riidat ja kuppikuntien väliset väännöt vain jatkuvat hamaan maailman tappiin eivätkä vie tätä projektia eteenpäin, joka pitäisi jokaisella mielessä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 18.41 (EET)

Sitä ei ole tähän asti varmaankaan kirjattu kun kukaan ei ole tullut ajatelleeksi, ettei joku osaisi merkitä lähteitä oikein. Yleensä niitä ei kai kukaan tule tarkistaneeksi sen tarkemmin, kun luotetaan kirjoittajaan, ellei joku asia satu pistämään silmään. Eikö sinustakin ole parempi että lähteet on merkitty oikein ja tarkasti? Miksi haluat että hyväksyttäisiin epätarkat, harhaanjohtavat lähteet? Kenen etu se on?--ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.25 (EET)

Kukin voi tarkastaa miten olen viitteistänyt [10]ja esimerkki lähteistyksestä [11] joten nipottajat voivat hyvin miettiä mikä on järkevää kritiikkiä, tai miten he itse merkitsevät lähteensä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 15.10 (EET)

En olisi itse hyväksynyt Koveri-artikkelia hyväksi, ja Stalin-artikkelinkin lähteiden tiedot on luvalla sanoen heikot: esimerkiksi Gummerus on merkitty toimivaksi Porvoossa, jonkun kirjan kustantajaksi on merkitty kirjapaino jne. --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.42 (EET)

Aha siis näissä on sellaista vikaa joiden takia jotain tiettyä artikkelia ei voi äänestää hyväksi tai lupaavaksi. Mikset käyttänyt aikaa korjata kyseiset tiedot lähdeluetteloon. Se luulisi olevan helppoa. Ei auta surra täällä sitä. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.42 (EET)

Heh, en kyllä ota vastuulleni artikkelien tasoa, kun en ole ollut sen kanssa missään tekemisissä ennen kuin nyt vilkaisin. --ETeräs (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 18.17 (EET)

Kirjaviitemallineeseen voisi laittaa kohdan |painos . --Höyhens (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 16.28 (EET)

Kannatan asiaa. JukkaWallin (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.42 (EET)

Kannatan myös, ja lisäksi ehdotan kaikkien viitemallineiden ohjetaulukoiden toista saraketta Parametrin tyyppi korvattavaksi selväkielisellä sarakeotsikolla Käyttö (tai Täyttö) ja sarakkeen vaihtoehtoisiksi arvoiksi pakollinen ja jos on tiedossa. Ensimmäisen sarakkeen otsikko voisi olla itk-slangisen parametrin sijasta Kohta. –Kotivalo (keskustelu) 19. tammikuuta 2014 kello 17.49 (EET)

Tämä varmaan selkeyttäisi mallineen ohjetta, joten muokkasinpa rohkeasti ja muutin ohjetta tuohon suuntaan. Saa muokata edelleen. Jos vaikuttaa hyvältä, muutetaan muidenkin viitemallineiden ohjeita samalla lailla. Ja olisin myös lisännyt mallineeseen sen painos-kohdan, mutta kun en osaa. – Kuohatti 24. tammikuuta 2014 kello 17.08 (EET)

Kannatan. Kuka sen osaisi lisätä? --Elena (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 19.43 (EET)

Ensin lupaavaksi, vasta sitten hyväksi artikkeliksi?

Voitaisiinko hyvä artikkeli -äänestykseen tulevilta artikkeleilta edellyttää ensin lupaava artikkeli -statusta, kun lupaava artikkeli -status edustaa alempaa statusta asteikossa? Hyvä artikkeli -äänestykseen tuli nyt ainakin raakile, joka ei ollut vielä lupaava artikkeli ja häviää näillä näkymin äänestyksen. Kannattaako hyvä artikkeli -äänestyksiä edes järjestää artikkeleista, jotka eivät ole jo lupaavia artikkeleita? --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 12.46 (EET)

Siinä vaiheessa, kun artikkelin saattaminen SA-tasolle vaatii 1,5-2 kk sekä viemisen ensin LA, HA ja VA, niin minä lopetan suositeltujen kirjoittamisen. Ei tarvetta pitkittää prosessia, vaan käyttäjien pitää itse tiedostaa, onko artikkeli tarpeeksi laadukas ennen kuin he pistävät äänestyksen pystyyn.--Bodiroga (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 13.01 (EET)

En kannata. Joku kirjoittaa tänne yhdessä yössä aivan loistavan tutkielman, joka pitäisi ensin keskustella lupaavaksi, äänestyttää hyväksi ja sitten lopuksi suositelluksi. Ei koulussakaan ensin tarvitse saada kokeesta kasia jotta voi saada kympin. --Pxos (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 13.02 (EET)

Oikeastaan paremminkin jos HA-äänestykseen tulee selvästi artikkeleita joilla ei ole mahdollisuutta päästä läpi niin niitä voisi herkemmin keskeyttää ja jatkaa vaikka vertaisarvioinnin yhteydessä ja tehdä uusi HA-äänestys VA:n saadun palautteen ja muutosehdotusten jälkeen. Sinänsä nykykäytäntöjen kannalta on muuten ihan ok antaa HA-äänestyksen yhteydessä LA-status jos artikkeli täyttää LA-statuksen, mutta pääse läpi HA-äänestyksessä jos arvioijat ovat sitä mieltä. --Zache (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 13.15 (EET)

Ymmärrän kyllä tuon, että ei "tarvitse saada ensin kasia, jotta saisi kympin", mutta jotenkin olisi toivottavaa, että HA-äänestykseen ei tulisi raakileita. Zachella on hyviä ehdotuksia. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 13.49 (EET)

Äänestysmenetelmähän toimii hyvin, jos raakileet hylätään. Eipä noita minun ymmärtääkseni ole juurikaan tullut. Äskeinen suurta vastustusta saanut ehdokas on aikamoinen poikkeus. Esikarsinta olisi turhan raskas ja byrokraattinen menetelmä ja siitä olisi hyötyä vain, jos ehdokkaita olisi niin paljon että äänestysprosessi olisi tukossa. Kyllä minun mielestäni jokaisella on oikeus tuoda äänestykseen vaikka kuinka kauhea tekele, kunhan sitä ei tee pahalla tahdolla. Tässäkin "oleta hyvää tahtoa" -periaate on hyvä muistaa. --Pxos (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 14.39 (EET)

