Ruusumalva
Sivulta puuttuu | Ruusumalva | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Malva alcea L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Ruusumalva Wikispeciesissä |
Ruusumalva (Malva alcea) on monivuotinen ja suurikokoinen Euroopassa tavattava malvakasvi. Suomessa laji on tavallinen koristekasvi.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Ruusumalva kasvaa 50–100 cm korkeaksi. Varsi on pysty ja yläosastaan tähtikarvainen. Alempien lehtien lapa on sormihalkoinen tai -jakoinen, ylempien lehtien lapa 3–5-osainen. Lehden liuskat ovat hammaslaitaisia tai halkoisia. Ruusunpunaiset kukat ovat yksittäin lehtihangoissa. Kukkaperät ovat tähtikarvaisia. Kukan ulkoverhiö on kolmelehtinen, teriö 3–5 cm leveä. Ruusumalva kukkii Suomessa heinä-syyskuussa. Kiekkomaiset lohkohedelmykset ovat karvaisia tai kaljuja ja sileitä tai heikosti kurttupintaisia.[1]
Ruusumalvan voi sekoittaa myskimalvaan (M. moschata). Lajit voivat myös risteytyä keskenään, mutta risteymä (M. alcea x moschata) tuottaa hyvin vähän hedelmiä.[2]
Levinneisyys [muokkaa]
Ruusumalva on eurooppalainen kasvilaji, jota tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa Ranskasta Puolaan. Etelässä levinneisyysalue ulottuu Keski-Italiaan, Kroatiaan ja Bosniaan, pohjoisessa Pohjois-Saksaan, Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin. Satunnaisena lajia tavataan myös Baltiassa ja Venäjällä. Ruusumalva on levinnyt ihmisen mukana Yhdysvaltojen ja Kanadan itäosiin.[2]
Suomessa ruusumalvaa on tavattu villiintyneenä lähinnä Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomesta, paikoin myös pohjoisempaa.[1][3]
Elinympäristö [muokkaa]
Suomessa ruusumalva on koristekasvi, jota tavataan viljelyjäänteenä tai -karkulaisena. Toisinaan se saattaa olla myös tulokaslaji.[1] Kasvupaikat ovat usein tienvarsia ja kuivia niittyjä.[2]
Käyttö [muokkaa]
Ruusumalvaa viljellään yleisesti koristekasvina.[2] Muiden malvojen tapaan se on myös vanha lääkekasvi, jota on käytetty muun muassa yskänlääkkeenä ja kuhmujen hoitoon.[4] Varren kuituja on käytetty kehruussa.[2]
Lähteet [muokkaa]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 222.
- ↑ a b c d e Den virtuella floran: Rosenmalva (ruots.) Viitattu 24.3.2011.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Ruusumalvan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 24.3.2011.
- ↑ Ålands flora 2010, s. 205.
