Veli Merikoski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Veli Kaarlo Merikoski (2. tammikuuta 1905 Pyhtää[1]28. tammikuuta 1982) oli suomalainen professori ja ministeri.

Merikoski oli 1900-luvun arvostetuimpia suomalaisia oikeustieteen tutkijoita, yliopiston opettajia ja lakimieskunnan kasvattajia. Hän oli laajan oikeustieteellisen tuotantonsa, yhteiskunnallisen vaikuttamisensa ja kansainvälisten tehtäviensä johdosta myös tunnetuimpia suomalaisia lakimiehiä.

Merikoski toimi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden apulaisprofessorina 19371941 ja professorina 19411970[2]. Hän oli myös Turun kauppakorkeakoulun kansleri[3] ja Haagin pysyvän välitystuomioistuimen jäsen[1].

Veli Merikoski toimi ministerinä kerran, ulkoasiainministerinä Ahti Karjalaisen I hallituksessa vuosina 19621963 edustaen Suomen Kansanpuoluetta[1]. Hän toimi vuoden 1962 eduskuntavaalien jälkeen hallitustunnustelijana, mutta hänen epäonnistuttuaan hallituksen muodostamisessa hallitustunnustelijaksi nimitettiin Ahti Karjalainen.

Merikosken vanhemmat olivat kouluneuvos Kaarlo Aukusti Merikoski (ent. Lindstedt) ja Salli Nevalainen. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1940 Wava Margit o.s. Winge (k. 1968). Heillä oli kolme lasta, Matti, Mikko ja Anneli.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Asevelvollisuuslainsäädäntö selityksineen. WSOY 1933
  • Hallinto-oikeudellinen tutkimus yhdistymisvapaudesta = La liberté d’association : étude de droit administratif. Otava 1935
  • Yhdistyslainsäädäntö selityksineen. WSOY 1935
  • Erivapauden käsite. Otava 1936
  • Valtionapujärjestelmä hallintovalvonnan kannalta = Staatsbeitragssystem vom Standpunkte der Verwaltungsaufsicht. Suomalainen lakimiesten yhdistys 1938
  • Sotavainajain omaisten ja sotainvaliidien taloudelliset edut. WSOY 1940
  • Asevelvollisuuslainsäädäntö 1941. WSOY 1941
  • Suomalainen sotilashallinto Itä-Karjalassa 1941–1944. Otava 1944
  • Suomen julkisoikeuden oppikirja, osa 1. WSOY 1946
  • Suomen julkisoikeuden oppikirja, osa 2. WSOY 1949
  • Hallinto-oikeudellisia sovellutustapauksia. Lainopillisen ylioppilastiedekunnan kustannustoimikunta, Helsinki 1950
  • Hallinto-oikeudellisia sovellutustapauksia : Uusi, lisätty sarja. 1956
  • Suomen julkisoikeus pääpiirteittäin, osa 1. WSOY 1956
  • Vapaa harkinta hallinnossa. Lainopillisen ylioppilastiedekunnan kustannustoimikunta, Helsinki 1958
  • Hallinto-oikeuden oikeussuojajärjestelmä, osa 1. Lainopillisen ylioppilastiedekunnan kustannustoimikunta, Helsinki 1959
  • Hallinto-oikeuden oikeussuojajärjestelmä, osa 2. Lainopillisen ylioppilastiedekunnan kustannustoimikunta, Helsinki 1961
  • Kansalaisen ABC-kirja : kansalaistiedon alkeisoppikirja. WSOY 1961
  • Suomen julkisoikeus pääpiirteittäin, osa 2. WSOY 1964
  • Veli Merikosken kertomaa ja hänestä kerrottua, kerännyt J. E. Kalha. 1965
  • Yliopistohallinnon ydinkysymyksiä. WSOY 1966
  • Hallinto-oikeuden oikeussuojajärjestelmä : 1–2 : Oikaisuja, muutoksia ja täydennyksiä v. 1967. Helsingin yliopisto 1967
  • Hallinnon politisoituminen. WSOY 1968
  • Muuttumaton, muuttuva valtiosääntömme : Suomen hallitusmuoto 1919–19/7–1969. WSOY 1969
  • Yliopistokratia : ylioppilashallintoko demokratiaa? Otava 1970
  • Julkisen sanan neuvosto. Valistus 1971
  • Ääni äänioikeuden puolesta. Suomen lakimiesliiton kustannus 1972
  • Hiipivä henkinen holhous : viestintämonopoliko Suomeen? Kustannuskilta 1973
  • Valtiosääntötuomioistuimen tarpeellisuus. Suomen lakimiesliiton kustannus 1973
  • Kansa ja kansanvalta : valtiosääntöuudistuksen lähtökohtia. Otava 1974
  • Valtiotietoa paloittain. Librum 1980

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suomen lakimiehet - Finlands jurister 1970 s. 576, julk. Suomen lakimiesliitto
  2. Helsingin yliopiston matrikkeli
  3. Kansallisbiografia
Edeltäjä:
Ahti Karjalainen
Suomen ulkoministeri
1962-1963
Seuraaja:
Jaakko Hallama
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.