Ei kannatusta ehdotukselle. Selvästi alitasoisten artikkelien ehdotus HA:ksi ei kerro mitään HA-prosedyyristä vaan joko ehdottajan WP-kokeneisuudesta, kirjalliten HA-kriteerien epäselvyydestä verrattuna siihen mitä oikeasti edellytetään tai mahdollisesti siitä että HA-ehdotus tehdään ensisijaisesti palautetta hakien, jolloin oikea osoite olisi VA, ja vika on VA:n näkyvyydessä tai toiminnassa. --Pitke (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 16.49 (EET)

Minäkään en kannata, perusteluja tässä on tullut jo riittävästi muilta. --Velma (keskustelu) 25. tammikuuta 2014 kello 15.20 (EET)

Artikkelien valinta LA ja HA tasolle on erilainen. Intohimoja herättävistä aiheista ei voi tulla ikinä LA:ta, koska siellä tarvitaan konsensus, (Irlanti ) mutta niistä voi tulla HA jos ne saavat enemmistön äänestyksessä ( Yhdysvallat jonka LA kaatuisi siihen että kaikkea tärkeää ei mainita ja se on silti liian pitkä...) . Sen sijaan olen sitä mietlä että jos arvaa, että artikkelista nousee kohu tai että kehittämisen varaa on, kannattaisi aloittaa vertaisarvioinnista ennen HA-äänestystä. --Tappinen (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 16.25 (EET)

Eipä ole kauhea vaiva käydä äänestämässä huono HA-ehdotus nurin. Työläämpää on toteuttaa ensin LA-arvio ja sitten vielä tsekata kelpaisko hyväksi. En kannata artikkelille pakollista kehityskaarta LA → HA → SS, menisi liian työlääksi toteuttaa suositeltuja sivuja. --Vnnen (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 19.03 (EET)

LA ja HA välinen on oikeastaan näin määriteltynä liian lähellä kuin yksinoman HA ja SA välisten artikkelien.Tässä on lievästi sanottuna politikoinnin makua tai tietoista kriteerien kiristämistä, joka ei ollut aikoinaan tarkoitus. Jo nyt on HA sellaisia viritelmia jotka eivät saisi nykyään edes LA statusta, yksi tälläinen on Talvisota artikkeli jossa on jopa niin pahoja että joihinkin kohtiin pyydetään lähde pyyntöjä. Toisaalta surkuhupaisinta kiistaa sai jopa Saariston vapaajoukko artikkeli josta tehdään väen vängällä suoraan HA kun piti saada LA tasoinen. Jotenkin tuntuu että osa ei taida enään hahmottaa missä mennään. Kun meidän pitäisi nostaa artikkeleita useampi edes pienellä työllä LA statukseen ja siitä eteenpäin olisi hyvä jatkaa eteenpäin, se olisi paras tie, kuin että tehdään keinotekoisia esteitä, epämääräisillä "säännöillä" tai käytännöillä JukkaWallin (keskustelu) 24. tammikuuta 2014 kello 19.36 (EET)

Mielestäni lupaava ja hyvä -kategoriat tulee yhdistää. Tämä on paradoksaalinen tilanne että on kaksi tällaista rinnakkaista menetelmää. Hyvän tilanne on niin lähellä lupaavan kriteereitä että voisi sorvata yhden kriteeristön. Äänestyksiä pidettäisiin ja vertaisarviointia vadittaisin vain SA-tasolta kuten se nykyäänkin on, mutta vertaisarviointi olisi silti sallittu myös muihin tarkoituksiin. --Höyhens (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 16.13 (EET)

Eivät ole rinnakkaisia. Tutustu arviointimenetelmiin ja valittuihin artikkeleihin. Lupaavien artikkeleiden taso ja pituus vaihtelevat hyvin paljon, hyvien artikkeleiden ei niin paljon. Huonot (lyhyet) lupaavat ovat kylläkin aivan erilaatua kuin edes huonot hyvät artikkelit. Ja toisaalta hyvät lupaavat artikkelit ovat kaukana erinomaisista hyvistä artikkeleista. Esimerkiksi lupaava Kukkarokivi on hyvin kaukana hyvästä artikkelista, mutta lupaava naakka on jo hyvin lähellä sitä. –Makele-90 (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 17.07 (EET

Höyhensillä on silti ajatusta: ehkä hyvä artikkeli siinä lupaavan ja suositellun välissä on tavallaan turha. Voitaisiin pompata lupaavasta artikkelista vertaisarviointiin ja siitä suositeltu artikkeli -äänestykseen. Tällöin lupaavan, hyvän ja suositellun rajoja ei tarvitsisikaan määritellä kovin tarkasti. --Hartz (keskustelu) 12. helmikuuta 2014 kello 17.30 (EET)

Tästähän keskustellaan aika ajoin. Tähän mennessä yhteisö on kannattanut kolmea arviointitasoa. Aiheeestahan jopa tehtiin jonkunlainen mielipidekysely, jossa kantautui esiin myös esimerkiksi kirjoittajan motivointi. Vaikka me tehdään tätä lukijoille, niin on tärkeää pystyä myös motivoimaan kirjoittajia. Eräs käyttäjä kertoi esimerkiksi, että tämä kolmen arviointitason tapa motivoi kirjoittamaan. Lupaavaksi pääsee kohtuullisen helposti, ja siitä on sitten mukava lähteä hiomaan hyvälle tasolle, kun SA-taso saattaa olla jo pelottava. Tämä mahdollisuus auttaa kirjoittamaan lisää, jos ei halua ihan SA-tasolle tähdätä. Tietysti tasoissa on hieman epäselvyyksiä, varsinkin kun jotkut lupaavat ovat SA-tasosia ja vanhat HA- tai SA-artikkelit eivät vastaa nykyisiä käytännön kriteereitä edes LA-tasolle. --PtG (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 08.16 (EET)

