TsUM (Sofia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
TsUM
Tsentralen universalen magazin
bulg. ЦУМ,
Централен универсален магазин
Öinen TsUM
Öinen TsUM
Sijainti Bulgaria Sofia, Bulgaria
Avattu 15. huhtikuuta 1957[1]
Arkkitehti Kosta Nikolov
Liikkeiden määrä 220 (v. 1957)
Laskua12 (v. 2017) [2]
Kerrospinta-ala 26 000 m² [2][3][4][5][6] m²
Kerrosten määrä 9 [6][7]
Kävijämäärä 25 000-30 000 ihmistä päivässä (alk. 1957)
Nousua120 000- 123 000 ihmistä päivässä (1990 -luvulla)[2]
Kotisivu

TsUM (bulg. Централен универсален магазин (ЦУМ), Tsentralen universalen magazin) on Bulgarian pääkaupungin Sofian ydinkeskustassa sijaitseva hallinnollinen ja kaupallinen keskus.[8] TsUM oli vuosikymmenet maan tunnetuin tavaratalo ja Sofian ylellisin ostospaikka. Rakennuksen suunnitteli ryhmä bulgarialaisia arkkitehteja Kosta Nikolovin johdolla vuonna 1956. Ovet ostajille avattiin 15. huhtikuuta 1957 ja tämä oli aikansa kaikkein modernein keskustavaratalo historiallisessa stalinistisessa empiretyylisessä rakennuksessa, jonka näyteikkunaa koristivat uusimmat automallit ja moottoripyörät.[9][3] Tuolloin Leninin aukiolla sijaitseva kauppakeskus oli suurin vastaavanlainen yritys Balkanilla.

Tavaratalo oli sosialistisen Bulgarian valtiojohtoisen talouden loisteliaisuuden ja hyvinvoinnin symboli. Stalinistisen aikauden sekä monumentaalisen ja koriteellisen rakennustyylinsä että jättimäisen kokonsa vuoksi se on myös yksi Sofian maamerkeistä.[10][11]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TsUM sijaitsee kenraalikuvernöörin, ruhtinas Aleksandr Dondukov-Korsakovin (1822-93) ja ruhtinaan Ferdinand I puolison, Bourbon-Parma prinsessan Maria Luiza -nimisten bulevardien risteyksessä.[10] Samoilla nurkilla rautatieasemalle vievän Maria Luiza -bulevardin varrella vierekkäin sijaitsevat kaupungin maamerkit, mm. osmanien arkkitehtuurin huippukautena rakennettu lähes 500 vuotta vanha, entisöity ja nykyisin ainoa toimiva Banya Bashin moskeija[12] sekä sata vuotta vanhat kauppahalli, kylpylaitos ja sefardijuutalaisten synagoga.[13] TsUM:in rakennus on Sofian yksi tärkeimmistä julkiseen käyttöön ja eliitille rakennetuista stalinistisen uusklassismin tyyliin kiinteistöistä mm. presidentin virallisen työpaikan ja kanslian, ministerineuvoston, entisen kommunistisen puolueen BKP:n, nykyisen Bulgarian kansalliskokouksen ja monen muun hallintorakennuksen lisäksi, jotka ympäröivät isoa keltaisista mukulakivistä tehtyä Itsenäisyyden[14], myös Largon nimellä tunnettua aukiota.

Sofian Largo. Vasemmalla TsUM, keskellä entinen puoluetalo ja oikealla presidentin kanslia.

