Nystagmus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nystagmus eli silmävärve tai silmänvärve on nimitys tilalle, jossa silmät tahdosta riippumatta liikkuvat edestakaisin. Tämä liike voi olla joko vaakasuoraa (poikittaista, horisontaalista), pystysuoraa tai molempia.

Vaakasuora nystagmus on osa silmän normaalia toimintaa.

Luonnollinen silmävärve[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silmämunan liike sinänsä on osa näköjärjestelmän normaalia toimintaa, jossa silmä hakee oikeaa tarkennuspistettä. Joskus tämä liike esiintyy silloin, kun sille ei ole näkemisen kannalta tarvetta, vaan siitä päinvastoin tulee näkemistä vaikeuttava tekijä. Tällöin puhutaan patologisesta nystagmuksesta.

Nystagmus sairautena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pahimmillaan nystagmus sairautena tekee lukemisen ja muun tarkan työn lähes mahdottomaksi. Nystagmusta pyrkii eniten ilmenemään juuri silloin kun pitäisi pystyä tarkasti katsomaan yhteen tiettyyn kohtaan [1].

Esiintymistiheys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nystagmuksen esiintymistiheydestä on joitakin tutkimuksia. Yhden Oxfordshiressä, Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan sitä esiintyi yhdellä 670:stä alle kaksivuotiaasta lapsesta.[2]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nystagmusta esiintyy BPPV:n eli hyvälaatuisen asentohuimauksen yhteydessä. Nystagmusta esiintyy usein henkilöillä, joilla on lisäksi muita neurologisia vammoja, kuten kehitys- tai CP-vammaisilla. Nystagmus voi olla myös perinnöllistä. Tilapäisesti sitä voi esiintyä voimakkaissa stressitilanteissa tai eräiden keskushermostoon vaikuttavien huumaavien aineiden, kuten alkoholin tai mielialalääkkeiden vaikutuksen alaisena.

Useimmiten patologinen nystagmus on synnynnäinen vamma, jonka uskotaan olevan parantumaton, mutta se ei toisaalta pahenekaan ja saattaa esiintyä hyvin lievänä. Viime vuosikymmeninä on tosin kokeiltu joitakin lääke- ja leikkaushoitoja, joilla silmien tahatonta nykimistä on saatu vähennettyä huomattavasti. Vauvaiän nystagmuksen on arveltu olevan seurausta kehityshäiriöstä sensomotorisessa (aistien ja liikkeiden) koordinaatiossa.

Myös onnettomuudet, kuten iskut pään alueelle saattavat aiheuttaa nystagmusta. Samoin sitä aiheuttavat sairaudet, kuten MS-tauti, aivokasvaimet ja halvaukset. Nystagmus on hyvin yleistä albinismin yhteydessä.

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nystagmusta sairastava henkilö ei itse huomaa silmien liikettä, ts. "maailma ei liiku" silmien mukana.

Usein on löydettävissä tietty katsesuunta, jossa nystagmus on vähäisempi tai rauhoittuu kokonaan. Näin ollen silmävärveen vaikutus näkökykyyn on hyvin yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat muut näkövammat, joita usein esiintyy sen kanssa samanaikaisesti. Näin on asia erityisesti synnynnäisen, tai paremminkin vauvaiän nystagmuksen kohdalla.[3]

Myös monilla täysin sokeilla henkilöillä esiintyy silmävärvettä, ja se voi olla yksi syy siihen, miksi he käyttävät mustia laseja.lähde?

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nystagmuksesta on varsin vähän tietoa, siksi sen tutkimus on vauhdittunut viime vuosikymmeninä. Erityisesti Englannissa on monia tutkimushankkeita.[4] Esimerkiksi Leicesterin yliopistossa on saatu lupaavia tuloksia gabapentiinin ja memantiinin suotuisista vaikutuksista silmävärveen vähentäjinä [5]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähinnä kokeellisten lääkehoitojen lisäksi nystagmusta on hoidettu leikkauksin. Esimerkiksi silmälihasten irottaminen ja uudelleen kiinnittäminen, tenotomia, on tuottanut lupaavia tuloksia erityisesti lapsipotilailla [6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]