Suositelluista voisi raa'asti yhteisellä päätöksellä karsia pois ne, jotka eivät täytä perusedellytyksiä, kuten lähteistämistä. Arviointiprosessi vie turhaan käyttäjien voimia, kun heti ensisilmäyksellä näkee, ettei artikkeli täytä nykyvaatimuksia. Niistä voisi tehdä lupaavia, vaikka eivät ehkä täytä senkään vaatimuksia juuri lähteistämisen suhteen. --Abc10 (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 08.27 (EET)

Järjestys se olla pitää. LA-HA-SA on hyvä pääsääntö. Toki mainion pohjan saa laittaa vapaaseen tai kutsuttuun keskusteluun (aihetta tuntevan kommenttipyyntö) ja/tai muodollisempaan vertaisarvioon, ja vertaisarviosta saada suoraan HA-status tai LA, kuten Zache alussa toteaa. Ei LA-tasolle kai hyväksytä (vahvasti) puutteellisesti lähteistettyjä artikkeleita? Jos käytäntö on ollut aiemmin toinen, voi noita puutteellisimpia aiemmin LA-hyväksyttyjä toki palauttaa uudelleenarvioitavaksi. Toki osa nettilähteistä saattaa kadota ajan mittaan; tällöin lähde-/korjauspyyntö ja ehkä huomautus keskustelupalstalle voisi olla 1. toimenpide, jollei aihepiiri ole itselle tuttu tai ole tilaisuutta päivittää lähdettä omatoimisesti.--Paju (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 09.34 (EET)

Ainakin alkuvaiheessa LA:n arviointiperiaate oli se, että käydään artikkelin ongelmakohdat ja merkitään ne. LA:ksi hyväksyttäessä artikkelissa ei saisi olla tiedossa olevia ongelmia (=esimerkiksi lähdepyyntöjä). Lähteistyksen osalta päämääränä ei siis ollut aukoton viitteistys vaan se, että lukiessa merkitään mahdollisesti virheelliset tai epäilyttävät kohdat ja tarkistetaan niiden tiedot. Samalla nämä kohdat tulivat luonnollisesti lähteistetyksi. Koska LA perustuu konsensukseen jolloin lähdevaatimukset menevät tiukummin arvioijan näkemyksen mukaan niin tämä alkoi tarkoittaa aukotonta viitteistystä. Kääntöpuolena tässä on se, että samalla puutteellisesti lähteistetyt hyvin tehdyt artikkelit jäivät LA-arvioinnin ulkopuolelle ja ovat yhä sen tyyppistä sisältöä, että fiwiki ei pysty niitä käsittelemään muuten kuin ongelmina. (esim. Saint Louis, Norsu...) --Zache (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 09.46 (EET)

Jos koetaan, että lupaava ja hyvä artikkeli ovat liian lähellä toisiaan, mieluummin laskisin lupaavan artikkelin kriteerejä. Meillä oli jossain vaiheessa myös tarkistettu artikkeli -kategoria, lupaava voisi olla lähempänä sitä. --Elena (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 12.11 (EET)

Minä ottaisin wikipedia:Tarkistetut artikkelit käyttöön riippumatta siitä mitä LA:lle tehdään. Verrattuna muihin arviointitasoihin niin yksi TA:n idoista oli se, että siinä käytetty vertaisarviointimalli ei ole reaaliaikainen jolloin se siten skaalautuu paremmin suurille määrille artikkeleita. --Zache (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 13.42 (EET)

Vastustan "tarkistetut artikkelit" -kategoriaa. Pääasiassa vastustan sen nimeä "tarkistetut" ja toisekseen ideaa. Siinä yksi wikitonttutomera, jonka ainoa ansio on täällä tehdyt tuhat muokkausta, arvioi artikkelin sisällön ja merkitsee sen "tarkistetuksi" kun sen sisällössä ei ole ilmeisiä sotkuja ja kun siinä näyttää olevan lähdemerkintöjä riittävästi. Sitten lukijat luulevat, että Wikipedian toimitus vakuuttaa, että sisältö pitää paikkansa. Kolmas paha asia on tarkistettuihin artikkeleihin myöhemmin tulleet virheet, jolloin se voi sisältää entistä enemmän soopaa vaikka statuksena on edelleen tarkistettu. Wikipedistit eivät ole kustannustoimittajia, lukija vastatkoon siitä, miten sisältöä käyttää. Lupaava tarkoittaa, että artikkeli on kehitysvaiheessa paremmaksi. Sana "tarkistettu" tarkoittaa, että sisältö on paikkansapitävää. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 18.13 (EET)

Lisäys: vaikka sanojen "tarkastus" ja "tarkistus" eroa ei oikeastaan ole kuin sanakirjassa, ne periaatteessa tarkoittavat eri asioita. Tar-KAS-tus = katsotaan, onko joku asia kunnollinen ja sen jälkeen todetaan, että se on joko kunnossa tai viallinen. Tar-KIS-tus = katsotaan, onko joku asia kunnossa ja mikäli se ei ole, korjataan siinä olevat virheet niin, että se tulee kuntoon. Tar-KAS-tuksen jälkeen seinäkello voi edelleen näyttää väärää aikaa (vrt. auto on tarkastettu ja tulos on "jarrut eivät toimi"), tar-KIS-tuksen jälkeen se käy ajassa. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 18.25 (EET)

Aiheellisia huomioita Pxosilta. --Urjanhai (keskustelu) 18. helmikuuta 2014 kello 18.35 (EET)

Sponsorinimien vai ei käyttö urheiluareenoiden nimissä (futis tässä)

Pitäisikö fi-wikissä ottaa systemaattisesti käyttöön ei-sponssinimet/kulloinkin käytössä oleva sponssinimi/ei sponssinimi ja suluissa sponssi. Esim. oheisessa stadionien nimet listassa Saviniemi ja Tapiola poikkeavat muusta käytännöstä (niilläkin on sponssinimet). Itse olen ei-sponssinimien kannalla, Töölön jalkapallostadion, ei Sonera Stadium. Sponssinimi toisaalta sijoittaa asian tiettyyn aikakauteen, mutta tuo tuskin kertoo tavan lukijalle mitään lisäinfoa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkausliigan_kausi_2014 -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 10.18 (EET)