Tämän hiljattain remontoidun aukion arkkitehtuurinen kokonaisuus on sekoitusta valtion julkisia toimitaloja ja yksityisiä yrityksiä, joissa klassinen arkkitehtuuri yhdistyy nykyajan vaatimuksiin vastaavien liikekeskuksien ja toimistorakennusten kanssa, kuten mm. vanhan ajan luksustunnelmaa välittävä Sofia Hotel Balkan -hotelli ja presidentin virkatoimistot. Vaikka kommunismin ilmeiset symbolit on poistettu, kuten punainen tähti ja Leninin patsas, Stalinin ajan tyyli on edelleen hallitsevassa asemassa. Kokonaisuus koostuu keskellä olevasta entisen Bulgarian kommunistipuolueen päämajasta, jossa nykyisin toimii Bulgarian kansalliskokouksen istunnot, toisella puolella TsUM:in tavaratalo ja Bulgarian ministerineuvosto ja toisella puolella presidentin kanslia, Hotel Balkan ja opetusministeriö. Samalla TsUM on osa muinaista Sofiaa eli traakialaisasustuksen Serdican keskustaa, jossa rakennustöiden yhteydessä maaperää poistaessa tehtiin merkittäviä arkeologisia löytöjä.[15] Sen viereen jää vieraan vallan ikeen vuosisadalla XIV rakennettu Pyhän Pietarin Samofrakijskovo kirkko, jossa anastajien vaatimuksien mukaan runkohuone koostuu vain yhdestä pitkittäislaivasta ja jossa ei ole kupolia eikä tornia.[15][16][17]

Tämän keskustavaratalon läheisyyteen jää yksi maanpäällinen ja kaksi maanalaista pysäköintipaikkaa. Rakennuksen ympärillä on useita keskustan kävelykatuja.[18][19]

Kulkuyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TsUM on Sofian lentoasemalta Sofia (SOF) 17 minuutin ajomatkan päässä. TsUM:n lähellä sijaitsevat Serdika ja Serdika II-metroasemat eli metrolinjat M1 ja M2. Perille pääsee myös busseilla 94, 213, 305 ja 413 tai raitiovaunulla 10 ja 20.[20][21]

Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallinen kilpailu Sofian kaupunkialueiden rakentamissuunnittelun ja -hankkeiden edistämiseksi järjestettiin jo vuoden 1944 lopussa ennen pommitusten aiheuttamien vahinkojen ja tuhon kokonaislaajuuden selvittelyä. Osallistujiksi ilmoittautui yli 30 tekijäkollektiivia ja yli 200 arkkitehtia, joihin kuului myös virkaveljiä Neuvostoliitosta. Tämä ensimmäinen yritys päättyi keväällä 1945 ja ei tuottanut tyydyttävää tulosta. Silloin huomion keskipisteeseen nostettu arkkitehti Ljuben Tonevin johtama ryhmätyö hankekehityksestä 9. syyskuun -nimisen aukion ympärille ei ollut jättänyt riittävästi tilaa julkisille rakennuksille. Koska kysymys oli etenkin puolueen toimitilojen rakentamisesta, käynnistettiin keväällä 1947 uusi kilpailu, jolloin Targovska kadun ja Dondukovin ja Tsar Osvoboditel- nimisten bulevardien rajaaman keskusta-alueen lopullisen rakennussuunnittelun sai arkkitehti Petso Kantardžievin johtama työryhmä. Suunnitelman hyväksyi pääministeri Georgi Dimitrov. Aloitettiin puoluetalon ja siitä länteen laajennettavan Largon rakennustyöt. Käytännössä ne olivat kaupungin keskustan suuria peruskorjaus- ja rakennustyömaita, joihin liittyi vuonna 1951 toinenkin hankekokonaisuus useita suuria julkisia rakennuksia – arkkitehti Dimitar Tsolovin "Balkan" hotelli ja Kosta Nikolovin TsUM ja raskaan teollisuuden ministeriö, jossa nykyään on ministerineuvosto[9], samoin energiaministeriö eli nykyinen presidentin kansliavirasto. Joidenkin urbaanilegendojen mukaan arkkitehti K. Nikolov koki 1940-luvulla ainoan poikansa menetyksen gestapon tutkiessa hänen toimintaansa vasemmistolaisten kannattajana. Arkkitehti palasi työnsä pariin 50-luvun puolivälissä ja antoi upottaa lapsensa poltetun ruumiin pelastetut jäänteet, metallilaatikkoon pakatun sormen ja hiustupsun TsUM:in rakennuksen perustukseen, josta sen britti-insinöörit löysivät myöhemmin vuonna 2001 peruskorjaustöiden yhteydessä itäisen sisäänpääsyn luolta.[22][23]

