Vihreä siirtymä
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kerro kuka tekee: kenen idea, kuka ajaa, missä, kenen asialistalla |
Vihreä siirtymä tarkoittaa talouden rakennemuutosta kohti kestävää kasvua ja hiilineutraalia yhteiskuntaa.[1] Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022, Eurooppa on pyristellyt irti venäläisestä energiasta kohti vihreää siirtymää ja kääntynyt Kiinan puoleen.[2]
Hiilineutraalius[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan unioni on päättänyt olla vuoteen 2050 mennessä hiilineutraali, eli sen alueella ei päästetä hiilidioksidia ilmakehään enempää kuin sitä absorboituu. Suomi on päättänyt olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.[3]
Sähköverkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Älykkäät sähköverkot mahdollistavat markkinaehtoisen sähköntuotannon. Sähkön hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella sähkön markkinapaikalla eli sähköpörssissä. Euroopassa on otettu käyttöön yhteiset sähkömarkkinasäännöt ja markkinamalli ja parannettu siirtoverkkoja yhteisen eurooppalaisen sähkömarkkinan luomiseksi.[4]
Energiantuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihreässä siirtymässä energiantuotannossa siirrytään pois fossiilisista polttoaineista ja otetaan käyttöön tuulivoimaa ja uusituvia energianlähteitä. Myös ydinvoima on ollut Euroopassa 2000-luvulla epäsuosiossa, ja siitä on pyritty eroon. Etenkin Saksa on pyrkinyt täysin eroon ydinvoimasta.[5][6]
Vihreässä siirtymässä fossiilisista polttoaineista ja hiili-intensiivisestä teollisuudesta riippuvaiset alueet joutuvat kärsimään ja käymään läpi muutoksen.[7]
Vuoden 2022 lopulla suurin osa Suomessa fossiilisilla polttoaineilla lauhdesähköä tuottavista tuotantolaitoksista oli suljettu.[8]
Päästökauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan unioni otti vuonna 2003 käyttöön päästökaupan, jonka mukaan hiilidioksitonnin päästölle määrättiin hinta. Hinta on toisinaan noussut, mutta 2010-luvun alun finanssikriisi romahdutti hinnan. tuolloin päästöoikeuksia oli myytävänä enemmän kuin niille oli kysyntää. Päästökaupassa on kysymys järjestelmästä, josta käytetään lyhennettä ETS. Sen tarkoituksena on pykiä pienentämään kasvihuonekaasujen päästöjen määrää lentoliikenteessä, teollisuudessa ja energiantuotannossa. Päästökaupassa mukana olevat yritykset ostavat päästöoikeuksia perustuen yritysten tuottamiin tonneihin hiilidioksidia. Näitä päästöoikeuksia on saatavana rajattu määrä.[9]
Liikenteen sähköistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vihreä siirtymän jouhuttamiseksi liikenteessä on tarkoitus siirtyä sähköautojen laajamittaiseen käyttöön.[2] Euroopan unionissa on ollut varsin monimutkainen päästökauppamekanismi, jonka mukaan autonvalmistajien tai niiden yhteenliittymien myymien autojen keskipäästöjä on rajoitettu.lähde? Joidenkin tutkijoiden mukaan maailman mineraalit eivät riitä koko liikenteen sähköistymiseen.[10] Suomessa sähköntuotannon pitäisi riittää, vaikka koko Suomen autokanta olisikin sähköinen.[11] Erityisesti täyssähköautolla ajavista suurin osa ei lataa autoa joka päivä, jolloin tilanne, jossa kaikki autot lataisivat samanaikaisesti, ei ole laisinkaan todennäköinen Suomessa.[12] Jos sähköauton sähkö on tuotettu kivihiilellä, kuten Saksassa usein on, sähköauton päästöt ovat vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan dieselautoa suuremmat esimerkiksi Teslalla koko sen käyttöiän ajan. Näin olisi myös muun muassa Kiinassa ja Yhdysvalloissa, jossa kivihiiltä käytetään paljon sähköntuotantoon.[13]
Euroopan unionin parlamentti on päättänyt, että vuodesta 2035 alkaen myytävät autot ovat nollapäästöisiä, eli käytännössä polttomoottoriautojen myynti lakkaa ja autot kulkevat sähköllä tai vedyllä.[14] Myös Suomessa kaavaillaan kiinalaisomisteisen akkutehtaan perustamista Kotkaan. Akkutehtaat kuluttavat paljon vettä, ja ne voivat aiheuttaa paikallisesti vesipulaa. Vuonna 2023 Unkariin suunniteltiin suurta sähköautojen akkutehdasta, josta on määrä toimittaa akkuja Keski-Euroopan autotehtaille. Näin Kiina saa otteen esimerkiksi saksalaisesta autoteollisuudesta, joka on merkittävä teollisuudenala Euroopassa. Tällä on puolestaan poliittista merkitystä. Ote Saksan autoteollisuudesta on samalla ote myös Euroopan taloudellisesti suurimmasta valtiosta.[2]
