Räsäsen ja Pohjolan oikeudenkäynti

Räsäsen ja Pohjolan oikeudenkäynti koskee tapausta, jossa suomalainen poliitikko Päivi Räsänen on kahdessa erillisessä tapauksessa epäiltynä yhdestä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan homoseksuaaleja koskevien kirjoitustensa ja lausuntojensa vuoksi. Oikeudenkäynnin ensimmäinen käsittelypäivä oli 24. tammikuuta 2022. Räsäsen Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi – Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen -pamfletin julkaisseen Luther-säätiön asiamiehenä toiminutta Juhana Pohjolaa epäiltiin myös kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Oikeudenkäynnissä on tulkittu olevan kyse sananvapaudesta ja siitä, kuinka sitä voidaan harjoittaa uskonnollisissa julkaisuissa ja mielipiteissä. Toimittaja Jesse Mäntysalon mukaan oikeudenkäynnissä tuomioistuin joutuu tiettävästi ottamaan ensimmäistä kertaa kantaa siihen, voiko Raamatun siteeraaminen olla rikos.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi yksimielisesti kaikki kolme Päivi Räsästä ja Juhana Pohjolaa vastaan nostetut syytteet. Osaa Räsäsen lausumista käräjäoikeus piti homoseksuaaleja loukkaavina mutta ei sananvapauden ulkopuolelle jäävänä vihapuheena. Käräjäoikeus katsoi myös, että syyttäjä oli syytteessään esittänyt Räsäsen sanomaksi useita väitteitä, joita Räsänen ei kuitenkaan ollut sanonut. Räsänen itse arvosteli käräjäoikeuden päätöksen jälkeen syyttäjän ja järjestöjen esittämiä väittämiä, joita hän piti virheellisenä. Hänen mukaansa syyttäjä yritti panna oikeuskäsittelyssä sanoja hänen suuhunsa.

Valtionsyyttäjä Mantila ilmaisi tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon. Hän arvosteli Helsingin käräjäoikeuden tuomion sanamuotoja. Hän piti syyttäjän näkemystä tapauksessa objektiivisena ja arvosteli käräjäoikeuden tulkintaa vääräksi.

Asia oli hovioikeudessa 31. elokuuta ja 1. syyskuuta 2023. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeuden mukaan Räsäsen kirjoitusten tarkoitus ei ollut homojen solvaaminen tai loukkaaminen. Syyttäjä harkitsi "vakavasti" valitusluvan hakemista korkeimmasta oikeudesta, joka myönsikin valitusluvan keväällä 2024.

Tapahtumat

Oikeudenkäynnissä on kyse kesällä 2019 alkaneesta tapahtumasarjasta, jolloin Suomen evankelis-luterilainen kirkko tiedotti olevansa Helsinki Pride -tapahtuman virallinen yhteistyökumppani. Kirkkohallituksen johtoryhmän päätös jakoi piispakuntaa, mutta arkkipiispa Tapio Luoman kerrottiin tukevan päätöstä. Kesäkuussa 2019 Räsänen osoitti Twitterissä kysymyksen arkkipiispalle: ”Miten kirkon oppiperusta, Raamattu, sopii yhteen aatteen kanssa, jossa häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?”.

Twiitin tarkoituksena oli kritisoida luterilaisen kirkon osallistumista Pride-tapahtumaan. Räsänen liitti twiittiin valokuvan neljästä Roomalaiskirjeen jakeesta, jossa homoseksuaalinen toiminta yhdistetään häpeään. Räsänen kertoo olleensa ennen twiitin kirjoittamista ahdistunut luterilaisen kirkon tilasta. Hänen mielestään kirkon toiminnan ja Raamatun opetuksen välillä oli selvä ristiriita.

Räsänen ei omien sanojensa mukaan ole halunnut loukata ihmisarvoa tai oikeuksia. Räsänen on korostanut, että homoseksuaaleilla on yhtälailla samat ihmisoikeudet kuin kaikilla muillakin. Räsänen on perustellut kantaansa kristillisellä vakaumuksellaan.

