Tuhkimo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee satua. Nimen muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Tuhkimo pakenee tanssiaisista taian rauettua keskiyöllä. Skotlantilaisen Anne Andersonin (1874–1930) kuvitusta satuun.

Tuhkimo on suosittu kansansatu epäoikeudenmukaisuudesta. Varhaisin versio on peräisin Kiinasta noin 860-luvulta. Satu ilmestyi tuolloin Tuan Ch'eng-Shinh kronikassa 酉阳杂俎 Tang-dynastian aikaan. Vuonna 1697 Charles Perrault kirjoitti tarinan (päähenkilönä Cendrillon) suosituimman version, joka perustuu Giambattista Basilen teokseen La Gatta Cennerentola 1634. Tarina on myös Grimmin saduissa. Skandinaavisissa tarinoissa Tuhkimo (Tuhkimus) oli poika, joka saa prinsessan puolisokseen.

Gioachino Rossinin vuonna 1817 ensiesitetty ooppera La Cenerentola perustuu Perraultin tarinaan. Satuun perustuva Disneyn animaatioelokuva Tuhkimo sai ensi-iltansa vuonna 1950. Richard Rodgers ja Oscar Hammerstein II tekivät sadusta televisiomusikaalin Cinderella, jonka ensiesitys oli CBS-TV:n suorassa lähetyksessä 31. maaliskuuta 1957. Pääosaa näytteli Julie Andrews[1]. Teos jäi säveltäjä-sanoittajakaksikon ainoaksi televisiomusikaaliksi. Näyttämöllä Rodgersin ja Hammersteinin Tuhkimo nähtiin ensi kerran London Coliseumissa, Lontoossa 18. joulukuuta 1958. Yhdysvalloissa sitä alettiin esittää vuodesta 1961 alkaen. Helsingin kaupunginteatterissa musikaali sai ensi-iltansa Kurt Nuotion ohjaamana 3. huhtikuuta 2004[2].

Helsingin Roihuvuoressa on Tuhkimon mukaan nimetty tie, Tuhkimontie, ja sen varrella sijaitseva Leikkipuisto Tuhkimo. Yksi rockyhtye Dingon suurimmista hiteistä on nimeltään ”Levoton Tuhkimo”.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarina kertoo tytöstä, joka on isänsä kuoltua jäänyt äiti- ja sisarpuoltensa kanssa asumaan. Äitipuoli antaa tytölle kutsumanimeksi Tuhkimo ja siitä lähtien Tuhkimo joutuu hoitamaan talouden kaikki kotityöt. Kerran tytön tehdessä kotitöitä hyvä haltijatar saapuu ja taikoo Tuhkimon ryysyjen tilalle kauniin tanssiaismekon, jotta Tuhkimo voisi osallistua valtakunnan prinssin järjestämiin juhliin.

Juhlissa Tuhkimo saa prinssin huomion puoleensa. Valitettavasti taika raukeaa keskiyöllä ja Tuhkimon poistuu paikalta kiirehtien pudottaen lasikenkänsä. Kengän avulla prinssi päättää löytää hänet hurmanneen tytön puolisokseen; hän etsii valtakunnasta oikeaa tyttöä kokeilemalla lasikenkää jokaiselle neidolle.

Tuhkimon sisarpuolet yrittävät juonitella prinssin kanssa avioitumisen itselleen kuitenkin epäonnistuen. Joissakin versioissa sisarpuolista toinen joutuu leikkaamaan isovarpaansa ja toinen kantapäänsä äitipuolen käskystä. Tuhkimo saapuu paikalle ja todistaa henkilöllisyytensä sovittamalla lasikenkää, jolloin prinssi lupaa ottaa tämän puolisokseen.

Joissakin Tuhkimo-tarinoissa Tuhkimon isä ei kuole sadussa. Joissakin versioissa Tuhkimon ystävät eli linnut puhkaisevat sisarpuolilta silmät, koska nämä ovat kohdelleet huonosti Tuhkimoa, kun taas joissakin Tuhkimo antaa sisarpuolilleen anteeksi. Tällainen on esimerkiksi Topeliuksen versio, jossa sisaret Barbra ja Superba sekä heidän palvelijattarensa Trilla saavat käsiinsä pitkät linnunkynnet: aluksi haltijatarkummi Keristane aikoi muuttaa heidät linnuiksi, mutta Tuhkimo rukoili näiden puolesta sanoen jo antaneensa anteeksi, ja kesken jääneestä loitsusta jäi muistoksi ikuiset kynnet.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www3.rnh.com/show_detail.asp?id=CI&s=1
  2. Helsingin kaupunginteatterin Tuhkimo-ohjelmalehtinen 2003

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Cinderella (englanniksi)