Luonnonvarat ja vihreä siirtymä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Energia-alan Joule-julkaisussa ilmestynyt yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan maapallon raaka-ainevarat riittävät vihreään siirtymään. Laskelmissa raaka-aineiden tarve laskettiin vuoteen 2050 asti 75 erilaisessa energiantuotannon skenaariossa, joissa maapallon lämpeneminen pyritään rajoittamaan kahteen asteeseen. Toisaalta hintojen nousu ohjaa etsimään vaihtoehtoisia raaka-aineita ja kehittämään raaka-aineita säästävää teknologiaa. Siirtymän hiilijalanjälki jää silti pieneksi suhteessa maailman kokonaispäästöihin.[15]
Koska monia näistä aineista tarvitaan useissa tuotteissa sähköautoista lentokoneisiin ja sähköverkkoihin, toimitusketjut voivat ruuhkautua ja kustannukset kasvaa. Näin ollen kierrätyksellä ja raaka-aineita säästävillä keksinnöillä on suuri merkitys vihreässä siirtymässä, mutta tärkeiden raaka-aineiden tarve kasvaa joka tapauksessa 2020-luvun puoltaväliä suuremmaksi ja kaivostoimintaakin tarvitaan. Esimerkiksi harvinaisten maametallien, kuten neodyymin ja dysprosiumin tarve kasvaa tulevina vuosina huomattavasti.[15]
Tutkijat laskivat myös vihreän siirtymän aiheuttamia hiilipäästöjä. Niitä tuottaa etenkin sementin ja teräksen valmistus tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaloiden rakennustarpeiksi.[15]
Maailmanpoliittisia ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022, Eurooppa on pyristellyt irti venäläisestä energiasta kohti vihreää siirtymää. Se on vaatinut raskasta kemianteollisuutta ja Euroopan kääntymistä kaupankäynnissä Kiinan puoleen. Sodan jälkeen Euroopan siteet Kiinaan ovatkin kasvaneet. On mahdollista, että itsevaltainen Kiina voi muuttua Euroopalle paljon pahemmaksi ongelmaksi kuin Venäjä hyökkäyksensä jälkeen. Euroopan riippuvuus Kiinasta kasvaa, koska talouden vihreä siirtymä halutaan saada läpi kaikin keinoin. Samaan aikaan Kiina on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis ”maksamaan minkä tahansa hinnan” Taiwanin liittämisestä takaisin Manner-Kiinaan. Jos tämä Kiinan uhittelu joskus äityisi hyökkäykseksi Taiwaniin, Yhdysvallat pyytäisi Eurooppaa samankaltaiseen rintamaan kuin nyt on nähty Venäjää vastaan. Tällöin Euroopan talous ja vihreä siisrtymä voisivat olla uhattuina.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://ym.fi/mita-on-vihrea-siirtyma
- ↑ a b c d “Pitääkö meidän täällä tuhota luontoa, että kuluttajat Pohjoismaissa voivat ajella sähköautoilla?” Näin kysyvät nyt unkarilaiset Yle Uutiset. 23.7.2023. Viitattu 23.7.2023.
- ↑ https://ym.fi/hiilineutraalisuomi2035 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001707895.html
- ↑ Q&A: Why is Germany phasing out nuclear power - and why now? Clean Energy Wire. 28.12.2021. Viitattu 23.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Laura Paddison,Nadine Schmidt,Inke Kappeler: 'A new era': Germany quits nuclear power, closing its final three plants CNN. 15.4.2023. Viitattu 23.7.2023. (englanniksi)
- ↑ https://reform-support.ec.europa.eu/what-we-do/green-transition_en
- ↑ Huoltovarmuuskeskuksen ex-toimitusjohtaja kertoo, miksi sähköpula yllätti suomalaiset: ”Eihän tässä näin pitänyt käydä” Ilta-Sanomat. 13.12.2022. Viitattu 23.7.2023.
- ↑ Päästökauppa Ecobio. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/maailman-mineraalit-eivat-riita-liikenteen-sahkoistymiseen-vaittaa-gtk/f5103baf-2f58-41eb-bb69-75cfe35c8bcf
- ↑ Kysy autoista: riittääkö sähkö, jos kaikki ajavat sähköautoilla? Moottori. Viitattu 23.7.2023.
- ↑ Tommi Lempinen: Miten sähkö riittää, jos esimerkiksi 750 000 sähköautoa on latauksessa yhtä aikaa? Ilta-Sanomat. 31.7.2020. Viitattu 23.7.2023.
- ↑ Siina Ekberg: Sähköauton hiilidioksidipäästöt voivat olla dieselautoa suuremmat Verkkouutiset. 30.4.2019. Viitattu 23.7.2023.
- ↑ MTV Uutiset: EU-parlamentti: Uusien polttomoottoriautojen myynti tulisi kieltää 2035 alkaen mtvuutiset.fi. 8.6.2022. Viitattu 23.7.2023.
- ↑ a b c Energiatekniikka | Tutkimus: Raaka-aineet riittävät sittenkin vihreään siirtymään Helsingin Sanomat. 8.3.2023. Viitattu 9.3.2023.