Riigikogun vaalit 2003

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 Vaalit Virossa 
Riigikogun vaalit

2011
2007, 2003
1999, 1995
1992, 1940
1938, 1937
1932, 1929
1926, 1923
1920, 1919

Riigikogun, eli Viron parlamentin vaalit järjestettiin 2. maaliskuuta 2003. Viiden prosentin äänikynnyksen ylitti kuusi puoluetta. Vaalien tulos oli yllätys, koska vain kaksi vuotta aiemmin perustettu Res Publica nousi maan suurimmaksi puolueeksi Edgar Savisaaren johtaman Keskustapuolueen rinnalle. Itse puheenjohtaja Savisaar oli kuitenkin maan äänikuningas. Oikeistolaisen Res Publican menestystä oli osattu odottaa, mutta sen kannatuksen ei uskottu yltävän niin suureksi. Sen sijaan Keskustapuolueen odotettiin saavan pari lisäpaikkaa, mutta se onnistuikin vain pitämään paikkamääränsä samana kuin edeltävissä vuoden 1999 vaaleissa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kaksi puoluetta sai saman paikkamäärän riigikogussa.

Ennakkoasetelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1999 riigikogun vaalien jälkeen Virossa oli ollut kaksi hallitusta, joista viimeisin Siim Kallasin hallitus oli toiminut reilun vuoden sen jälkeen, kun Isänmaaliiton Mart Laarin hallitus kaatui skandaaliin. Lisäksi maan politiikkaa olivat ravistelleet useat skandaalit viimeisen parin vuoden aikana ennen vaaleja. Res Publican yksi vahvimmista aseista olivat Savisaaren Keskustapuoluetta kohtaan kohdistuneet syytteet, joihin liittyi lahjonta ja korruptio. Keskustapuolue kuitenkin saavutti menestystä omalla populistisella retoriikallaan onnistuen saamaan vahvan torjuntavoiton.

Vaaliteemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vaaleja Res Publica asettui selvästi Keskustapuolueen vastustajaksi iskulauseenaan "Vali kord!" ("Valitse järjestys!") ja onnistui vakuuttamaan äänestäjät populistisella retoriikallaan olevansa vankka vaihtoehto Keskustapuolueelle. Sillä oli vahva nuoriin vapaaehtoisiin perustunut aktiivinen kampanja, jossa vaalit tuotiin poikkeuksellisesti kadunkulkijoiden keskuuteen. Puolue lupaili puheenjohtaja Juhan Partsin laittavan maan järjestykseen ja kuntoon sekä tuovan mukanaan uuden aallon Viron jähmettyneeseen politiikkaan. Res Publica tarjosi uutta nopeaa muutosta ja ennen kaikkea vakautta. Maahan oli saatava vahva hallitusvalta, järjestystä, vakautta ja turvallisuutta. Oikeuslaitoksesta oli tehtävä vahvempi ja korruptio oli kitkettävä.

Vaalien jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan suurimmaksi puolueeksi äänimäärällä noussut Keskustapuolue sysättiin pois tieltä hallitusneuvotteluissa ja maahan tuli porvarihallitus, jonka muodostivat Res Publica, Reformipuolue ja Viron kansanliitto. Hallitus kuitenkin kaatui jo kahden vuoden päästä maaliskuussa 2005 koko alkuvuoden kestäneen kriisin jälkeen Res Publican menetettyä lopulta Reformipuolueen luottamuksen. Res Publica jäi itsenäisenä puolueena lopulta lyhyeksi ilmiöksi, kuten monet muutkin puolueet Viron politiikassa. Res Publica yhdistyi oikeistolaisen Isänmaaliiton kanssa Isänmaan ja Res Publican liitoksi (IRL) kesäkuussa 2006. Vuoden 2007 vaalien tuloksen myötä Res Publicasta ei ollut jäljellä paljonkaan muuta kuin maininta IRL:n nimessä.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulokset verrattuina vuoden vuoden 1999 riigikogun vaaleihin