Twiitin tutkinta

Twiitistä tehtiin rikosilmoitus ja poliisin vihapuhetutkintaryhmä aloitti elokuussa 2019 Räsäsen Twitter-viesteistä esitutkinnan. Ilmoittajan mukaan viesti on vähemmistöihin kohdistuva suvaitsemattomuuden ilmaus. Tapauksesta käytiin runsaasti keskustelua ja Räsästä kuulusteltiin 1. marraskuuta 2019 viestin takia Pasilan poliisitalolla neljä tuntia. Räsäsen mukaan kuulustelut olivat perusteelliset ja kuulustelupöydällä oli myös Raamattu. Räsäsen mukaan kuulusteluissa kysyttiin, olisiko hän valmis poistamaan twiitit sosiaalisesta mediasta. Kertomansa mukaan Räsänen ei suostunut pyyntöön vaan vetosi Raamattuun uskonsa ja elämänsä perustana.

Räsäsen mukaan poliisikuulusteluissa käytiin läpi twiitin sanavalinnat, ajoitus ja motivaatio. Kuulusteluissa käytiin läpi Roomalaiskirjeen ensimmäistä lukua ja sen kontekstia. Kuulusteluissa tiedusteltiin myös Roomalaiskirjeen pääsanomaa.

Uudet rikosilmoitukset

Helsinkiläinen pastori Harri Meronen teki twiitti-tutkinnan uutisoinnin jälkeen Räsäsestä uusia rikosilmoituksia. Ensimmäisen rikosilmoituksen hän teki elokuussa 2019 ja seuraavat kaksi maaliskuussa 2020. Puheet solvasivat Merosen mukaan ihmisyyttä ja ihmisarvoa.

• 1: Räsäsen vuonna 2004 kirjoittama pamfletti Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi – Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen. Pamfletti on Raamattuun ja sen tulkintaan liittyvä, seksuaalisuutta ja avioliittoa koskeva kannanotto. Merosen mukaan pamfletti oli disinformaatiota ja vihapuhetta, joka ylläpitää homovihaa yhteiskunnassa.
• 2: Rikosilmoitus koskee Räsäsen esiintymistä Ruben Stillerin Mitä Jeesus ajatteli homoista? -radio-ohjelmassa Yleisradion Puhe-kanavalla. Radiohaastattelussa toimittaja Stiller heitti Räsäsen kommentoitavaksi kärjekkään hypoteettisen väitteen: Jos homoseksuaalisuuden voitaisiin osoittaa olevan geeniperinnäistä, millä tavalla se vaikuttaisi Räsäsen näkemykseen homoseksuaaleista. Rikosilmoituksen mukaan Räsäsen puheissa oli liitännäisyyksiä natsien käyttämään homofobismi-propagandaan.
• 3: Rikosilmoitus koskee Räsäsen esiintymistä Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa. Rikosilmoituksessa vedottiin muistikuviin, joiden mukaan Räsänen olisi ohjelmassa sanonut homoseksuaalisuutta perversioksi.

Tutkimattajättämispäätökset

Twiitin osalta poliisi teki tutkimattajättämispäätöksen, sillä poliisin mukaan asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta. Tutkinta lopetettiin, koska Räsäsen puheet olivat arvoasetelmia eikä niiden tarkoitus ollut loukata tai panetella homoseksuaaleja. Tutkinnanjohtajan mukaan Räsänen ei puhunut homoseksuaalisuuden biologiasta vaan siitä, millaisia ilmenemismuotoja syntiinlankeemus on luomakunnassa saanut aikaan. Räsästä ei siksi ollut syytä epäillä homoseksuaalien solvaamisesta.

Pamfletin osalta poliisi päätti, ettei asiassa käynnistetä esitutkintaa. Poliisin mukaan asiassa ei ollut syytä epäillä rikosta, koska pamflettia ei voitu tulkita kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan. Tutkinnanjohtajan mielestä kyse oli Räsäsen uskonnollisiin arvoihin ja uskonnollisiin käsityksiin perustuvista mielipiteistä.

