Reserviläinen (lehti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reserviläinen
Reserviläinen-lehden etusivu marraskuulta 2022. Etusivun valokuva Pasi Lindroos (Ressukuva).
Reserviläinen-lehden etusivu marraskuulta 2022. Etusivun valokuva Pasi Lindroos (Ressukuva).
Lehtityyppi aikakauslehti
Julkaisija Maanpuolustusyhtiö MPY Oy
ISSN ISSN 0557-8477
Levikki 57 717 (2004)
Perustettu 1933
Päätoimittaja Tuomas Kaarkoski[1]
Sitoutuneisuus RuL ja Reserviläisliitto
Kotikunta Helsinki
Kotimaa Suomi
Sivukoko tabloid
Ilmestymistiheys 8 kertaa vuodessa[2]
Aiheesta muualla
www.reservilainen.fi

Reserviläinen on Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja. Se myös tiedottaa Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutuksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tapahtumista. Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reserviläinen-lehden taustalla on Reserviupseeri-niminen lehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi huhtikuussa 1933. Sen pääkirjoituksessa lehden tarkoituksena todettiin olevan mm. maanpuolustustietouden lisäämisen sekä reserviläisjärjestöjen tehtävien määrittelyn. Lehti ei ilmestynyt talvisodan aikana, koska sen tekijät olivat rintamalla. Ilmestyminen alkoi uudestaan kesällä 1940 ja jatkui seuraavan vuoden pientä taukoa lukuun ottamatta myös koko jatkosodan ajan. Sotien jälkeen lehti suuntautui enemmän reserviläisjäsenistön tarpeisiin, keskittyen sotilas- ja asetekniikkaan. Vuonna 1953 sen nimeksi tuli Reservin Upseeri ja se muuttui selvemmin aikakauslehden tyyppiseksi. Reservin aliupseeriston järjestäytyminen omaksi liitokseen johti vuonna 1960 toisen lehden, 'Reservin Aliupseerin' perustamiseen. Vain kansi ja pääkirjoitus poikkesivat lehdissä toisistaan. Kahtiajako päättyi, kun lehdet yhdistyivät vuonna 1969 Reserviläinen-nimellä.

Päätoimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehden alkuvuosien päätoimittajat olivat järjestöaktiiveja ilman toimittajakokemusta. Topi Törmä 1960-luvun lopussa oli markkinoinnin asiantuntija ja häntä seurannut Ruotuväki -lehden aiempi päätoimittaja everstiluutnantti Pentti Palmu lehtialan osaaja: ensimmäinen ja samalla viimeinen kokopäivätoiminen lehden päätoimittaja. Häntä seurasi toinen evp-upseeri, mutta kolme viimeisintä päätoimittajaa ovat olleet ammatiltaan lehtimiehiä. Lehden päätoimittajat ovat seuraavat:

Lehdellä on ollut muutamaa vuotta lukuun ottamatta toimituksesta ja lehden teosta vastaava toimitussihteeri, sittemmin myös toimituspäällikkö.

Sotilasasiantuntijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1935 lehden toimituskunnassa on ollut vapaaehtoinen aktiiviupseeri sotilasasiantuntijana. Enimmäkseen he ovat olleet everstejä tai everstiluutnantteja paitsi kommodorina tehtävään pyydetty, myöhempi merivoimien komentaja, vara-amiraali Sakari Visa. Yksi lehden avustajista kohosi puolustusvoimien komentajaksi, jalkaväenkenraali Sakari Simelius. Lehden sotilasasiantuntijoina ovat toimineet seuraavat henkilöt (sotilasarvo reserviin siirtyessä):

Eversti Hannu Hyppönen toimii lehden sotilasasiantuntijana vuoden 2012 alusta. Hän toimii Pääesikunnan koulutusosaston päällikkönä, koulutuspäällikkönä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastajana.

Lehti nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehden tavoite ei ole juuri 75 vuodessa muuttunut. Sillä on noin 130 000 lukijaa, painos on keskimäärin 65 000 kappaletta. Tilaus on liitetty reserviläisjärjestöjen jäsenmaksuihin, mutta vuoden ensimmäinen numero jaetaan kaikille varusmiehille ja syksyisin ilmestyy toinen, laajan jakelun teemanumero. Se jaetaan kaikille abiturienteille. Näiden numeroiden painosmäärä on 80 000–100 000 kappaletta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Riikonen, J. 2008. Reserviupseerista Reserviläiseksi. Reserviläinen, 8/2008, 4.12.2008, s. 25.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toimitus Reserviläinen.fi. Viitattu 24.6.2023.
  2. Mainostajille Reserviläinen.fi. Viitattu 24.6.2023.