Renault Dauphine

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Renault Dauphine Gordini.

Renault Dauphine oli Renault'n 1956–1967 valmistama automalli. Dauphinea koottiin Ranskan lisäksi monissa maissa: Etelä-Afrikassa, Australiassa, Meksikossa, Belgiassa ja Irlannissa sekä lisenssillä Italiassa, Brasiliassa, Espanjassa, Argentiinassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.

Aikakauden edulliset pikkuautot olivat yleensä kaksiovisia. Siitä Dauphine oli neliovisena poikkeus. Tekniikan maailma 9/1960 kertoo, että se on erityisen matala ja sen otsapinta pieni, joten "ilmanvastuksella ei ole suurtakaan merkitystä". Ohjaus oli kuitenkin tuulelle herkkä.[1]

Dauphine esiteltiin vuonna 1956 korvaamaan menestyksekäs Renault 4CV. 4CV:n tavoin Dauphinessa oli yhdestä osasta koostuva monokokkirunko. Se oli 4-ovinen sedan kuten 4CV, mutta siinä ei ollut 4CV:n "kaappariovia". Se oli myös raskaampi ja pidempi kuin edeltäjänsä, mutta käytti samaa moottoria, tosin iskutilavuudeltaan ja teholtaan suurempaa versiota (760 cm³:n sijasta 845 cm³ ja 19 hv:n sijasta 32 hv). Dauphine oli surullisenkuuluisa huonon suorituskykynsä vuoksi: Road & Track -lehti mittasi Dauphinen kiihtyvyydeksi 0-100 km/h 32 sekuntia. Kesällä 2009 Time-lehdessä julkaistiin autotoimittaja Dan Neilin artikkeli hänen mielestään kaikkein huonoimmista autoista. Neilin mukaan Dauphinen pellit ruostuivat hetkessä.[2]

Perusmallin muunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1960–1962 valmistettiin ylellisempää Dauphine Ondine -nimistä versiota. Dauphine Gordini taas oli sporttiversio, Dauphine 1093 kilpamalli ja Dauphine Caravelle/Floride (1958–1968) oli Dauphine Gordiniin perustuva kaksiovinen avomalli.

Dauphine Gordini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoismalli Gordinissa oli moottorista viritetty lisää 9 hv eli 40 hv, ja kolmivaihteisuus oli muutettu nelivaihteisuudeksi. Huippunopeus oli 121 km/h ja kulutus 7,3 l/100 km. Se oli "liian suorituskykyinen ollakseen perheauto". Sen käyttökelpoisuutta lisäsi eräänlainen kumityynyihin perustuva Aerostable-jousitus. Hinta oli nykyeuroiksi (2010) muunnettuna 14 000 euroa, mikä Dauphinen perusmalliin verrattuna oli 1 000 euroa enemmän.[1] Se oli kuitenkin pieni hinta neljännestä vaihteesta ja parannetusta sisustuksesta, joten Gordinista tuli Suomessa hyvin suosittu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b TM 50 vuotta sitten: E. P. & M. K.: Renault Dauphine Gordini. Tekniikan Maailma 17/2010, 22.9.2010 sivu 83
  2. Paolo Torretta: Autotoimittaja Dan Neil oli laatinut Time-lehdelle oman listansa kaikkien aikojen huonoimmista autoista Iltalehti. Viitattu 31.7.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Renault Dauphines -sivusto (ranskaksi)

Tämä autoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.