Radio-ohjelman osalta poliisi päätti niin ikään, ettei asiassa käynnistetä esitutkintaa. Tutkinnan lopettamispäätöksessä vedottiin haastattelutilanteeseen. Tutkinnanjohtajan mukaan on ymmärrettävää, että Räsäsen lausumat voivat kontekstistaan irrotettuna näyttäytyä häiritsevinä, epäasiallisina ja huolestuttavina. Tutkinnanjohtajan mukaan lausumien tarkastelu kontekstissa ei tue rikosepäilyä. Tutkinnanjohtajan mukaan EIT:n vakiintuneen tulkintalinjan mukaan yksittäisten lausumien tarkasteleminen kontekstistaan irrallaan on kiellettyä.

Valtakunnansyyttäjän tutkintamääräykset

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen määräsi 4. marraskuuta 2019 Helsingin poliisilaitoksen suorittamaan esitutkinnan koskien Räsäsen ja Pohjolan vuonna 2004 julkaisemaa pamflettia. Poliisin päätöksen jälkeen valtakunnansyyttäjä oli saanut yhteydenoton, jossa asiaa pyydettiin arvioimaan uudelleen. Valtakunnansyyttäjän mukaan oli syytä epäillä, että asiassa on syyllistytty kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Syyttäjälaitoksen mukaan valtakunnansyyttäjä punnitsi keskenään sananvapautta, uskonnonvapautta ja syrjimättömyyttä koskevia perus- ja ihmisoikeuksia toisin kuin poliisi. Toiviaisen mukaan epäilty rikos ei myöskään ollut vanhentunut, vaikka alkuperäinen julkaisu oli tehty jo 15 vuotta aiemmin, sillä julkaisu oli yhä saatavilla ja levitettävissä.

Maaliskuussa 2020 valtakunnansyyttäjä määräsi oikeudellaan kaksi uutta esitutkintaa koskien Räsäsen puheita Stillerin tv-ohjelmassa ja vierailusta Maria Veitolan tv-ohjelmassa.

Toinen tutkintakierros

Radio-ohjelma

Stillerin radio-ohjelmaa koskeva tutkinta käynnistettiin elokuussa 2020. Räsänen kiisti syyllistyneensä rikokseen saati solvanneensa vähemmistöjä. Räsänen koki osallistuneensa toimittajan persoonan vahvasti sävyttämään puheohjelmaan, jossa oli runsaasti huumoria ja tilannekomiikkaa. Räsäsen mukaan Stiller esitti ohjelmassa kaikenlaista spekulointia ja heitti kuvitteellisia väitteitä, joita Räsänen oli kommentoinut. Räsäsen mukaan tuoreimmat tutkimukset olivat osoittaneet, että mahdollinen geneettinen perimä homoseksuaalisuudessa ”on aika pieni”.

Pamfletti

Poliisi pyysi Räsäseltä myös näkemystä THL:n lausuntoon, jonka mukaan homoseksuaalisuutta pidetään osana normaalia seksuaalisuuden kirjoa, ei fyysisenä tai psyykkisenä sairautena tai niihin verrattavana häiriönä. Räsänen painotti kannanottonsa ja synti-käsityksen teologisuutta ja sanoi suhtautuvansa avoimesti siihen, minkälaisia selityksiä tiede löytää homoseksuaalisuudelle.

Kysymykseen homoseksuaalin mahdollisuudesta muuttua halutessaan heteroksi, Räsänen kertoi pitävänsä tätä mahdollisena. Räsänen ei kuitenkaan ole uskonut siihen, että mikään vaatimus auttaisi siinä tai että olisi oleellista pyrkiä muuttamaan homoseksuaaleja tai vaatia heitä tekemään heteroseksuaalisia tekoja.

Syytteiden nosto

Valtakunnansyyttäjä nosti 29. huhtikuuta 2021 syytteen Räsästä vastaan kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja Pohjolaa vastaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Valtakunnansyyttäjä jätti nostamatta syytteen epäilystä Veitolan ohjelmassa. Valtakunnansyyttäjän arvion mukaan teko olisi kokonaisuutena arvioiden vähäinen ja siksi esitutkinnan loppuunsaattaminen oli tarpeetonta.