Nuoren mutta ohuen lajikulttuurin maassa yo. periaatteen miettiminen voi olla perusteltua, kun ainut auktoriteetti tässä taitaa olla Lajiliiton asemesta Hesari, eli fi-wikille löytyisi tähän tietyn tyyppinen rooli. Hesarin kanta ollee (?) ei-sponsorinimet. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 10.37 (EET)

Sinällään suurempi ongelma tässä on artikkelien nimet. Sponsorit vaihtuvat välillä useinkin, niin artikkelien nimiä joutunee välillä vaihtelemaan useinkin. Itse kausiartikkelissa esimerkiksi ei ole oikeastaan hirveä virhe kutsua stadionia sponsorin mukaan, sillä tuolla nimellä areena sillä hetkellä tunnetaan. Sama ongelma koskee esimerkiksi monia urheiluseuroja ja -sarjoja, joiden nimet saattavat vaihtua muutaman vuoden välein sponsorin mukaan. Näissä tapauksissa kannattaisin sitä, että artikkelin nimi olisi pääsääntöisesti aina ei-sponssinimellä. Esimerkiksi Tanskan jääkiekkoliiga oli vielä vähän aikaa sitten Oddset Ligaen, mutta nyt se on Metal Ligaen (sponsori vaihtui). Järkevämpää olisi pitää artikkeli koko ajan nimellä Tanskan jääkiekkoliiga (tai Superisligaen). --PtG (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 11.27 (EET)

Hesarin lisäksi Ylellä [12] on käytössä sponsorittomat nimet. --Joe K. (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 11.35 (EET)

Stadionartikkelit jollain vakioidulla nimellä ehdotukseen on helppo yhtyä. Pääsarja yleisnimityskäytäntöä futiksen eri sarjanimityssekoilujen estämiseksi olen ehdottanut jo ajat sitten. Ongelma Suomessa on todellakin se, että tässä tapauksessa esim. Vastuuorganisaatio ja wikin päivitykset puhuvat Tapiolan Urheilupuistosta edelleen, vaikka uudesta nimestä on kerrottu jo kuukausi sitten http://www.lansivayla.fi/artikkeli/275004-hongan-kotikentta-sai-uuden-nimen. Saviniemi oli sponsorinimellä jo ainakin 17.5 alkaen http://palloverkko.palloliitto.fi/Live/Stats/Fixtures.aspx?fixtureID=tsuSVHJu9TxfPTxCltA+YA==&matchID=EhzH6Hvx2hWVRz+tHWYdng==&compID=A7n126IIR8k87vBsqcUzHA==, vaikka fi-wiki ihan toista väittää http://fi.wikipedia.org/wiki/Veikkausliigan_kausi_2013. Epäyhtenäiset käytännöt ovat uskottavuusongelma tietosanakirjalle. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 12.05 (EET)

Voidaan myös ehkä sanoa että epäselvyydet Wikipediassa heijastelevat todellisuutta (kai?) :) Suurempi ongelma olisi se että Wikipediassa käytettäsiin ihan toisia termejä mitä oikeasti puhekielessä tai mediassa käytetään. --Harriv (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 12.48 (EET)

Olen esim. itsekin sortunut puhekielessä ”ympäristön painostamana” käyttämään finskiä ja sonskia, mutta SS-areenaan en sortuisi milloinkaan, se on mulle Keskari aina, mutta vain ilmeisesti syystä, että ympäristön painostus ei sen yhteydessä yllä Helsinkiin asti.-ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 12.26 (EET)

Lähteistyskäytännöstä

Mitäs tämmöisestä lähteistyksestä mieltä? --Höyhens (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 14.16 (EET)

Minäkin olen miettinyt sitä, miten luettelo tulisi lähteistää, jos se on osion ainoa sisältö ja jos se on (ainakin aluksi) kokonaan yhdestä ja samasta lähteestä. --Savir (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 14.21 (EET)

Vastaisen kannaltahan se on hyvä, jos väliin tulee vaikka jotain muuta, mutta on toi vähän kökön näköistä. --Höyhens (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 14.53 (EET)

Viitteet pois ja alkuun otsikon alle ”Lähde: Päihdelinkki” ja viite siihen perään. --Anr (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 15.14 (EET)

Tein noin ja se on paremman näköinen, mutta onkohan tuo nyt copyright-ongelma.. --Höyhens (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 15.25 (EET)

Minähän en tiedä mistään mitään, mutta teoskynnystä se tuskin ylittää, luettelosuoja sillä ehkä voisi olla mutta tokkopa sekään. --Anr (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 15.53 (EET)

Toimii, kunnes joku lisää luetteloon tietoa jostain muusta lähteestä. --Elena (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 16.22 (EET)

Samaa mieltä kuin Elena, eli kyllä tuo on ihan hyvä tapa lähteistää, koska nyt tuohon voi lisätä muita asioita ilman, että lähde katoaa muista tai väitetään ei-lähteistettyjen asioiden olevan tuosta lähteestä. ~ Linnea (keskustelu) 25. helmikuuta 2014 kello 22.06 (EET)

Voiko keskustelupalsta olla lähde?

Aikoinaan kandia tehdessäni ohjaajani sanoi, että keskustelupalstalta otettuja tuloksia ei voi käyttää kandissa, mutta graduohjaajani sanoi että voi. Mikä on Wikipedian kanta tällaiseen? Olen itse matemaatikko ja matikassa kaikki uudet tulokset voidaan tarkastaa käymällä päättely läpi. Ainakin sivuilta http://www.artofproblemsolving.com/ , http://math.stackexchange.com/ , http://mathoverflow.net/ löytyy välillä ihan mielenkiintoisia tuloksia todistuksineen, ja ainakin tuolta stackexchangesta voi kysellä, missä joku tulos on alun perin julkaistu. Ainakin artikkeleissa seitsenkulmio ja äärellisten yksinkertaisten ryhmien luokittelu on käytetty tätä kirjoittaessa nettiä lähteenä. 78.27.117.52 26. helmikuuta 2014 kello 00.47 (EET)

Mielestäni ei voi käyttää, tai tulisi ainakin välttää. Vaikka keskustelu olisi korkeatasoista, niin kirjoittajat on enemmän tai vähemmän anonyymejä. Lisäksi tuo päättelyn läpikäyminen on sellainen asia, että se vaatii usein sellaista osaamista mitä ei voi olettaa Wikipedian artikkelia lukevalla keskimäärin olevan.