Rakentamisen etenemistä vaikeuttivat sosialismin alkukasvukauden useat pitkäkestoiset sekä arkkitehtoniset että puolueelliset erimielisyydet, jolloin vaihtoon menivät usein niin suunnittelija- ja taiteilijaryhmiä kuin hankkeiden teknisiä johtajia moniprojektien aikataulullisista viivästyksistä ja henkilökohtauksiin liittyvistä hyökkäyksistä johtuvasti. 50-luvun puolivälissä kuitenkin valmistui monia Largon sosialistisen realismin tyylisuuntauksia ja esikuvia seuraavia rakennuksia mm. puoluetalo vuonna 1954 ja hotelli ”Balkan” vuonna 1956, perusominaisuuksina symmetriset sekä massiivisuus että pilasterit ja kaariholvit sisäänkäynneillä ja korkeat kivisokkelit.[24] TsUM avattiin vuoden kuluttua BKP:n huhtikuun täysistunnosta.

TsUM:iin asennettiin maan ensimmäiset liukuportaat. Ensimmäinen merkittävän perustavanlaatuinen korjaus rakennuksessa tehtiin vuonna 1986 arkkitehti Atanas Nikolovin johtamana.[5] Vuoteen 1989 TsUM tarkoitti marmorikäytäviä ja multigallerioita, musiikkia ja kohtaamisia eli enemmän kuin vain ostoksia.[23] Vuodesta 1999 alkaen (joidenkin lähteiden mukaan joulukuuta 1998[8]) toteutettiin TsUM:in kunnostus- ja restaurointityöt brittiläisten asiantuntijoiden johdolla ja valvonnassa. Uudistusten tuloksena luotiin kaksi valopihaa[25], joissa luonnonvalo tunkeutuu tilaan rakennuksen katosta. Sisätilojen suunnittelussa toteutettiin Lontoon arkkitehtien projekti, jonka tavoitteena oli maksimoida tehokasta kohdentamista rakennuksen jokaisella alueella ja tasolla. TsUM avattiin uudelleen toukokuussa 2000[8] ja se edustaa nykyaikaista ostoskeskustaa, jossa on liukuportaita, paljon lasia ja hillittyä valoa.[15] TsUM:in 50-vuotisjuhliin osallistui Bulgarian presidentti Georgi Părvanov, pääministeri Sergei Stanišev, ministereitä, kansanedustajia, suurlähettiläitä, liikemiehiä, televisio tähtiä[26] ja yksityistämisen raameissa ostoskeskuksen ostanut liikemies Georgi Gergov.[5]

Toiminnan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupalliseen tarkoitukseen liiketilat sijaitsivat TsUM:in kuudessa kerroksessa ja miehittivät 15000 (tai 19[7] neliömetrisen (m²)) pinta-alan. Vuodesta 1957 TsUM:in tiloissa toimi 220 elinkeinoharjoittelijaa. Pohjakerroksessa oli postimerkkien, keräilyrahojen, korujen, maalauksien, kukkien, käsintehtyjen matkamuistojen ja ensimmäisessä kerroksessa lelujen myyntiliikkeitä. Toisessa kerroksessa myytiin hygieniatarvikkeita ja tavaroita naisille, kolmannessa kaikkea tarvittavaa miehille ja ylimmässä kerroksessa kitaroita. Näyteikkunoissa tilan veivät Moskvitš 403, vähän myöhemmin Žigulin, Wartburgin ja Renault Dauphine uusimmat mallit. Vuoteen 1998 täällä toimi vaate-, kenkä-, laukku-, kosmetiikka- ja hajuvesi- jne. erikoisliikkeitä. Lisäksi rakennukseen sijoittuivat TsUM:in työtä palvelevat toimistot ja liikekeskus, jotka vievät 3 ylintä kerrosta ja 11 000 m²:sen tilan, jolle on erillinen sisäänkäynti ja vastaanotto.[1][3][18] TsUM:issa sijaitseville liiketiloille lisäksi koko kellarikerros siirtyi jossain vaiheessa gastronomia-alan toimijalle, ruokakaupalle "Piccadilly". Avaamisen jälkeen tavarataloa vieraili 25 000-30 000 ihmistä päivässä ja sosialistisen Bulgarian viimeisinä vuosina jopa 120 000- 123 000 ihmistä päivittäin.[2]

