Saleh Mehdi Amash
Saleh Mehdi Amash (arab. صالح مهدي عماش, Ṣāliḥ Mahdī ’Amāš, myös Salih Mahdi Ammash[1]; 1. heinäkuuta 1924[2] tai 1928[3] Bagdad, Irak[1] – 30. tammikuuta 1985 Helsinki, Suomi[2]) oli irakilainen kenraali, poliitikko ja diplomaatti, joka toimi Irakin puolustusministerinä ja varapresidenttinä. Hän oli viimeksi Irakin suurlähettiläänä Suomessa vuosina 1975–1985.[2][3]
Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uran alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amash syntyi maanviljelijäperheeseen ja kävi armeijan esikuntakoulun Bagdadissa. Hän liittyi Baath-puolueeseen vuonna 1952 ja vapaiden upseerien liikkeeseen vuonna 1956. Hänet pidätettiin useasti oppositiotoiminnasta Abdulkarim Qasimin valtakaudella. Amash osallistui helmikuun 1963 vallankumoukseen, jonka seurauksena Baath-puolue nousi Irakissa ensimmäisen kerran valtaan. Hän toimi ensimmäisessä Baath-hallituksessa puolustusministerinä ja kuului samalla vallankumouksen komentoneuvostoon sekä Baath-puolueen kansainväliseen johtoon. Kun Irakin Baath-hallitus syrjäytettiin marraskuun 1963 vallankaappauksella ja valta siirtyi Abdulsalam Arifille, Amash lähti maanpakoon. Hän palasi Irakiin heinäkuun 1968 vallankumouksen jälkeen ja sai takaisin paikkansa vallankumouksen komentoneuvostossa sekä puoluejohdossa. Amash oli Irakin sisäministerinä vuosina 1968–1970, jolloin hän ajautui valtataisteluun puolustusministeri Hardan al-Tikritin kanssa. Tilanteen rauhoittamiseksi he joutuivat molemmat eroamaan hallituksesta huhtikuussa 1970, ja kumpikin sai Irakin varapresidentin tehtävän. Amash riitautui myös muun puoluejohdon kanssa, joten hänet erotettiin vuonna 1971 varapresidentin tehtävästä ja vallankumousneuvostosta.[1]
Amashista tuli vuonna 1972 Irakin Neuvostoliiton-suurlähettiläs, ja hänet akkreditoitiin tällöin myös Suomen-suurlähettilääksi. Hän oli suurlähettiläänä Neuvostoliitossa vuoteen 1974 ja sen jälkeen vuoden suurlähettiläänä Ranskassa.[3][2][1]
Suurlähettiläänä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1975 Amash nimitettiin Irakin ensimmäiseksi Suomen-suurlähettilääksi asemapaikkanaan Helsinki. Hänen suurlähettiläskaudellaan Kulosaareen valmistui vuonna 1980 Irakin uusi suurlähetystörakennus.[3][2] Suorapuheisena ja räväkkänä tunnettu Amash pyrki suurlähettiläänä ollessaan muun muassa painostamaan suomalaisyrityksiä luopumaan kauppasuhteista Irakin silloisten vihollismaiden Iranin ja Israelin kanssa.[4] Hän lähetti muun muassa suomalaisiin yrityksiin kyselyn, jossa haluttiin tietää, oliko yrityksen johtajina sionisteja tai juutalaisia ja kävikö yritys kauppaa israelilaisten yritysten kanssa.[5]
Irakin presidenttiä vuonna 1978 arvostellut libanonilainen runoilija ja kääntäjä Sahban Mroueh (1953–2012) karkotettiin Suomesta Amashin painostuksesta. Irakin suurlähetystö oli lähettänyt Suomen ulkoministeriölle nootin, jonka mukaan taloussuhteet Suomen ja Irakin välillä katkeaisivat ellei Mrouehia karkoteta. Tuohon aikaan suomalaisyrityksillä oli useita suuria rakennusurakoita Irakissa, muun muassa Kaija ja Heikki Sirenin suunnitelma Bagdadin kongressipalatsi. Mroueh pääsi myöhemmin kuitenkin palaamaan Suomeen.lähde?