Toisaalta matematiikassa on ns. triviaalia tietoa jonka jokainen peruskoulun tai lukion läpikäynyt ymmärtää lähes läpikotaisin, jolloin todistuksetkin on helppoja tarkistaa. Eli esimerkiksi tuo seitsenkulmio nyt varmaan paremman puutteessa menee, mutta toisaalta tuo äärellisten yksinkertaisten ryhmien luokittelu on sen verran mutkikkaampi asia ja viitattu vastaus on sen verran suppea ("asia on näin") että siihen ehkä jotain muuta kannattaa etsisin. (muutenkin tuo jälkimmäinen artikkeli on varsin vaikealukuinen, paljon termejä mille ei löydy selitystä). --Harriv (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 09.41 (EET)

Lähteen luotettavuuden saa päättää kirjoittaja? Mulle on kerrottu, että henkilöhaastattelu ei kelpaa lähteeksi, ok periaate, mutta on selvästi luotettavampi yleisellä tasolla kuin anonyymit keskustelupalstat. Esim. Suomiseurafutiksessa käytännössä ainoat asiaa syvällisemmin ymmärtävät työstetyt/kootut lajitiedot löytyvät futisforumilta, mutta sen ongelma mielestäni on se, että asiaa hieman kauempaa ketselevan on mahdoton sanoa, mikä 1% sen asia-aineistosta on luotettavaa faktaa, sama ehkä hieman isommalla luotettavuusprosentilla lienee muillakin keskustelupalstoilla. Mielestäni on perusteltua tehdä tietyn tyyppisiä ehdottomia rajauksia, esim. EI keskustelupalstoille ja vastaaville, tai lähteistysperiaate eli wikin uskottavuus alkaa kadota. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 13.03 (EET)

Tarkennetaan: valtaosayhteisön mielestä suullinen haaastattelu ilman tarkistettavaa dokumentaatiota ei kelpaa lähteeksi. Keskustelufoorumeita voinee käyttää lähteinä sellaisiin asioihin, joihin ne soveltuvat. Ei siis kovin moniin, oletan. Iivarius (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 13.37 (EET)

Niin, jos haastattelen jotakuta enkä julkaise juttua "luotettavassa lähteessä" kuten opinnäytteessä tai julkaistavassa lehdessä, se on uutta tutkimusta eikä sovellu Wikipediaan. Mutta toki voi olla linkki keskustelupalstalle esimerkiksi kyseisestä keskustelupalstasta kertovassa artikkelissa tai nettikeskustelun säännöistä kertovassa artikkelissa. Jos on jokin kiinnostava väite, joka ei ole itsestään selvä kuten eukidinen geometria, sen voinee mainita artikkelissa, kunhan sanoo tekstissä sen olevan keskustelupalstalta ja linkki sinne. Vertautuu analogiaan "NN:n mukaan asia on näin", joskin on sikäli huonompi ettei väittäjän henkilöllisyys ole taattu. --Höyhens (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 14.21 (EET)

Vaikea kuvitella, että jotain uutta matematiikkaa olisi keksitty jollakin keskustelupalstalla. Jos kyseinen matematiikka on keksitty jo aikaisemmin ja keskustelupalstalle on vain kopioitu se, tällöin kannattaa kaivaa se lähde mistä se on keskustelupalstalle kopioitu ja kopioida suoraan alkuperäisestä lähteestä Wikipediaan ja merkitä tämä alkuperäinen lähde lähteeksi. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 14.39 (EET)

Matikassa on paljon sellaista, jossa olemassaolevista tuloksista voidaan pienellä vaivalla lähteä tutkimaan asiaa johonkin uuteen suuntaan ja saada helpot tulokset laskettua. Matikkahan voidaan soveltaa käytännössä loputtomasti, ja ongelmiin voidaan löytää erikoistapauksia, joita kukaan ei ole vielä miettinyt ja jotka on helppo laskea. Mutta vertaisarvioidut lehdet eivät hyväksy ihan triviaaleja uusia tuloksia. Siksipä kaikki uudet lauseet ja tulokset eivät päädy julkaisuihin. Jopa ammattimatemaatikot ovat tehneet yhteistyönä julkaisuja pelkästään nettikeskustelun pohjalta, esim. http://polymathprojects.org/2013/06/04/polymath-proposal-bounded-gaps-between-primes/ --78.27.117.52 26. helmikuuta 2014 kello 14.48 (EET)

Suomiseurafutiksessa on hyvin samoin. Mitkään joitakin kiinnostavat oleelliset kokonaisuudet (seurassa pelaajien tietyllä kaudella pelaamat ”viralliset” ottelut) eivät päädy luotettaviin julkaisuihin. Ketään ei kiinnosta. Eikä kyse ole vähääkän uudesta tutkimuksesta. Ehkä matikassakin vain ylin taso on yleisemmin kiinnostava. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 15.02 (EET)

Artikkelissa oleva ohjaus pääartikkeliin

Mikä on yleisohjeistus, kun artikkelin osaan on tehty viittaus pääartikkeliin. Koska tänne kuka tahansa voi kirjoittaa vapaasti, niin molempiin em. voi ihan vapaasti sääntöjen mukaan kirjoitella. Vai: täydentele pääartikkeliin, koska siitä joka tapauksessa asia referoidaan eteenpäin. Onko yleisesti niin, että pääartikkelista referoidaan eteenpäin, eli artikkelissa ja pääartikkelissa sisällöt eivät ainakaan ole hyvin erilaiset? -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)

Täydellisessä maailmassa artikkelissa, jossa viitataan pääartikkeliin, pitäisi olla referaatti siitä pääartikkelista. Toivottavaa olisi vähintään, etteivät ne olisi keskenään ristiriidassa. Jos vaihtoehtona on täydentää jompaakumpaa, täydentäisin pääartikkelia.--Tanár 26. helmikuuta 2014 kello 15.58 (EET)

Kiitos näkemyksestäsi, tuohon olin päätynyt, referointijärjestys on oleellista ja tärkeää kokonaisuuden kannalta. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 16.04 (EET)

Kuolemat - eikö hyvän tahdon olettaminen mitenkään ole mahdollista?