Oikeudenkäynti

Räsäsen ja Pohjolan oikeudenkäynnin pääkäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa maanantaina 24. tammikuuta 2022. Oikeudenkäynnissä on tulkittu olevan kyse sananvapaudesta ja siitä, kuinka sitä voidaan harjoittaa uskonnollisissa julkaisuissa ja mielipiteissä. Räsänen on kiistänyt syytteet ja nähnyt tehtävänään olevan sanan- ja uskonnonvapauden puolustaminen. Räsänen on mielestään puolustanut Raamattuun perustuvaa ajattelua ja kristillistä opetusta.

Syytteet

Räsäsen syytteet koskevat hänen kirjoittamaansa perhepoliittista kirjoitusta, twiittiä ja radiohaastattelua. Pamfletin osalta Juhana Pohjola on syytteessä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Valtionsyyttäjä Anu Mantila sanoo, että Räsäsen lausunnoilla on haluttu muokata mielipiteitä homoseksuaaleja syrjiviksi.

• Pamfletti: Syyttäjän mukaan Räsänen on väittänyt, että homoseksuaalisuus on tieteellisesti todistettu psykoseksuaalisen kehityksen häiriö. Syyttäjän mukaan puheet loukkaavat ihmisarvoa, ovat omiaan aiheuttamaan suvaitsemattomuutta ja jopa vihaa homoseksuaaleja kohtaan. Syyttäjän mukaan ilmaisu "geneettinen rappeuma, sairautta aiheuttava geeni" antaa ymmärtää, että homoseksuaali ei ole alun perin Jumalan luoma kuten heteroseksuaali.
• Twiitti: Räsästä syytettiin vuonna 2019 julkaistusta Pride-kulkueeseen liittyvästä twiitistä. Räsänen julkaisi twiitin yhteyteen jakeita Raamatun vanhasta käännöksestä.
• Radiohaastattelu: Syyttäjän mukaan Räsäsen ohjelmassa antamaa vastaus solvaa homoja. Syyttäjän mukaan Räsänen on antanut ymmärtää, että jos homoseksuaalisuus olisi geneettinen ominaisuus, se olisi sairautta aiheuttava geneettinen rappeuma. Syyttäjän mukaan Räsäsen lausumat täyttävät rikoksen tunnusmerkistön, ja niissä solvataan homoseksuaaleja.

Puolustus

• Pamfletti: Puolustuksen mukaan pamfletin on alun perin ollut osa pienelle porukalle tehtyä opetussarjaa. Pamfletissa käsiteltiin tuolloin valmistumassa ollutta parisuhdelakia, johon Räsänen on kansanedustajana voinut vaikuttaa. Oikeusavustaja Matti Sankamon mukaan pamfletti sai suuren yleisön vasta vuonna 2019, jolloin syytteet nostettiin. Puolustuksen mukaan syyttäjä on tehnyt monta virheellistä tulkintaa Räsäsen kirjoittamasta pamfletista eikä oikeudenkäynnissä ole kyse syyttäjän tulkinnasta vaan varsinaisesta tekstistä. Puolustuksen mukaan tekstissä nimenomaan kehotetaan lukijoita kunnioittamaan tätä vähemmistöä ja suhtautumaan sen jäseniin tasa-arvoisesti. Puolustuksen mukaan käsite "psykoseksuaalinen häiriö" on ollut lääketieteellisessä käytössä vuosia ennen pamflettia ja on edelleen käytössä.^lähde?
• Räsänen myöntää, että pamfletissa on vanhentunutta tutkimustietoa ja lainsäädäntöä, mutta se on silti laillinen. Räsänen on kertonut julkaisseensa pamfletin itse sen jälkeen, kun asiasta nostettiin syytteet ja ihmisillä oli kysymyksiä, mistä aiheessa on kyse.
• Pohjola myönsi oikeudenkäynnissä, että hänellä on vastuu pamfletin julkaisusta.
• Twiitti: Puolustuksen mukaan Pride-tapahtuma ei ole yhtä kuin seksuaalivähemmistöt. Puolustuksen mukaan kritiikkiä liikettä kohtaan ei voida automaattisesti tulkita kohdistuvan mihinkään vähemmistöön. Puolustuksen mukaan myös Pride-kulkueesta on pystyttävä lausumaan kriittisesti tai muutoin kavennetaan sananvapautta. Räsäsen mukaan twiitti on kohdistettu kirkon johdolle eikä vähemmistölle.
• Radio-ohjelma: Puolustuksen mukaan lausuma oli osa pitkää ohjelmaa ja että Räsänen painottaa ohjelmassa jokaisen olevan tasa-arvoinen. Puolustuksen mukaan olisi kohtuutonta, jos Räsänen ei olisi vastannut kysymykseen. Puolustuksen mukaan Räsänen ei kuitenkaan käyttänyt ohjelmaa saarnastuolina, eikä ollut koko ajan äänessä, vaan vastasi kysymyksiin. Puolustuksen mukaan vastaukset olivat sensitiivisiä, eikä niissä solvattu homoseksuaaleja.