Puolueet Äänet % Paikat Muutos
Viron keskustapuolue (Eesti Keskerakond) 125 709 25.40% 28 ±0
Liitto tasavallan puolesta - Res Publica (Ühendus Vabariigi Eest - Res Publica) [1] 121 856 24.62% 28 +28
Reformipuolue (Eesti Reformierakond) 87 551 17.69% 19 +1
Viron kansanliitto (Eestimaa Rahvaliit) 64 463 13.02% 13 +6
Isänmaaliitto (Erakond Isamaaliit) 36,169 7.31% 7 −11
Kansanpuolue maltilliset (Rahvaerakond Mõõdukad)[2] 34 837 7.04% 6 −11
Viron yhdistynyt kansanpuolue (Eestimaa Ühendatud Rahvapartei) [3] 11,113 2.24% 0 −6
Viron kristillinen kansanpuolue (Eesti Kristlik Rahvapartei) 5 275 1.07% 0
Viron itsenäisyyspuolue (Eesti Iseseisvuspartei) 2,705 0.55% 0
Viron sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (Eesti Sotsiaaldemokraatlik Tööpartei) [4] 2,059 0.42% 0
Viron venäläinen puolue (Vene Eesti Erakond) 990 0.20% 0
Muut (valitsijamiesyhdistykset) (16) (yhteensä) 2,161 0.44% 0
Laskettuja ääniä yhteensä 494,888 100.00% 101
Hylättyjä ääniä 5,798
Annetuja ääniä yhteensä (äänestysprosentti 58.4%) 500,686
  • Lähde: Viron keskusvaalilautakunta
  1. Liitto tasavallan puolesta – Res Publica yksinkeritaisti 4. kesäkuuta 2005 puolueensa nimen muotoon Res Publica. Tasan vuotta myöhemmin puolue yhdistyi Isänmaaliiton kanssa Isänmaan ja Res Publican liitoksi
  2. Kansanpuolue maltilliset muutti nimensä Sosiaalidemokraateiksi (Sotsiaaldemokraatlik Erakond) 7. helmikuuta 2004.
  3. Viron yhdistynyt kansanpuolue muutti nimensä Perustuslakipuolueeksi (Konstitutsioonipartei) 11. helmikuuta 2006.
  4. Viron sosiaalidemokraattinen työväenpuolue muutti nimensä Viron vasemmistopuolueeksi (Eesti Vasakpartei) joulukuussa 2004

Puoluelyhenteet

K = Keskustapuolue RE = Reformipuolue
M = Kansanpuolue maltilliset (Maltilliset) RP = Res Publica
R = Kansanliitto IL = Isänmaaliitto
EÜRP = Viron yhdistynyt kansanpuolue EKRP = Kristillinen kansanpuolue
EIP = Itsenäisyyspuolue ESDTP = Sosiaalidemokraattinen työväenpuolue
VEE = Venäläinen puolue


Henkilömandaatilla läpipäässeet ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virossa on käytössä sekavalintamenettely vaaleissa. Ehdokas voidaan valita henkilömandaatin (isikumandaat), vaalipiirimandaatin (ringkonnamandaat) tai kompensaatiomandaatin (kompensatsioonimandaat) kautta. Heti ensiksi ääntenlaskun alettua katsotaan onko kukaan saanut henkilömandaattiin oikeuttavaa äänimäärää. Tämä mandaatti määritellään suhdeluvun (kvoot) kautta. Suhdeluku eli kvoot saadaan aikaiseksi jakamalla vaalipiirissa annetut äänet vaalipiirin mandaattipaikkojen määrällä. Tästä saadun luvun pitää olla vähintään 1,001, jotta tulee valituksi henkilömandaatilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilömandaatin saaneet ehdokkaat ovat vaalipiiriensä menestyneimpiä eli ääniharavia.

Ehdokas Puolue Suhdeluku (kvoot)
Edgar Savisaar K 2,399
Siim Kallas RE 1,937
Tõnis Palts RP 1,391
Andrus Ansip RE 1,384
Urmas Paet RE 1,347
Juhan Parts RP 1,345
Külvar Mand RE 1,302
Taavi Veskimägi RP 1,165
Vilja Savisaar K 1,156
Villu Reiljan R 1,116
Mihhail Stalnuhhin K 1,112
Signe Kivi R 1,065
Ivari Padar M 1,029
Marko Pomerants RP 1,001

Kansanedustajiksi valitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riigikogun vuoden 2003 vaaleissa 101 paikkaiseen parlamenttiin ehdokkaina oli 954 henkilöä, joista 16 oli sitoutumattomia puolueisiin kuulumattomia ehdokkaita.

Toomas Alatalu | Küllo Arjakas | Jüri Šehovtsov | Enn Eesmaa | Mati Jostov | Arnold Kimber | Peeter Kreitzberg | Heimar Lenk | Robert Lepikson | Värner Lootsmann | Jaanus Marrandi | Sven Mikser | Harri Õunapuu | Siiri Oviir | Nelli Privalova | Kaarel Pürg | Mailis Rand (Mailis Reps) | Vilja Savisaar | Edgar Savisaar – isikumandaat | Evelyn Sepp | Ain Seppik | Mark Soosaar | Mihhail Stalnuhhin | Liina Tõnisson | Toivo Tootsen | Marika Tuus | Toomas Varek | Vladimir Velman

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]