Jälleen on valitettavasti joku kuollut, eikä kirjallista lähdettä heti ole tarjolla, mutta silti ei ole kovin hyviä syitä epäilläkään väitettä. En tarkoita, että kuolemia tulisi jatkossa lisätä lähteettömästi koko ajan, mutta jos tällaisia (kuten Pekka Elo aiemmin) tulee, jossa on ihan järkeviä syitä olettaa että lesket tai kuolleen lapset kirjoittelevat tai kollegat kirjoittavat muistokirjoituksia blogiin, niin eikö näitä nyt voisi tapauskohtaisesti tutkiskella? Tai ainakin kumota käsin ja selittäen, miksi kumotaan eikä vain automaattisesti selittämättä hylätä muokkauksia? Iivarius (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 19.43 (EET)

Sanomalehtien kuolinilmoituksissa ja aikakauslehdissä kuolemia käsitellään pienellä viiveellä. Toisaalta, miksei voisi odottaa sitä paria päivää, että löytyisi tieto jostain luotettavasta lähteestä? --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.21 (EET)

Nyt ei kai kuitenkaan tarvitse odottaa muistokirjoitusta kauemmin kuin huomiseen. Silloin harmittaa enemmän, kun kunnollista lähdettä ei löydy kuukausiin, kuten joskus käy esimerkiksi muinaisten urheilijoiden kanssa. Niin, en tiedä, tarvitseeko meidän aina olla sanomalehtiä nopeampi uutispalsta. Joskus näin sellaisenkin tapauksen, jossa kuolinuutinen julkaistiin ensin Wikipediassa, josta se levisi Twitteriin ja useisiin blogeihin, ja muunkielisissä Wikipedioissa käytettiin sitten noita blogeja kuolintiedon lähteenä. Onneksi uutinen piti silloin paikkansa. (Eikös noissa kumoamisissa muuten ollut mukana kommentti lähteettömyydestä?) --Silvonen (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.25 (EET)

Tässä nimenomaisessa tapauksessa kait se olennainen seikka joka jäi puuttumaan oli sen kertominen, että odotamme kuolinilmoituksen sisältävän lehden ilmoitusta jonka jälkeen asia kerrotaan artikkelissa. --Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.32 (EET)

Totta. -Minusta voi hyvin odottaa sen ajan, kunnes saadaan asiallinen lähde. Mitään varsinaista vahinkoa ei tapahdu eikä mitään varsinaista kiirettä käsittääkseni ole eikä tiedon päivittämisen hitaus osoita mitään epäkunnioitusta ketään kohtaan. -Htm (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.36 (EET)

Niin minunkin mielestäni. Eihän tieto ole lehdessäkään ennen kuin se on siellä, vaikka monella tieto saattaakin olla jo sitä ennen. EDIT: Huolimaton kommentti: vaikka olenkin ehdottomasti täysin samaa mieltä myös tästä, niin se ei nyt ollut se pointti.--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.55 (EET)

Kyllä, mutta ei se Wikipediaa muokannut ip-osoite voi asiaa telepaattisesti tietää jos sitä ei hänelle esimerkiksi muokkausyhteenvedoissa tai muuten kerrota. Teksti kumottu lähteettömänä tai rv, lähteetön ei kerro sitä vielä. --Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.55 (EET)

Ja erityisesti pitkittynyt vääntö ilman selityksiä tai vielä pahemmin epäilyjen "ei tuo varmaan pidä paikkaansa" -tyyliin kanssa kumoilu on kiusallista, jos esimerkiksi hyvällä tahdolla muokkaaja onkin, kuten oletettavaa Pekka Elon tapauksessa oli, leski tai sureva poika. Jope Ruonansuuta lainaten "aattelepa omalle kohalles", jos et tuntisi Wikipedian käytäntöjä ja perunkirjoitusten ja vainajan tavaroiden purkamisen välissä joku tuntematon käyttäjätunnus väittäisi sinulle, että läheisesi ei olekaan kuollut, tai ainakaan sitä ei voi tietää ennen kuolinilmoitusta. Iivarius (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 21.06 (EET)

Tämä on juuri se pointti: Ei voida olettaa, että wikipediaan satunnaisen muokkauksen tekevä kansalainen kykenee ymmärtämään muokkausyhteenvedot, jotka kykenee ymmärtämään vain wikipedian säännöllinen muokkaaja. Nämä muokkausyhteenvedot viestivät vain toisille wikipedisteille, ei kansalaiselle, joka ei näistä kykene hahmottamaan, mistä on kysymys. Siksi (jos nyt ollaan jälkiviisaita) niitä ei voi pitää riittävinä tässä yhteydessä, vaan vasta sen tapainen kommentti keskustelusivulla, jonka Zache nyt lisäsi jälkikäteen voi avata asian kansalaiselle. Kun asia on avattu, niin siitä taas mielestäni seuraa, että kunnioittavinta on odottaa, vaikka ajattelisin omallakin kohdallani (tosin yksikään lähiomaisistani ei taida ylittää merkittävyyskynnystä, mutta olen kyllä joskus lisännyt kuolintietoja myös henkilöistä, jotka ovat sanoneet minulle kadulla päivää).--Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 21.17 (EET)

Kyllä, näin juuri. --Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 20.47 (EET)

Nythän kumottiinkin käsin ja esitettiin perustelut muokkausyhteenvedossa, mutta asian avaaminen muokkaajan keskustelusivulla vähän perusteellisemmin on ehkä tämänkaltaisessa nimenomaisessa yhteydessä ihan perusteltua, kun nyt jälkikäteen arvioi. Niillä perusteilla, joiden takia lähdettä vaaditaan, en pidä menettelyä epäkunniottavana vaan kunniottavaa on mielestäni juuri odottaa. EDIT: Mutta tätähän kansalainen ei voi hahmottaa, jos tätä perustelua ei hänelle kerrota. --Urjanhai (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 21.04 (EET)

