Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Myös Suomen eduskunnassa vasemmisto istuu puhemiehen paikalta katsottuna vasemmalla ja oikeisto oikealla. Kuvassa vuoden 2011 tilanne.

Oikeisto–vasemmisto-vastakkainasettelu viittaa poliittisen kentän jakautumiseen oikeistoon ja vasemmistoon. Oikeiston on perinteisesti nähty kannattaneen konservatismia [1] ja vasemmiston jyrkkiä yhteiskunnallisia uudistuksia[2], mahdollisesti myös liberalismia . Sanoja oikeisto ja vasemmisto käytetään myös vastaavista ryhmittymistä puolueiden ja muiden ryhmien sisällä.[1] Termit syntyivät Ranskan vallankumouksen aikana, jolloin ne viittasivat istumapaikkajärjestykseen Ranskan lainsäädännöllisissä elimissä, erityisesti Ranskan lainkokouksessa vuonna 1791.[3]

Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus[4] tai vasemmisto-oikeisto-akseli on yksi tavoista hahmottaa poliittinen kirjo. Se on nähtävissä niin politiikan historiassa kuin nykypäivässäkin, niin kansalaisten kuin muidenkin politiikan toimijoiden ajattelussa ja toiminnassa. Vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus liittyy nykyisin ensisijaisesti tulonjakoa, sosiaalipalveluja sekä valtion ja elinkeinoelämän suhteita koskeviin kysymyksiin. Vasemmiston katsotaan painottavan valtion taloudellista, säätelevää ja palveluja tuottavaa roolia, kun taas oikeiston nähdään luottavan markkinavoimiin ja haluavan pitää valtion roolin pienenä. [5]

Vasemmisto-oikeisto-akselin keskelle jääviä ryhmiä kutsutaan usein poliittiseen keskustaan kuuluviksi, ääripäihin sijoittuvia taas äärioikeistoksi ja äärivasemmistoksi.

Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus Suomessa vuonna 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus nähdään myös kansanedustajien vastauksissa Yleisradion vaalikoneen kysymyksiin vuoden 2007 eduskuntavaalien alla: perinteiseen tapaan asenteet liittyvät valtion taloudelliseen rooliin, hyvinvointipalveluihin ja maanpuolustukseen. Vahvin ideologinen jännite vallitsee tuloerojen kasvun vastustamisen ja Suomen Nato-jäsenyyden kannattamisen välillä. [5]

Vaalikonekysymysten korkeimmat lataukset faktorianalyysin 1. faktorilla.[5]
Oikeistolaisia väitteitä
Väite Lataus
Suomen pitäisi liittyä Natoon ,83
Työehdoista sopiminen enemmän työpaikoilla ,70
Veronkevennykset ennen palvelujen parantamista ,66
Lahjakkaille lapsille enemmän omia luokkia tai erityiskouluja ,55
Irtisanominen helpommaksi, jos työttömyysturvaa parannetaan ,54
Kuudes ydinvoimala on rakennettava ,49
Puolustusvalmius on säilytettävä, vaikka se maksaisi lisää ,45
Jos vanhempi kotona, lapsella ei oikeutta kokopäivähoitoon ,42
Pätkätyötä hyväksyttävä osana nykyajan työelämää ,41
Vasemmistolaisia väitteitä
Väite Lataus
Tuloerojen kasvua pitää hillitä -,82
Verorahat enemmän julkiseen terveydenhuoltoon, ei yksityislääkäreillä käynteihin -,75
Valtiolle vahvempi rooli talouselämän ohjaamisessa -,59
Palkkatietoja luottamusmiehille sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi -,53
Siviilipalvelusaikaa on lyhennettävä -,43

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sanat oikeisto, vasemmisto. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Factum: Uusi tietosanakirja. 8, Vahl–ö. Espoo: Weilin & Göös, 2005. ISBN 951-35-6682-X.
  3. Uola, Mikko: Sinimusta veljeskunta: Isänmaallinen kansanliike 1932–1944. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-06982-9.
  4. Vaalit yleisödemokratiassa-kirjassa käytetty termi
  5. a b c Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (toim.): ”Luku 12: Kansanedustaja ideologisella kartalla”, Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007. Tampere: Tampere University Press, 2009. ISBN 978-951-44-7568-9.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.