Syyttäjän vaatimukset

Syyttäjä vaati Räsäselle 120 päiväsakon suuruista rangaistusta. Juhana Pohjolalle syyttäjä vaati 60 päiväsakon suuruista rangaistusta. Pamfletin julkaisseelle Luther-säätiölle syyttäjä vaati lisäksi 10 000 euron yhteisösakkoa. Syyttäjä vaati lisäksi Yleisradiota poistamaan yleisön saatavilta ja hävittämään Stillerin ohjelman osat, jotka ovat sisällöltään lainvastaisia. Räsänen ja Pohjola ovat kiistäneet syytteet.

Ylen vastine

Yle on vastustanut syyttäjän vaatimuksia ohjelmansa osien poistamisesta. Ylen mukaan hävittämismääräysten kohdistaminen mediaan tilanteessa, jossa media ei ole esittänyt loukkaavia näkemyksiä eikä ole syyllistynyt rikokseen, voi johtaa itsesensuuriin, joka vaarantaa sananvapauden toteutumisen demokraattisessa yhteiskunnassa. Ylen mukaan sen tehtävä on kertoa myös kiistellyistä asioista.

Käräjänoikeuden päätös

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet 30. maaliskuuta 2022. Oikeus katsoi että Räsäsen perhepoliittisesta kirjoituksesta ei voi tehdä johtopäätöstä, että Räsänen leimaisi homoseksuaalit lasten hyväksikäyttöön taipuvaisiksi. Räsänen ei myöskään kirjoituksessaan väittänyt, että homoseksuaalisuus seksuaalisena suuntautumisena olisi tuomittava ominaisuus tai identiteetti, tai että kaikki homoseksuaalit ovat muita alempiarvoisempina. Räsäsen kirjoituksen tarkoitus ei ole ollut homoseksuaalien solvaaminen tai loukkaaminen, vaan Räsäsen uskonnollisen vakaumuksen mukaisen miehen ja naisen välisen perhe- ja avioliittokäsityksen puolustaminen. Täten oikeus katsoi, että Räsänen ei syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Oikeus kuitenkin toteaa, että syyttäjän siteeraamia kirjoituksen kohtia voidaan pitää homoseksuaaleja loukkaavina.

Syyte twiitistäkin kaatui, ja oikeus katsoi ettei sen tehtävä ole tulkita Raamatun "häpeä" ja "synti" -käsitteitä. Käräjäoikeus myös katsoi, että twiitti on kohdistettu kirkon johdolle, eikä kirjoitus ole halventanut homoseksuaaleja.

Ylen radio-ohjelmassa ei syyllistytty rikokseen. Oikeus katsoi, että Räsänen oli vastannut Ruben Stillerin esittämiin kysymyksiin ja pyrkinyt osana perustelemaan omia mielipiteitään, eikä Räsäsen lausumissa ollut kysymys vakavuudeltaan sananvapauden suojan ulkopuolella olevasta vihapuheesta.