Juuri näin. Keskustelusivulle, rautalangasta mutta ehdottoman kohteliaasti selittäminen minusta riittäisi. Nyt sitä vain ei tehdä. Ja käsin kumoaminenkin on vähän niin ja näin, ja ainakaan eka muokkausyhteenveto ei nyt kertonut mitään. Iivarius (keskustelu) 26. helmikuuta 2014 kello 21.09 (EET)

Voisko joku värkätä tuosta huomautuksesta valmiin, kohteliassävyisen mallineen, niin meidän suorasanaisten jurrikoitten ei tarvitse raapia päätämme kohteliaitten sanamuotojen keksimiseksi? --Lax (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 16.07 (EET)

toivottavasti ei voi. Malline on liian tyly. "Wikipediaan lisättävän tiedon tulisi sivuston periaatteiden mukaan olla tarkistettavissa ns. luotettavaista lähteistä, joten valitettavasti muokkaustanne ei voida vielä hyväksyä. Esimerkiksi muistokirjoitus tai kuolinilmoitus sanomalehdessä olisi tähän tarkoitukseen sopiva lähde. Voitte halutessanne ilmoittaa meille ko. julkistuksen päivämäärän ja esimerkiksi lehden nimen." -Htm (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 16.38 (EET)

Onko jossain määrätty, että tekstin pitää olla juuri tuollainen kuin minkä ylle kirjoitit (tai että mallineen pitää olla tyly)? Mistä satunnainen lukija näkee, että teksti on peräisin mallineesta eikä jonkun näppäimistöltä? --Lax (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 17.00 (EET)

Vakiomalline ei välttämättä ola paras keino lähestyä omaisensa, ystävänsä tai tuttavansa menettänytttä ihmistä. Miksi kyselet onko jossain määrätty? Mistä minä tiedän. -Htm (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 17.51 (EET)

Sinähän tuossa juuri sanot, että vakiomalline on liian tyly. Anteeksi, että oletin sinun tietävän jotain siitä, mistä kirjoitat. Toiseen kysymykseen et sitten vastannut lainkaan. Eikö ongelma ole juuri se, onko viesti tyly vai ystävällinen, eikä se, onko se peräisin kirjoittajan tuoreesta mielestä vai jonkun muun kirjoittamasta mallineesta? --Lax (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 18.18 (EET)

BAFTA-artikkelit

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto). --Silvonen (keskustelu) 27. helmikuuta 2014 kello 15.30 (EET)

Ylläpitäjän päätösvalta artikkeleiden poistamisessa tai poistamatta jättämisessä

Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt erään ylläpitäjän toimia artikkelien poistamisessa tai oikeammin poistamatta jättämisessä. Olen artikkeleiden tuottamisen lopetettuani perannut tynkäluokkia, jolloin olen löytänyt artikkeleita, jotka olisi poistettava tai yhdistettävä esim MILF (slangisana), joka pakotettiin viemään aina poistoäänestykseen saakka. Selkeä vastustus poistolle (poistanut roskaa mallineet tai tehnyt jotain muuta asian siirtämiseksi) on tullut aina yhdeltä ja samalta ylläpitäjältä. Esimerkkinä hidastamisesta 20. pioneerikomppania (talvisota) (ja tynkäpohjamalline saatiin kuukauden odottelun jälkeen poistettua), johon laitoin merkittävyysmallineen ja se siirrettiin rajoittamattoman mittaiseen poistokeskusteluun. Eli miksei ylläpitäjän tarvitse toteuttaa pyydettyä käytäntöjen mukaista poistoa ja onko ylläpitäjillä aina "viimeinen sana", vaikkei varsinaisia käytäntöperusteita löytyisikään?--Phiitola (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 10.41 (EET)

No minä en toivottavasti ole tuo "eräs ylläpitäjä", mutta 20. pioneerikomppanian jätin poistamatta sen takia, että huomasin samassa luokassa olevan muitakin komppanioita ja ajattelin, että niitä pitäisi kohdella samalla tavalla. Ylläpitäjällä ei ole mitenkään asiassa "viimeistä sanaa", vaan ohjeena ovat aiempien poistojen (tai poistoäänestysten) luomat suuntaviivat ja kyseisen artikkelin merkittävyyskeskustelu. Tässä tapauksessa merkittävyyskeskustelu ei näyttänyt kiinnostavan ketään, joten olisi artikkelin tietysti voinut poistaakin sillä perusteella, ettei poistoa vastustettu - jos ei kannatettukaan.--Tanár 28. helmikuuta 2014 kello 12.04 (EET)

Pioneerikomppania-artikkeliin laitoin 18. helmikuuta merkittävyysmallineen - 3 vrk aikana ei merkittävyyttä osoitettu (-> poisto) - 4. vuorokausi poistokeskusteluun, siis aloitettiin keskustelualusta ilman varsinaista vaatimusta poistosta. Keskustelun avaukseni on tarkoitettu aivan yleiseksi ei nimenomaisesti tähän esimerkkinä käyttämääni artikkeliin liittyvänä.--Phiitola (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 12.15 (EET)

Tuntematta asiaa sen kummemmin (tai viitsimättä katsoa, että mistä tarkkaan ottaen on kysymys), niin ei kenenkään ylläpitäjän ole pakko poistaa mitään, sen enempää kuin kenenkään muokkaajan ei ole pakko kirjoittaa mitään. Ylläpitäjienkin toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Tuskinpa sinuakaan oli pakotettu viemään mitään artikkelia poistoäänestykseen, vaan veit sen aivan vapaaehtoisesti. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 12.56 (EET)

Jos poistoluokkaan siirtyy artikkeleita merkittävyyskeskustelun kautta, kyllä kai niitä sieltä joku poistaa, järjestyksessä eikä valikoiden? Lisäksi minusta sinulla on asenneongelma: Miksi yleensä olet ylläpitäjä? Tai edes Wikipediassa? Tanar suhtautui kysymykseen asiallisesti. Vertaapa itse. --Käyttäjä:Kielimiliisi 28. helmikuuta 2014 kello 13.05 (EET)

Ja minusta sinulla on asenne- ym. muita ongelmia, mutta se siitä, enkä kysele mitäs sinä täällä oikein teet, kun tuskin itsekään tiedät. Kyllä joku artikkelit yleensä roskista poistaa, mutta jos kukaan n. 50 ylläpitäjstä ei sitä itse halua tehdä, niin mitäs sitten tehdään? Joskus artikkelit lojuvat roskissa viikkotolkulla, kun kukaan ei osa päättää. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 13.09 (EET)

