Tex Willer

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tex Willer (Yön kotka)
Tex Willer vuodelta 2000
Tex Willer vuodelta 2000
Luoja(t) Giovanni Luigi Bonelli (käsikirjoitus)
Aurelio Galleppini (piirtäjä)
Ensiesiintyminen 1948
Kustantaja Egmont Kustannus
Henkilötiedot
Koko nimi Tex Willer (Yön kotka)
Ikä Noin 45
Luonteenpiirteet Erittäin taitava sekä ampumisessa että käsirysyssä, ovela, armoton rikollisia kohtaan.
Suhteet
Muut sukulaiset poika Kit Willer
vaimo Lilyth (navajo, kuollut)
isä Ken Willer (kuollut)
veli Sam Willer (kuollut)
Tutut Ystävä ja kollega Kit Carson, navajoystävä Tiger Jack

Tex Willer on Giovanni Luigi Bonellin ja Aurelio Galleppinin luoma villin lännen sarjakuvahahmo.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tex Willer ilmestyi Italiassa ensimmäistä kertaa vuonna 1948. Suomessa lehti alkoi ilmestyä vuonna 1953. Vuoteen 1965 asti Suomen Tex Willer -lehdet ilmestyivät pienikokoisina yhden rivin liuskoina. Vuonna 1971 lehti alkoi ilmestyä uudestaan viiden vuoden tauon jälkeen uudessa pokkarikoossa.

Tekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Willerin ensimmäinen ja tunnetuin piirtäjä oli italialainen Aurelio Galleppini (1948–1994), "Galep". Muita piirtäjiä ovat:

Kertojia:

Tarinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tex Willer taistelee 1800-luvun puolivälin jälkeisessä Villissä lännessä roistoja vastaan. Tarinat ovat sekä juoniltaan että tapahtumapaikoiltaan yllättävänkin erilaisia. Tex Willerille tulee tutuksi koko Pohjois-Amerikka ja käypä hän Etelä-Amerikassakin(ks. "Hurja kopla"), vaikka asuukin navajojen reservaatissa Arizonan osavaltiossa, Yhdysvalloissa. Osassa tarinoista on myös fantasia- ja scifi-vaikutteita, joissa Tex on kohdannut muun muassa noitia (mm. "Käärmeen merkki", "Paholaisaave"), ihmissuden ("Paholaisaave"), dinosauruksia ("Käärmeen merkki"), kadonneita kansoja (mm. "Käärmeen merkki, "El Morisco"), Sasquatchin ja avaruusolentoja.

Henkilöhahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen suomalainen sarjakuvastrippi (1953).

Tex Willer on Texas Ranger, eli sheriffin kaltainen kiertävä poliisi, jolla on esimerkiksi valtuudet ottaa lain valvonta haltuunsa alueilla, missä sheriffi ei siihen kykene. Hän on myös navajokansan päällikkö ja intiaaniasiamies, intiaaninimeltään Yön kotka. Tex on hyvin jämerä ja rohkea, ja hakkaa usein kuulusteltavat rikolliset henkihieveriin.

Hänellä on lähes poikkeuksetta apunaan ystävänsä Kit Carson (intiaaninimeltä Hopeatukka), joka on niin ikään hyvin rohkea, mutta myös pessimistinen, josta Tex ja Kit Carson usein sanailevatkin. Lisäksi Carson on välillä aikamoinen naistennaurattaja. Sekä Texiltä että Carsonilta löytyy runsaasti huumoria. Tex ja Kit ovat molemmat rangereita.

Usein mukana on myös Texin poika puoli-intiaani Kit Willer (intiaaninimeltään Pikku Haukka) ja navajo-intiaani Tiger Jack. Kit Willer on rohkea ja reipas nuorimies, kun taas Tiger Jack on rauhallinen, harkitsevaisempi ja huomattavasti kokeneempi. Hän tutustui Texiin jo ennen Kitin syntymää. Kitin äiti, Tex Willerin vaimo Lilyth, kuoli isorokkoon.

Sarjoissa näkyy välillä myös muita ystävähahmoja, kuten Meksikossa Pilaresin kylässä asusteleva egyptiläistaustainen tiedemies El Morisco (Ahmed Jamal), apassi-intiaanien ylipäällikkö Cochise, meksikolainen kuvernööri Montales, kenraali Phil Davis, kanadalaisen ratsupoliisin eversti Jim Brandon sekä kiertolaiset tukkijätkä Gros-Jean ja voimakas irlantilainen Pat MacRyan.

