HK Vitjaz

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Vitjaz Tšehov)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vitjaz Podolsk
Perustettu 1996
Historia Vitjaz Podolsk
(1996–2004)
Vitjaz Tšehov
(2004–2013)
Vitjaz Podolsk
(2013–) [1]
Divisioona Tarasov
Kotiareena Vityaz Ice Palace
Kaupunki Venäjän lippu Podolsk, Moskovan alue
Värit          
Toimitusjohtaja Venäjän lippu Aleksei Žamnov
Päävalmentaja Venäjän lippu Oleg Orekhovski
Kapteeni Venäjän lippu Maxim Afinogenov [1]
Yhteistyöseurat THK Tver (VHL) [1]
Jääurheilukeskus 2004

HK Vitjaz (ven. ХК Витяз, suomeksi ”Ritarit”) on venäläinen ammattilaisjääkiekkojoukkue, joka pelaa KHL:ssä. Joukkueen kotikaupunkina toimii Podolsk ja kotihallina on 5 500-paikkainen Ice Hockey Palace. Vitjaz tunnetaan hyvin kovana ja fyysisenä joukkueena ja se on ottanut paljon vaikutteita pohjoisamerikkalaisesta jääkiekosta. Seuran farmijoukkueena toimii VHL-liigassa pelaava Titan Klin.[2] [3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura perustettiin vuonna 1996 Podolskissa Venäjällä nimellä Vitjaz Podolsk[4] ja joukkueen kotiareenana toimi Podolskin Vityaz Ice Palace aina vuoteen 2003 asti. Vuonna 2004 joukkue muutti lähikaupunkiin Tšehoviin, muuttaen nimensä Vitjaz Tšehoviksi ja pelaten kotipelinsä uuden kaupungin 1 370-paikkaisessa Ice Hockey Centerissä. Hallia laajennettiin kaudella 2007–2008 3 300-paikkaiseksi.

Vitjaz pelasi kaudella 2000–2001 Venäjän pääsarjassa, mutta kausi ei päättynyt odotusten mukaisesti: 34 pelistä joukkue voitti vain kuusi ja hävisi 23, muiden pelien päättyessä normaalin peliajan ulkopuolella. [5] Joukkue päätyikin karsintasarjaan, jossa se tiputettiin Vysšaja Ligaan. Vuonna 2005 Vitjaz selviytyi liigan finaaliin, sijoittuen toiseksi HK MVD:n voittaessa finaalisarjan lukemin 4–1. Vakuuttavien otteidensa myötä Vitjaz nousi kuitenkin pelaamaan takaisin Venäjän pääsarjaan.

Kaudet KHL:ssä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšehovin debyyttikausi KHL:ssä ei ollut häikäisevä – 56 pelatusta pelistä joukkue kirjasi 11 voittoa (joista viisi jatkoajalla) ja hävisi suoraan 45, joista 12 jatkoajalla. Kauden 2008–2009 joukkue päättikin 40 pisteellä, joka oikeutti 23. sijaan, voittaen liigan jumbosijalla olleen HK Himik Voskresenskin (nykyisen HK Atlantin) yhdellä pisteellä.

Kautta synkisti 13. lokakuuta pelattu Vitjazin kotipeli Avangard Omskia vastaan, jossa Omskin 19-vuotias Aleksei Tšerepanov tuupertui vaihtoaitioon ja kuoli myöhemmin paikallisessa sairaalassa. Kuolinsyyksi ilmoitettiin sydämenpysähdys. Keskustelua kuolemassa herätti se, että defibrillaattorin akku oli tapahtumahetkellä tyhjä sekä lääkintähenkilökunnan verkkaisuus tilanteessa. [6]

