Suomen Ampumahiihtoliitto
| Suomen Ampumahiihtoliitto | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1960 |
| Tyyppi | urheilun kattojärjestö |
| Toimiala | ampumahiihto |
| Päämaja |
Valimotie 10 00380 Helsinki |
| Puheenjohtaja | Kalle Lähdesmäki |
| Toiminnanjohtaja | Tapio Pukki |
| Kattojärjestö | Kansainvälinen ampumahiihtoliitto |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Suomen Ampumahiihtoliitto on ampumahiihdon Suomen kattojärjestö ja Kansainvälisen ampumahiihtoliiton (IBU) jäsenjärjestö. Suomen Ampumahiihtoliiton puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2016 Kalle Lähdesmäki. Lähdesmäki voitti puheenjohtajavaalissa liittoa kuusi vuotta johtaneen Olli Nepposen äänin 49–40.[1]. Ampumahiihtoliiton päävalmentaja on Jonne Kähkönen[2].
Suomen Ampumahiihtoliitto on perustettu vuonna 1960.[3] Siihen kuului sata jäsenseuraa kesäkuussa 2016[4].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hiihtoammunta sai tärkeän roolin Suomen asevoimien ja suojeluskuntien urheilutoiminnassa 1920-luvulla. Suomi osallistui säännöllisesti olympiakisoissa järjestetyyn sotilaspartiohiihtoon sijoittuen joka kerralla toiseksi. Talvikaksiottelua eli ampumahiihtoa ryhdyttiin harrastamaan 1950-luvulla. Laji toimi vuodesta 1957 Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun Liiton alaisuudessa ja osallistui ensimmäisiin ampumahiihdon MM-kilpailuihin 1959. Suomen Ampumaurheiluliitto syntyi 1960 ja samana vuonna Antti Tyrväinen saavutti olympiahopeaa. Ensimmäinen MM-kultamitalin saavutti Kalevi Huuskonen vuonna 1961.[5]
Suomen ampumahiihdon huippuaika on 1970-luvulla, jolloin Heikki Ikola haastoi Neuvostoliiton asemaa lajin huipulla. Ensimmäisenä suomalaisnaisena Kaisa Mäkäräinen voitti maailmanmestaruuden vuonna 2011. Samana vuonna Mäkäräisestä tuli ensimmäinen suomalainen ampumahiihdon maailmancupin voittaja. Ampumahiihdon MM-kilpailuja on Suomessa järjestetty Hämeenlinnassa (1962 ja 1971), Lahdessa (1981 ja 1991) sekä Kontiolahdella (1999). Lahti ja Kontiolahti ovat toimineet myös maailmancup-järjestäjänä.[5]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Ampumahiihtoliitto on saanut vuosina 2019–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 945 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2020 lähtien 235 000 euroa.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ampumahiihtoliitto vaihtoi yllättäen puheenjohtajaa Helsingin Sanomat. 29.11.2016. Viitattu 27.2.2017.
- ↑ Kinnunen, Jouni: Jonne Kähkönen Suomen Ampumahiihtoliiton päävalmentajaksi 25.3.2018. Suomen Ampumahiihtoliitto ry. Viitattu 29.7.2018.
- ↑ Finder.fi / Järjestöt / Järjestöt Helsinki / Suomen Ampumahiihtoliitto ry finder.fi. Viitattu 27.2.2017.
- ↑ Suomen Ampumahiihtoliitto: Seurat biathlon.fi. Viitattu 27.2.2017.
- ↑ a b Kanerva, Juha & Tikander, Vesa: Urheilulajien synty, s. 36. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2012. ISBN 978-951-851-345-5.
- ↑ Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 29.11.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