Vuonna 2004[9] liikemies Georgi Gergov osti rakennuksen 20 miljoonalla levalla eli noin 10,226 miljoonalla[2], joidenkin lähteiden mukaan 30 milj. eurolla.[23] Georgi Gergovista ei kuitenkaan virallisesti tullut tämän keskikaupungissa sijaitsevan rakennuksen omistajaa, vaan 99% osakkeista omistaa hänen vaimonsa Velichka Gergova ja jäljellejäänyt 1% on pienosakkaiden hallussa. Hallituksen puheenjohtajuus kuuluu Gergovien perheelle ja heidän kahdelle pojalle Tsvetomirille ja Todorille. TsUM:issa myynnissä on ollut matkamuistoja ja vaatteita muodin erikoisliikkeissä DiKa, Rila-Style, Bitsiani, Terranova, Sisley, Benetton, Mango, Max Mara, Nayk tai urheiluliikkeistä Fashion Spirit Sport[21] jms.[27][28] Jo vuonna 2011 siirrettiin panttioikeus tavarataloon 9 000 000 levan (n. 4,6 milj. €) lainan antaneelle Pireos-pankille.[2] Vuonna 2017 tämän stalinistisen sekä työlään että voimavaroja vaatineen rakennustaiteen mestarinäytteen ensimmäisen ja toisen kerroksen tiloissa toimi enää noin 12 myymälää työllistämällä 1200 työntekijää. Sisätilojen liukuportaat, joita vierailijoita varten vuosia sitten säädettiin kulkemaan pohjakerroksesta 5:een kerrokseen, pyörivät tällä hetkellä vain maanalaisesta ensimmäiseen kerrokseen. Pohjakerroksessa italialaista ruokaa tarjoileva ja yleisesti hyvin toimiva ravintola suljettiin vuonna 2017. Joidenkin tietojen mukaan vuonna 2014 yhtiön onnistui vuokrata 4689 neliömetriä liiketilaa ja 6103 neliömetriä toimistotilaa, jolloin yhtiö teki 3 milj. levan (n. 1,534 milj. euron) tappion. Vuosina 2015 ja 2016 TsUM jäi melko tyhjille. Vaikka Georgi Gergovin jälkeen toimitusjohtajaksi nousi liikemies Plovdiv, edelleen 22-sta näyteikkunapaikasta sisustettuina on vain 3 ja tiloissa, joissa ennen myytiin vaatteita, kenkiä, parfyymeja ja jopa kokonaisia autoja, näkyy nykyisin punaisia ja keltavihreä julisteita mainostamassa vuokrattavaa liiketilaa. TsUM:issa neliöltä peritään 20 euron vuokraa kuukaudessa ja erikseen maksetaan sähkö, lämmitys talvella ja jäähdytyksestä kesällä, turvallisuus, liukuportaat, puhdistus- ja poistot. Kun taas muissa kauppakeskuksissa Sofiassa neliön vuokra on 7-8 euroa eli lähes kolme kertaa halvempaa. Lisäksi uudet megastoret tarjoavat noin 600 tai jopa 2500 pysäköintipaikkaa, jotka TsUM:ilta puuttuvat, koska Stalinin aikoina autojen määrä Sofiassa oli vähäistä eikä kukaan epäillyt, että pysäköintihallit olisivat tarpeen.