Kausi 2009–2010 ei ollut sen valoisampi joukkueen osalta kuin edeltäjänsäkään – vakavista talousongelmista kärsinyt joukkue päätyi jälleen 23. sijalle, kirjaten vain 18 voittoa, joista kolme jatkoajalla ja kaksi voittolaukauskisassa. 54 pistettä 56 ottelusta kerännyt joukkue johti ylivoimaisesti KHL:n rangaistusminuuttitilastoa 1 522 minuutilla – eniten rangaistuksia kärsi joukkueen Darcy Verot (374 min 34 pelissä), voittaen koko liigan rangaistusminuuttipörssin ylivoimaisesti verrattuna toiseksi tulleen Alexei Litvinenkon minuutteihin (181 rangaistusminuuttia). [7]

Samalla kaudella seura sai kyseenalaista huomiota 9.1.2010 pelatussa Vitjaz Tšehovin kotipelissä Omskia vastaan, jossa peli pysäytettiin ensimmäisessä erässä kolmen minuutin ja 39 sekunnin kohdalla pelin muuttuessa molemmat vaihtoaitiot tyhjentäväksi rähinäksi. Joukkueet kirjauttivat yhteensä 707 jäähyminuuttia, joka oli uusi maailmanennätys (eniten jäähyminuutteja yhdessä jääkiekkopelissä), ja 33 pelaajaa poistettiin pelistä, kuten myös molemmat päävalmentajat. Yhteensä vain neljä pelaajaa selvisi ilman pelirangaistusta ja peli keskeytettiin. KHL määräsi yhteensä noin 5,7 miljoonan ruplan (n. 142 000 €) sakot, joista Vitjazille koitui maksettavaksi neljä miljoonaa ruplaa (n. 99 000 €).[8] Lisäksi useat pelaajat saivat pelikieltoja.

Kaudella 2010–2011 Vitjaz päätyi 23 joukkueen liigassa sijalle 21, keräten 54 pelissä 52 pistettä. Joukkue voitti peleistään 17, joista yhden jatkoajalla ja kolme voittolaukauskisassa. [9]

Kaudella 2011–2012 joukkue ei menestynyt paremmin kuin edellisinäkään kausina, päätyen lopulta viimeiselle sijalle, 23:nneksi, keräten 54 ottelussa 44 pistettä.[10] Kohua kauden aikana herätti muun muassa Traktor Tšeljabinskin ja Vitjazin välinen kohtaaminen 26. marraskuuta 2011, jossa joukkueen Jeremy Yablonski löi Alex Riazantsevia niskaan. Yablonski sai tempauksestaan KHL:n hallitukselta koko loppukauden mittaisen pelikiellon.[11] Myös Yablonskin joukkuetoveri Kip Brennan sai 15 ottelun pelikiellon murjottuaan Traktorin Maxim Maminin.

Jääkiekkomaailmaa värittänyt NHL:n työsulku toi Vitjazin riveihin kaudelle 2012–2013 venäläis-kanadalaisen puolustajan Andrei Markovin, joka merkkautti 21 pelaamassaan ottelussa tehot 1+6, keräten 16 jäähyminuuttia. Kausi joukkueen osilta itsessään ei ollut aikaisimpia kummoisempi; 26 joukkueen liigassa Tšehov päätyi sijalle 22, voittaen 52 pelistä 11 ja häviten 26 peliä. Jatkoaika-/voittolaukausvoittoja joukkueelle kertyi seitsemän ja häviöitä normaalin peliajan jälkeen kertyi kahdeksan.

Paluu Podolskiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2013 joukkue ilmoitti siirtyvänsä takaisin lähtökaupunkiinsa Podolskiin, pelaten kotipelinsä vanhassa kotihallissaan, 5 500-paikkaisessa Vitjaz Ice Palacessa kaudesta 2013–2014 alkaen. [12]

Nykyinen joukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivitetty 13.5.2015lähde?

Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
29 Suomen lippu Harri Säteri L 2016 Toijala, Suomi
30 Venäjän lippu Igor Saprykin L 2016 Moskova, Venäjä
48 Venäjän lippu Ivan Lisutin L 2016 Tjumen, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Venäjän lippu Sergei Denisov L 2016 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
2 Venäjän lippu Roman Tatalin R 2016 Novosibirsk, Venäjä
44 Venäjän lippu Roman Kudinov L 2016 Moskova, Venäjä
52 Venäjän lippu Igor Golovkov L 2016 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
70 Venäjän lippu Anton Bukhanko R 2016 Transportni, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
84 Venäjän lippu Georgi Berdjukov R 2016 Habarovsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
12 Suomen lippu Teemu Eronen L 2016 Vantaa, Suomi
Venäjän lippu Denis Ježov L 2016 Toljatti, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Venäjän lippu Dmitri Kostromitin L 2016 Tšeljabinsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Venäjän lippu Sergei Peretjagin L 2016 Kirovo-Tšepetsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Valko-Venäjän lippu Ilja Šinkevitš L 2017 Minsk, Valko-Venäjän SNT, Neuvostoliitto
Venäjän lippu Grigori Vastšenko L 2016 Pietari, Venäjä
Venäjän lippu Jevgeni Viksna R 2017 Shakhti, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
10 Venäjän lippu Dmitri Tsiganov R VLH 2016 Jekaterinburg, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
13 Venäjän lippu Sergei Topol L VLH / KH 2015 Omsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
15 Tšekin lippu Roman Horák L KH 2016 Ceske Budejovice, Tšekki, Tšekkoslovakia
17 Venäjän lippu Vjatšeslav Soloduhin A L H 2016 Pietari, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
20 Ruotsin lippu Mario Kempe L LH 2016 Kramfors, Ruotsi
21 Venäjän lippu Nikita Viglazov R H 2015 Olenegorsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
23 Venäjän lippu Dmitri Šitikov L OLH 2016 Tjumen, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
27 Venäjän lippu Juri Kokšarov L KH 2017 Tšeljabinsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
42 Venäjän lippu Anton Koroljov L OLH 2016 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
55 Venäjän lippu Aleksander Kutšerjavenko R KH 2016 Belgorod, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
58 Venäjän lippu Aleksei Kudreman L OLH 2016 Nižni Novgorod, Venäjä
66 Latvian lippuVenäjän lippu Ainārs Podziṇš R VLH / KH 2015 Jurmala, Latvia
61 Venäjän lippu Maksim Afinogenov C L OLH 2015 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
91 Venäjän lippu Aleksei Makejev L H 2016 Novouralsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
98 Venäjän lippu Ivan Ivanov L H 2016 Podolsk, Venäjä
Venäjän lippu Albert Konozov L LH Pietari, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Venäjän lippu Anton Krisanov L KH 2017 Toljatti, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
Venäjän lippu Igor Musatov R VLH 2016 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto
34 Suomen lippu Olli Palola[13] R OLH 2017 Oulu, Suomi

Joukkueenjohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liigahistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c http://www.eliteprospects.com/team.php?team=201 Vityaz Podolsk EliteProspects-sivustolla (englanniksi)
  2. >Vityaz come back to Podolsk eurohockey.com. 1.6.2013. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  3. Vityaz changes the farm team eurohockey.com. 17.6.2013. eurohockey.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  4. Vityaz Chekhov at eurohockey.com eurohockey.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  5. 2000-01 Superliga stats at hockeyarchives.ru hockeyarchives.com. Jatkoaika. Viitattu 29.6.2013. (venäjäksi)
  6. Superlupauksen kuolema herättää kysymyksiä mtv3.fi. 14.10.2008. MTV3.fi. Viitattu 29.6.2013.
  7. 2009-10 KHL stats quanthockey.com. quanthockey.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  8. "InjuryRate": There's nothing like racking up 691 penalty minutes in a single hockey game faniq.com. 10.1.2010. faniq.com. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  9. KHL stats 2010-11 khl.ru. khl.ru. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  10. 2011-12 KHL stats khl.ru. khl.ru. englanti
  11. The Canadian Press: Canadian Yablonski suspended for entire KHL season cbc.ca. 29.11.2012. cbc.ca. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  12. Vityaz come back to Podolsk eurohockey.com. 1.6.2013. Viitattu 29.6.2013. (englanniksi)
  13. Lehtisaari, Matti: SM-liigan maalitykin tie vie KHL:ään Yle.fi. 1.5.2015. Yle. Viitattu 2.5.2015.
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.