Viron Kansanliitto

Viron Kansanliitto Eestimaa Rahvaliit
Perustettu	29. syyskuuta 1994
Johto	Karel Rüütli (pj.)
Toimisto	Pärnu mnt. 30-6 Tallinna 10141
Kansanedustajat	1 / 101
Eurokansanedustajat	0 / 6
Kansainväliset jäsenyydet	UEN
Naisjärjestö	EPP
Nuorisojärjestö	Rahvaliidu Noored
Kotisivu	www.erl.ee

Viron Kansanliitto on konservatismia edustava puolue. Sen tarkoituksena on virolaisuuden elinvoiman säilyttäminen Viron perustuslain hengessä. Viron perustuslaki säätää, että Viron tasavalta on luotu takaaman Viron kansan ja kulttuurin säilyminen läpi aikojen. Puolueen tunnuslause on: "Viro alkaa kotoa!"

Historia

Viron Kansanliitto on ainoa virolaispuolue, jota ei ole uudelleen 1991 alkaen jatkuneen itsenäisyyden aikana perustettu pääkaupungissa Tallinnassa. Kansanliitto on perustettu Järvamaan Oisussa 1994 Eesti Maarahvas Erakondina eli Viron maakansan puolueena. Puolue oli hallituksessa 1995–1999.

Nykyinen Viron Kansaliitto on 1999 muodostettu kokoomuspuolue, jonka muodostettiin Eestin maakansan puolueen, Viron maaliiton (Eesti Maaliit), Viron eläkeläisten ja perheiden puolueen (Eesti Pensionäride ja Perede Erakond) sekä Viron maakansan puolueen yhdistyttyä. Vuonna 2002 Viron Kansanliittoon yhdistyi vielä Uusi Viro-puolue (Uus Eesti). Viron Kansanliitto on taustaltaan maaseutupuolue, joka on vahvistanut asemiaan myös kaupungeissa paikallisesti. Se oli hallituksessa uudelleen 2003–2005 reformipuolueen ja Res Publican kanssa sekä Partsin hallituksen kaaduttua Andrus Ansipin hallituksessa reformi- ja keskustapuolueen kanssa.

Puolue kannattaa tukea erityisesti monilapsisille perheille sekä sitä, että Viron maatalous tuottaisi Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan liittyvät Viron kanssa sovitut tuotantokiintiöt täyteen määräänsä saakka. Kansanliitolla on noin 10 000 henkilöjäsentä, mikä tekee siitä jäsenmäärältään Viron suurimman puolueen.

Puoluetta johtaa puoluekokousten välillä puoluevaltuusto, johon kuuluvat puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kunnianpuheenjohtaja, kansanedustajat, ministerit, aluejärjestöjen puheenjohtajat, erityisjärjestöjen puheenjohtajat sekä 15 puoluekokouksen valitsemaa henkilöä. Aluejärjestöt voivat valita puoluevaltuustoon lisäksi yhden edustajan perusyhdistystensä 300 jäsentä kohden. Hallituspuolueena Kansanliitto on ollut viisi vuotta eli huomattavan ajan itsenäisyyden toisesta vaiheesta.

Vuoden 2007 Riigikogun vaalien jälkeen Kansanliitolla oli kuusi kansanedustajaa sekä 755 kunnan- tai kaupunginvaltuutettua 154 kunnassa tai kaupungissa. Vuoden 2011 vaaleissa puolue menetti kaikki edustajanpaikkansa Riigikogussa.

Puolueella on naisjärjestö (EPP), eläkeläisjärjestö (Tegusad eli Toimeliaat) sekä nuorisojärjestö (Rahvaliidu Noored).