Ihme juttu. Ehkä tarvittaisiin muutama uusi, päättäväinen ylläpitäjä, jos vanhat ei enää osaa/ jaksa tehdä poistopäätöksiä. En ehdota itseäni. --Käyttäjä:Kielimiliisi 28. helmikuuta 2014 kello 13.25 (EET)

Keskustelujen tulokset eivät aina ole selviä jatkon kannalta. Se mitä tarvitaan, eivät ole päättäväiset ylläpitäjät, vaan ylläpitäjät, jotka jaksavat kuunnella yksittäisten käyttäjien valitusta, että miksi joku artikkeli poistettiin/ei poistettu, vaikka keskustelun perusteella se olisi pitänyt poistaa/olla poistamatta. Ja kiitoksia. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 13.34 (EET)

Ole hyvä vaan, ja on aihettakin, sillä sinusta sai sentään lypsettyä vähän asiallisempiakin kommentteja kuin tuo ensimmäinen. Jatka samaa rataa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 28. helmikuuta 2014 kello 13.47 (EET)

Allekirjoittaneen kommenteista ensimmäinen oli täysin asiallinen, toinen ei, kolmas siltä väliltä ja tämä neljäs taas on asiallinen. Tässä taitaa olla paha kommunikaatio-ongelma, jos asiattomuuksia nähdään sillä missä niitä ei ole, ja ei nähdä siellä missä niitä on. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 13.53 (EET)

No on pahoja kommunikaatio- tai ainakin ymmärtämis- ja lukemisongelmia. Mistä löydät että olen väittänyt kommentissasi olevan asiattomuuksia. "...sinusta sai sentään lypsettyä vähän asiallisempiakin kommentteja kuin tuo ensimmäinen. Jatka samaa rataa." --Käyttäjä:Kielimiliisi 28. helmikuuta 2014 kello 14.41 (EET)

Mielenkiintoista lukea, että keskustelua kommentoidaan asiaan lainkaan perehtymättä. Esitetyssä (kritisoimassasi) tapauksessa poiston olisi pitänyt olla käytäntöjen mukaan suoraviivaista eli kahden yhdistettäväksi merkityn artikkelin yhdistämisen jälkeinen poisto (toisen tultua tarpeettomaksi), mutta tämä ei sopinut. Vaan aloitettiin tulokseton keskustelu. Ilman konsensusta poistaminen on ymmärtääkseni käytäntöjen mukaan ratkaistava äänestämällä eli pakkohan ei ollut, mutta ...--Phiitola (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 14.26 (EET)

Kun itse sanoit, että "keskustelun avaukseni on tarkoitettu aivan yleiseksi ei nimenomaisesti tähän esimerkkinä käyttämääni artikkeliin liittyvänä.", joten enpä tuota esimerkkiä sen kummemmin tutkaillut. Haluatko keskustella tuosta esimerkistä vai asiasta yleisesti? --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 14.40 (EET)

Tarkoitus oli yleisesti, mutta ylläoleva on vastaus sinun kommenttiisi äänestykseen viemisestä. Lähtökohtana oli nimenomaan selvittää mihin perustuu se, että on toimittava vaikeimman kautta yksinkertaisissakin asioissa. Toivoisin käyttäjiltä kuten sinulta asiassa pitäytymistä ja muutenkin asiallisia kommentteja eikä sellaisia, jotka todetaan hieman myöhemmin asiattomiksi.--Phiitola (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 15.06 (EET)

Onkos niitä kommentteja nyt joku todennut asiattomiksi vaiko ei? Vastaukseni Kielimiliisille oli omasta mielestäni asiaton, mutta niin oli Kielimiliisin kommenttikin, johon se oli vastauksena. Ja Kielimiliisi itsekin kysyy "Mistä löydät että olen väittänyt kommentissasi olevan asiattomuuksia", eli ilmeisesti asiattomuuksia on ollut vain omasta mielestäni, eikä ainakaan sinulle suunnattuna. Jos keskustelu on jonkun mielestä ottanut asiattoman käänteen, niin katseen voi suunnata Kielimiliisiin. --Otrfan (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 15.15 (EET)

Miksi täältä pitäisi poistaa mitään, mikä ei riko käytäntöjä? (Ja ei, merkittävyys ei ole käytäntö.) Iivarius (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 15.17 (EET)

Wikipedia:Merkittävyys alkaa tekstillä, joka kertoo sen olevan osa käytäntöä.--Phiitola (keskustelu) 28. helmikuuta 2014 kello 15.21 (EET)

Ihme keskustelu. Jonkun pitäisi tehdä jotain mitä joku haluaa tehtävän ja se on aina sen yhden ylläpitäjän vika kun juuri Phiitolan haluamaa asiaa ei tehdä Phiitolan haluamalla tavalla. Vastaus: jos jotain ei tehdä Phiitolan haluamalla tavalla niin johtuisikohan se mahdollisesti siitä että Phiitola saattaisi olla juuri siina asiassa väärässä oletuksineen. Miten se voi olla yhden nimetyn ylläpitäjän vika että Phiitola on väärässä? --85.76.39.127 1. maaliskuuta 2014 kello 09.51 (EET)

Ihmeellinen kommentti. Luulisi fi.wikin 45 ylläpitäjästä jonkun ehtivän tekemään töitä joihin on vapaaehtoisesti halunnut tai suostunut. Ainoa ylläpitäjä joka tässä edellä kommentoi on näköjään Otrfan ja ottanut asian henkilökohtaisesti. --85.76.32.11 1. maaliskuuta 2014 kello 10.33 (EET)

En ole ainoa, enkä ottanut asiaa henkilökohtaisesti. Eikä kysymys myöskään ole ehtimisestä. Ylläpitäjiäkin on 44, sillä bottia ei oikein voida pitää ylläpitäjänä. Allekirjoitus kommentissasi on sentään oikein, eli ei tuo kommentti ihan täysin pieleen mennyt. --Otrfan (keskustelu) 1. maaliskuuta 2014 kello 10.53 (EET)