Amash lähetti vuonna 1981 ulkoministeriölle nootin televisiossa syksyllä 1981 esitettyjen Elis ja Seela Sellan ohjelmien S’brent ja Juutalaiset johdosta.[5] Vuodesta 1982 Amash oli Suomessa diplomaattikunnan vanhin.[2] Tässä asemassa hän esitti tammikuussa 1982 Presidentinlinnassa järjestetyllä vastaanotolla diplomaattikunnan onnittelut uudeksi tasavallan presidentiksi valitulle Mauno Koivistolle.[6]
Amash kuoli yllättäen Helsingissä Mehiläisen sairaalassa tammikuussa 1985, ja hänet haudattiin Irakiin.[2] Hänen on epäilty joutuneen Irakin diktaattori Saddam Husseinin järjestämän myrkytyssalamurhan uhriksi.[4][7]
Amash oli arabikulttuurin ja arabialaisten ratsuhevosten harrastaja. Hän kirjoitti muistelmat ja arabiankielisiä runoja, joita julkaistiin myös suomennettuina. Amashin aloitteesta järjestettiin suomalais-arabialaiset kirjallisuusseminaarit Helsingissä 1977 ja 1981 sekä Bagdadissa 1979. Amash oli Suomalais-Arabialaisen yhdistyksen kunniajäsen.[3]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amashin tytär on Baath-puolueen johtoon kuulunut mikrobiologi Huda Salih Mahdi Ammash, joka oli ainoa nainen Yhdysvaltojen viranomaisten vuonna 2003 julkaisemissa Irakin etsintäkuulutuspelikorteissa. Yhdysvallat väitti hänen osallistuneen Saddam Husseinin hallinnon biologisten aseiden kehittämiseen ja käytti hänestä nimitystä ”rouva pernarutto”.[8][9][10]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Runoja. Suom. Eva Salim, stilisointi Hannu Niklander. Arabialaisen kulttuurin seura ry; Irakin suurlähetystö, Helsinki 1983 ISBN 951-99466-6-7
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Beth K. Dougherty: Historical Dictionary of Iraq, s. 81. Rowman & Littlefield 2019. Google Books (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Diplomaattikunnan vanhin Saleh Mehdi Amash kuollut (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 1.2.1985, s. 18, HS Aikakone. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ a b c d e Rostislav Holthoer: Suurlähettiläs Saleh Mehdi Amash In memorian, Marhaba Suomalais-arabialaisen yhdistyksen vuosikirja 1985
- ↑ a b Räväkkä lähettiläs murhattiin myrkyllä Iltalehti. 2007. Viitattu 15.6.2019.
- ↑ a b Anne Mattson: Sella ja selustansa: Näyttelijän elämäkerta ja elämänkaaripsykologia, lisensiaatintutkimus, Helsingin yliopisto 2012, sivu 122–123
- ↑ Hannu Savola (toim.): Näin saatiin presidentti, s. 187. Helsinki: Sanoma, 1982. ISBN 951-9143-83-2.
- ↑ Sanna Aro: Mitä luin tänään: Salaisuuksien vartija Assyriologin lifestyle-blogi 22.6.2013
- ↑ Jaakko Kangasluoma: USA pidätti Irakin entisen Suomen-lähettilään tyttären (vain tilaajille) Helsingin Sanomat 6.5.2003. Viitattu 2.6.2020.
- ↑ Stevenson Swanson: Iraq's 'Mrs. Anthrax' is key figure in weapons program Chicago Tribune 11.8.2003. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Iraq’s ‘Anthrax Lady’ faces 15 years in prison Al Arabiya 1.12.2016. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
| ||||||||||||||
