Res Publica

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Res Publica
Perustettu 17. elokuuta 1989
Lopetti 4. kesäkuuta 2006
Ideologia Konservatismi
Kansainväliset jäsenyydet EPP-ED

Res Publica oli virolainen konservatiivipuolue, mutta puolueen ideologia ei ollut aivan selvä. Puolue toimi itsenäisenä Viron vanhimpana puolueena 17. elokuuta 19894. kesäkuuta 2006. Tällöin puolue yhdistyi konservatiivipuolue Isänmaaliiton kanssa. Puolueen viimeinen puheenjohtaja oli Taavi Veskimägi.

Puolueen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolueohjelman loivat Toomas Liiva, Mart Nutt, Mait Raun ja Ott Sandrak 9. elokuuta 1989 neuvostovallan hajotessa. Puolueohjelma oli ensimmäinen laatuaan Virossa ja se oli ensimmäinen ohjelma, jossa oli esillä länsimaalaisia tavoitteita. Res Publican perustamiskokous pidettiin 17. elokuuta Tallinnassa Kirjallisuusseuran talossa 25 perustajajäsenen voimin. Puolue esitti vaatimukseksensa Viron itsenäisyydestä, tasavaltalaisuudesta, demokratiasta, humanismista ja liberaaleista uudistuksista. Yksi näistä liberaaleista ajatuksista oli muun muassa tasavero. Puolueen nimen keksi Ott Sandrak.

Koko 1990-luvun alun Res Publica vaati talousliberaaleja toimia ja yhteiskunnan- sekä yksilönvapautta. Kunnallisvaaleissa 20. lokakuuta 1996 Res Publica sai 38 paikkaa kunnanvaltuustoihin eri puolille Viroa. 7. maaliskuuta Res Publica osallistui yhdeksänsiin Riigikogun vaaleihin Reformipuolueen ja Isänmaaliiton ehdokaslistoilta. Parlamentin ensimmäisiksi Res Publica-kansanedustajiksi valittiin Jaan J. Leppik ja Maret Maripuu. 13. toukokuuta 2000 Res Publican nuoret perustivat nuorisojärjestön RP Juventus. 1990-luvun lopulla puolue kärsi hampaattomuudesta ja sen poliittiset linjaukset olivat epäselviä.

Uuden puolueen perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Res Publican Juhan Parts toimi Viron pääministerinä 2003–2005.

8. joulukuuta 2001 päätettiin perustaa uudella puolueohjelmalla uusi puolue Ühendus Vabariigi Eest - Res Publica, suomeksi Liitto tasavallan puolesta - Res Publica. 20. lokakuuta 2002 Res Publica lähti ensimmäisen kerran vaalityöhön poliittisen puolueen voimavaroilla. Puolue lähti kunnallisvaaleihin omilta listoiltaan ja sen tavoitteena oli vähintään yksi edustuspaikka, jokaisessa kunnanvaltuustossa. Res Publica keräsi ääniä 80 649 eli 18,7 % äänistä. Puolue sai enemmistön paikoista 21 paikkakunnalla ja tuli toiseksi 39 paikkakunnalla. Haapsalussa ja Tallinnassa puolue tuli toiseksi, Tartossa kolmanneksi.

Seuraavissa vaaleissa 2. maaliskuuta 2003, Riigikogun vaaleissa, Res Publica sai 121 856 ääntä eli 24,6 prosenttia äänistä 31. maaliskuuta. Saaden 24 paikkaa Riigikoguun. Naisakateemikko Ene Ergmasta tuli Riigikogun puhemies ja Res Publica muodosti 10. huhtikuuta hallituksen Reformipuolueen ja Kansanliiton kanssa Juhan Partsin johdolla. Puolue sai pääministeriyden lisäksi opetusministerin, valtiovarainministerin, oikeusministerin ja sosiaaliministerin salkut.

Puolueliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. huhtikuuta 2006 Res Publica ja Isänmaaliitto ilmoittivat yhdistyvänsä puolueeksi nimeltä Erakond Eesti Eest, suomeksi Puolue Viron Puolesta. Yhdistyminen vahvistettiin 4. kesäkuuta, ja puolueen nimeksi tuli Isänmaan ja Res Publican liitto.

Aatemaailma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Res Publica ajoi liberaalia politiikkaa, vaikka se luokittelikin itsensä konservatiiviseksi. Puolue korosti vapautta kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Puolueen teemoina olivat: vapaus, hyvinvointi ja arvokkuus. Puolue myös piti esillä myös sen alkuperäistä perustamisajatusta: Viron ja virolaisten itsenäisyyttä.

Tunnettuja Res Publican jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Viron puolueet
Riigikogun edustus:

Reformipuolue (33) | Isänmaan ja Res Publican liitto (22) | Keskustapuolue (21) | Sosiaalidemokraatit (19) | Itsenäiset (6)

Euroopan parlamentin edustus:

Reformipuolue (2) | Keskustapuolue (1) | Isänmaan ja Res Publican liitto (1) | Sosiaalidemokraatit (1) | Itsenäiset (1)

Muut puolueet:

Konservatiivinen kansanpuolue | Vihreät | Itsenäisyyspuolue | Vasemmisto

Historialliset puolueet
Vuosina 1988–2012:

Kansanliitto | Kansanrintama | Viron kokoomuspuolue | Kristillisdemokraatit | Isänmaa | Res Publica | Tasavaltalaisten ja konservatiivien kansanpuolue | Perustuslakipuolue | Viron vasemmistopuolue | Venäläinen puolue | Kommunistipuolue | Yöpuolue

Vuosina 1918–1940:

Maarahva Liit | Vapsit | Kommunistipuolue