Nykyisin Sofian laitamilla Bojanassa sijaitsevan Bulgarian kansallismuseon johtaja prof. B. Gergov on tehnyt aloitteen siitä, että Balkanin ensimmäinen ja rikkain luonnonhistorian museo siirtyisi kaupungin keskustaan. Tyhjä TsUM omalta valtavalta kooltaan on paras vaihtoehto yli 650 000 esineen näyttelyjä varten kertomaan Bulgarian esihistoriallisesta menneisyydestä aina kommunistiseen aikaan asti. Myös sijainniltaan tämä olisi mitä ainutlaatuisin paikka kansallismuseolle lähellä muinaisen Serdican roomalaisraunioita ja vilkasta ja vanhaa Largoa. Joidenkin lähteiden mukaan B. Gergov on kansallismuseolle pyytänyt 70 milj. levan (n. 35,791 milj. euron) valtiotukea TsUM:in ostoa varten. Ja että jopa kulttuuriministeriön taholta on liikemies Plovdiville tehty ehdotus, jonka ajatuksena oli valtion maksavan tavaratalon velkaa pankille n. 1,5 milj. levaa (n. 767 tuh. euroa) vuodessa. Vuoden 2013 lopulla alettiin puhua, että venäläiset ostavat rakennuksen perustaakseen siihen Balkanin Ortodoksimuseon. Koska samalla keskustan valtava rakennus on herättänyt joitakin poliittisia skandaaleja, voi olla todennäköistä, että uuden hallituksen aikana valtio ei lunasta tavaratalon velkoja ja Georgi Gergov ja hänen perheensä omistavat tulevina vuosinakin tyhjän valtavankokoisen rakennuksen keskellä pääkaupunkia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Viitteissä ongelmia
  1. ↑ a b Sofiassa avattiin TsUM 5. huhtikuuta 1957. (15 апреля 1957 был открыт ЦУМ в Софии). 15.04.2017. NEWS. Bulgaria (Болгария.) Bourgas.ru. Viitattu 15.3.2019. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d e f Sima Vladimirova: Kuinka pilattiin TsUM – kansan ostoskeskus. 220:stä myymälästä enää 12 jäljellä. (Как съсипаха ЦУМ - мола на народа. От 220 магазина днес работят само 12) 7.5.2017. 168 Часа. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  3. ↑ a b c Keskustavaratalo TsUM – Sofia. (Централен Универсален Магазин ЦУМ - София) Sofia. Rakennukset ja arkkitehtuuri. Ostos- ja kauppakeskuksia. (София. Сгради и архитектура. Молове и търговски центрове.) Opoznai.bg. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  4. ↑ Sofian TsUM. Sofia, Metroasema Serdika. Knjagina Maria Luiza-bulevardi 2. (Централен Универсален Магазин ЦУМ София. София, Метро Сердика, бул. Княгиня Мария Луиза 2). Rezervaciq.com. Bulgaria. Sofia. Sofian TsUM. (България. София. Централен Универсален Магазин ЦУМ София). Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi) Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”rezervaciq” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  5. ↑ a b c 55 vuotta Sofian TsUM:in avajaisista. (55 години от откриването в София на ЦУМ). Dir.bg. Kalenteri. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  6. ↑ a b IPC: TsUM (ЦУМ). IPC Partners. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  7. ↑ a b TsUM. (Alue: Sofian kaupunki) (ЦУМ (Област София-град)). Wikimapia.org. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  8. ↑ a b c „Главболгарсвтрой“: Hallinnollinen ja kaupallinen keskus TsUM. (Административен и търговски център ЦУМ). Glavbolgarsvtroy. Projekteja. Julkiset rakennukset. Hallinnollinen ja kaupallinen keskus TsUM. (Главболгарсвтрой. Проекти. Обществени сгради. Административен и търговски център ЦУМ). Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  9. ↑ a b c Muistoja sosialistisesta järjestelmästä: Tiedätkö Bulgarian ensimmäisen kauppakeskuksen? Kuvia. (Спомени от соца: Знаете ли кой е първият български мол? (СНИМКИ)) 30.07.2017. blitz.bg. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  10. ↑ a b TSUM Sofia. Kuvia (TSUM Sofia.), (ЦУМ София). Mapio.net. Viitattu 15.3.2019. (englanniksi), (bulgariaksi)
