Värisokeus

Wikipedia
Ohjattu sivulta Värisokea
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tiedosto:Colorblind4.png
Värisokeuden havaitsemiseen käytetty testi. Puna-vihersokeat eivät näe tässä mitään lukua. Muut näkevät luvun 49 (tai 44). Huomioitavaa on, että tietokoneen näytön asetukset voivat vaikuttaa testin toimivuuteen.

Värisokeus on tila, jossa ihmisen väriaisti on häiriintynyt.

Täysin värisokea ihminen näkee vain tummuuden ja vaaleuden eri asteet (kaikki on hänelle kuin mustavalkoista) eikä voi ymmärtää, mitä värit ovat. Tämä on erittäin harvinaista (yksi tällainen henkilö 300 000 henkilöä kohti), esim. Suomessa on vain muutama tällainen henkilö. Suomessa todettiin vuonna 1937 ensimmäisen kerran täysin värisokeita henkilöitä, kaksi sisarusta.[1] Se mistä tavallisesti käytetään nimitystä värisokeus on todellisuudessa vain värinäön heikkoutta, jolloin ihminen näkee edes joitakin värejä.[2] Yleisin värinäön heikkouden muoto, puna-vihersokeus on miehillä varsin yleinen; siitä kärsii noin 8 prosenttia miehistä. Naisista sen sijaan vain noin 0,4 prosenttia on puna-vihersokeita.[2] Puna-vihersokeutta on eri asteista: jotkut puna-vihersokeat eivät koskaan erota punaista ja vihreää, jotkut sekoittavat nämä värit vain niiden joutuessa vierekkäin. Sinisokeus on erittäin harvinainen väriheikkoustyyppi.[1] Mahdollisia ovat myös esimerkiksi ruskean ja vihreän eri sävyjen rajoittunut erottelukyky. Kaiken kaikkiaan jonkin asteisesta värinäkökyvyn puutteesta kärsii miehistä noin 10 prosenttia ja naisista vastaavasti noin 0,5 prosenttia.

Näön ollessa normaali silmän verkkokalvon valoherkät tappisolut reagoivat valon eri aallonpituuksiin ja tunnistavat ne väreinä. Värisokealla jokin tappityyppi saattaa puuttua tai olla viallinen.[2]

Värisokeus on yleensä perinnöllistä, mutta se voi joissakin harvoissa tapauksissa johtua myös alkoholimyrkytyksestä, tulehduksesta tai näköhermon sairaudesta. Yleensä molemmat silmät ovat värisokeita. Värisokeus periytyy X-kromosomissa sijaitsevan resessiivisen geenin kautta. Naisesta voi tulla perinnöllisesti värisokea vain jos hän saa resessiivisen alleelin sekä äidiltä että isältä. Miesten värisokeus periytyy aina äidiltä. Värisokean lapsen äiti ei välttämättä ole värisokea, mutta värisokean naisen isä on.

Värisokeuden aikainen toteaminen on tärkeää, jottei värisokea henkilö joutuisi ammattiin, jossa tarvitaan normaalia väriaistia. Näitä ammatteja ovat esimerkiksi veturinkuljettaja, lentäjä sekä sähköasentaja. Useimmiten värisokeus ei kuitenkaan haittaa ihmisen elämää, ja monet värisokeat saavat tietää värisokeudestaan vasta aikuisiässä. Värisokeustutkimuksissa testattavalle näytetään pilkullisia väritauluja, joihin on piilotettu värillisiä numeroita. Värisokea henkilö ei pysty erottamaan niitä tai näkee eri numeroita kuin tavallisesti näkevät. Värinäköä voidaan tutkia Ishiharan testillä.

Yöeläimillä kuten mm. lepakoilla ja maasioilla on värisokeutta. Eläinten aistit kehittyvät pitkälti aktiivisuusajan mukaisesti. Yöeläimillä on usein kokoonsa suhteutettuna suuremmat silmät ja ne ovat likinäköisiä. Yöeläinten suuret silmät johtuvat siitä, että suuret silmät kasvattavat verkkokalvon pinta-alaa, jolloin verkkokalvolle pääsevän valon määräkin suurenee. Verkkokalvolla yöeläimillä on paljon valoa aistivia sauvasoluja, jotka parantavat hämäränäköä. Kääntöpuolena taas on, että yöeläimillä on erittäin vähän värinäköön erikoistuneita tappisoluja eli yöeläimet ovat käytännössä värisokeita. Päiväsaikaan yöeläimet pystyvät kyllä kulkemaan, mutta niiden on suojeltava silmiään turhalta valolta.

Tunnettuja värisokeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Värisokeus ja poikkeava värinäkö (kirj. Osmo Saarelma)”, Lääkärikirja Duodecim. Duodecim Terveyskirjasto, artikkelin päiväys 18.9.2012. Helsinki: Duodecim, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.7.2013). (suomeksi)
  • Roine R.: Värinäkövikojen seulonta. Suomen Lääkärilehti, 1999, 54. vsk, nro 13, s. 1691. (suomeksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan iso tietosanakirja, artikkeli värisokeus
  2. a b c Saarelma 2012: Värisokeus ja poikkeava värinäkö

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.