Tex taistelee lähinnä valkoisia roistoja sekä sotaisia intiaaneja vastaan, ja pysyttelee aina oikeuden puolella, joskus lain kustannuksella. Lisäksi joihinkin vastustajiin kuuluu myös mustia, kiinalaisia ja meksikolaisia. Myös osa vastustajista on esiintynyt monessa seikkailussa, näitä ovat muun muassa Mefisto (Steve Dickart), Yama (Blacky Dickart), Musta tiikeri (kuollut), Proteus (Perry Drayton), Mestari (Andrew Liddell) ja Zhenda.

Suomen julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tex Willer 1/2001 Tex Willerin nyrkki puhuu! Suomessa on alettu uudestaan julkaista Texin klassikkoseikkailuja, joita aikoinaan julkaistiin Suomessakin kapeina vihkoina.

Tex Willer ilmestyi Suomessa aluksi vuodesta 1953 vuoteen 1965. Viiden vuoden tauon jälkeen se ilmestyi 12 kertaa vuodessa 1971 - 1978. Numero 5/6 1973 on ainoa julkaistu kaksoisnumero. Vuonna 1979 julkaistiin poikkeuksellisesti 13 lehteä. Vuodesta 1980 lähtien on ilmestynyt 16 numeroa vuodessa. Aluksi lehti oli vuoteen 1965 kooltaan noin 10 cm x 20 cm ja käsitti vain muutamia kymmeniä sivuja. Tauon jälkeen 1971 lehden koko kasvoi noin 20 cm x 15 cm ja siinä oli 128 sivua. Nykyisin lehdessä on 114 sivua. Lehden koko kasvoi vuoden 2007 alussa "oikeaan" kokoon, eli lehteä ei ole enää venytetty pienemmäksi, ja kuvissa ei ole venytyksen tuottamia virheitä.

Noin kaksi kertaa vuodessa julkaistaan Texin juhlakirjoja, jotka ovat A4–koossa, sekä Maxi-Texejä, jotka ovat yleensä suomessa ennen julkaisemattomia. Lisäksi nykyään julkaistaan Tex-kronikoita, jotka sisältävät uusintapainokset vuodesta 1971 alkaen. Yhdessä kronikassa on kahden pokkarin tarinat. Tex juhlakirjojen yleinen kirjoittaja on Claudio Nizzi.

Suomeksi on julkaistu kaksi Tex Willer -tietokirjaa: Minä Tex Willer (2001) sekä "Hornan kekäleet" sanoi Tex Willer (2003).

Kalervo Palsa on tehnyt lyhyen Tex Willer -sarjakuvan omakustannealbumiinsa Minun Getsemane (1974).

Tex Willer keräilykohteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjakuvalehtien keräily koki vahvan nousukauden 1970-luvun alkupuolella. Tuolloin Tex Willer alkoi ilmestyä uudelleen ja se on myös muodostunut varsin halutuksi keräilykohteeksi myöhemmin, 1990-luvulta lähtien. Keräilylehden arvoon vaikuttaa ratkaisevasti sekä kohteen harvinaisuus että sen kunto. Liuskamaisten 1950- ja 1960-luvuilla julkaistujen Tex Willerien kunto on säilynyt suhteellisen hyvänä verrattuna 1970-luvun Tex Willereihin johtuen niiden kestävästä painotavasta; lehtinen on kiinni niiteillä selkämyksestään. Näiden lehtisten hintataso liikkuu muutamista euroista aina useampaan kymmeneen parhaiden keräily-yksilöiden kohdalla. 1970-luvun Tex Willerien ongelmana on niiden painotekninen ratkaisu; kirjanen on liimasidottu selkämyksestä, jolloin huonon liiman kuivuessa sivut irtoavat avattaessa. Niinpä priimakuntoisten Tex Willerien löytäminen 1970-luvun alkupuolelta on vaikeaa. Aivan vuoden 1971 alussa ilmestyneet ensimmäiset kuusi numeroa ovat muodostuneet kaikkein arvokkaimmiksi keräilykohteiksi. Hyväkuntoisina näistä Tex Willereistä voi joutua maksamaan jopa toista sataa euroa (2006).

Triviaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hahmon alkuperäinen nimi oli Tex Killer (=tappaja). Nimi oli liian provosoiva ja jouduttiin siksi vaihtamaan. Tex Willeriä luetaan eniten Italiassa, seuraavaksi eniten Suomessa. Myös Norjassa lehti on suosittu.

Texin kotimaassa Italiassa on myös julkaistu Tex Willer -elokuva (Tex e il signore degli abissi, 1985), joka kuitenkaan ei saavuttanut mainittavaa suosiota.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lagerstedt, Ilpo: Minä Tex Willer. Helsinki: Jalava, 2001. ISBN 951-887-219-8.
  • Viitala, Janne: ”Hornan kekäleet”, sanoi Tex Willer. Espoo: Plataani, 2003. ISBN 952-5429-06-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Tex Willer -sitaatteja.