  11. ↑ TsUM. Keskiustavaratalo. Keskustan kauppa- ja iso ostoskeskus. Sijainti: Sofian keskusta. (ЦУМ АД /Централен Универсален Магазин АД. Молове и големи търг. центрове. Местонахождение: град София, Център). Mirela.bg. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  12. ↑ Thanh Hang: Sofian TsUM täytti 59 vuotta. Kuvia (59 năm khánh thành Bách hoá Tổng hợp TZUM Sofia) 15.04.2016. doanbulgaria1976.wordpress.com. Viitattu 15.3.2019. (vietnamiksi)
  13. ↑ Sami Lotila: Sofia – varaudu eloisaan yllätykseen. KerranElämässä. Matkaopas maailmaan. Viitattu 15.3.2019.
  14. ↑ Sofian keskustan Largo. (Sofia Largo downtown). Guide Bulgaria.com. Viitattu 15.3.2019. (englanniksi)
  15. ↑ a b c Jevgeni Kosjakov: Sofian TsUM. (ЦУМ Софии). Agentika. Viitattu 15.3.2019. (venäjäksi)
  16. ↑ Pyhän Pietarin Samofrakijskovo kirkko Sofiassa. (Святыня "Церковь Святого Петра Самофракийского" в Софии) Bulgaria-guide.ru. Viitattu 15.3.2019. (venäjäksi)
  17. ↑ TsUM, Bulgaria, Sofia: kuva, kuvaus, osoite. (ЦУМ, Болгария, София: фото, описание адрес). 30.04.2014. visacomtour.ru. Viitattu 15.3.2019. (venäjäksi)
  18. ↑ a b TsUM Sofia. (ЦУМ София). yellow.place. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  19. ↑ Bulgaria. Wikitravel. The Free Travel Guide. Viitattu 15.3.2019.
  20. ↑ Kuinka Sofiassa pääsee TsUM:iin bussilla, metrolla tai raitiovaunulla. (Как да стигна до ЦУМ (TZUM) в София с Автобус, Метро или Трамвай). Moovit. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  21. ↑ a b Matkailuportaali. Tietoja maista, matkoista, hotelleista. (Портал о туризме. Информация о странах, путешествиях, отелях.): TsUM vuonna 2019. (ЦУМ в 2019). Turizm.Ru. Viitattu 15.3.2019. (venäjäksi)
  22. ↑ Tarinoita sosialismin ajoilta: TsUM:in arkkitehti hautasi rakennuksen perustuksiin poikansa ruumiinjäänteet. (Истории от соца: Архитектът на ЦУМ погребал в основите на сградата тленни останки на сина си) 19.08.2016. Petel.bg. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  23. ↑ a b c Kamen Kolev: TsUM - sosialistisen aikakauden ensimmäinen ostoskeskus. (ЦУМ - първият мол от времето на соца). 23.04.2014. desant.net. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  24. ↑ Krasimir Nentšev: Entiseen Puoluetaloon liittyviä pitkään jatkuneita ristiriitoja. (Дългите колизии за бившия Партиен дом) 20.02.2012. Sanomalehti ”Stroitel”. (Вестник "Строител" EАД). Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  25. ↑ Bulgaria. Sofia. Ostoskeskus TsUM. (Bulgaria. Sofia. TsUm shopping center) Alamy. Viitattu 15.3.2019. (englanniksi)
  26. ↑ Tietoa keskustavaratalon rakentamisesta. Historiaa. (Информация за сградата на ЦУМ. Централен универсален магазин. История). Kotisivut. Viitattu 15.3.2019. (bulgariaksi)
  27. ↑ Tavaratalo TsUM. (ЦУМ Универмаг). esosedi.org. Viitattu 15.3.2019. (venäjäksi)
  28. ↑ Sofian TsUM. Bulgarian nähtävyydet. (ЦУМ София. Достопримечательности Болгарии) 18.10.2016. 100 Dorog. ru (100 Дорог). Viitattu 15.3.2019. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=TsUM_(Sofia)&oldid=22319474”