Oikeuden mukaan syyttäjä esitti syytteessä useita väitteitä, joita Räsänen ei kuitenkaan ollut sanonut ohjelmassa. Syyttäjä väitti Räsäsen esittäneen, että "homoseksuaalisuus on geneettinen rappeuma", mutta väitettä ei radio-ohjelmasta ilmene. Lisäksi syyttäjä väitti, että Räsäsen uskonnolliseen näkemykseen sisältyisi ajatus, jonka mukaan homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit. Myöskään tällaista väitettä ei radio-ohjelmasta ilmene. Oikeuden mukaan myöskään tällainen hypoteettinen väite ei voisi olla laissa tarkoitetulla tavalla solvaava eikä rikoksen tunnusmerkistö täyty sillä, että Räsäsen esittämistä lausumista vedetään homoseksuaaleja loukkaavia johtopäätöksiä.

Reaktioita syytteeseen

Kannanotot Räsäsestä

Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ottaa alun perin Kanavassa julkaistussa laajassa kirjoituksessaan kantaa Räsäsen homokannanottoihin. Hän toteaa, että ne on suunnattu ensisijaisesti omalle kannattajayhteisölle. Hallamaan mukaan Räsänen on jättänyt vaille huomiota sen, kuinka hänen kommenttinsa vahingoittavat yhtä ihmisryhmää.

Teologian tohtori Juha Meriläinen näkee Räsästä ja Pohjolaa tukevan kampanjoinnin osana kansainvälistä äärikonservatiivista liikettä.

Kysymys uskonnonvapaudesta

Räsäsen tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota etupäässä konservatiivisissa kristillisissä julkaisuissa ja toimijoissa.

Frank Wolf ja Arielle del Turco ovat yhdysvaltalaisessa The Hill -lehdessä esittäneet pitävänsä Räsäsen ja Pohjolan tapausta korkean profiilin eurooppalaisena uskonnonvapauskysymyksenä. Heidän mukaansa on outoa, että rikkaan eurooppalaisen demokratian syyttäjälle tulee jäsentää kristillisen teologian perusopetuksia synnistä ja evankeliumista. Fox Newsin Lauren Greenin mukaan alkuperäinen kysymys mahdollisesta viharikoksesta on kääntynyt muotoon, kuinka pitkälle uskonnonvapautta voidaan suojella.

Räsänen kertoi maaliskuussa 2020 saavansa apua kristillistä oikeistoa edustavalta amerikkalaistaustaiselta Alliance Defending Freedom -verkostolta (ADF), johon kuuluu tuhansia juristeja. Kansainvälinen luterilainen neuvosto (ILC), johon Juhani Pohjolan edustama suomalainen Lähetyshiippakunta-niminen kirkkokunta kuuluu, julkaisi vetoomuksen Räsäsen ja Pohjolan puolesta. Pohjola on opiskellut ILC:n perustajan ja suurimman rahoittajan, yhdysvaltalaisen luterilaisen kirkon Missouri-synodin (LCMS) pappisseminaarissa. Vetoomuksen allekirjoittivat 33:n eri luterilaisen kirkon piispat tai johtajat ILC:n jäsenkirkoista. Lisäksi mukana on 11 kirkollisen johtajan allekirjoitus Tunnustuksellisen evankelis-luterilaisen konferenssin (CELC) jäsenkirkoista.

Muita tukensa ilmaisseita ovat Euroopan Evankelinen Allianssi ja Venäjän seitsemän kristillisen kirkon uskontojenvälinen neuvosto.

Kysymys valtiosensuurista

Brittiläisessä libertaristisessa Spiked-lehdessä Paul Coleman on pitänyt tapausta esimerkkinä laajenevasta valtiosensuurista Euroopassa. Hänen mukaansa epämääräisillä vihapuhelaeilla voidaan kriminalisoida melkein mikä tahansa mielipide.

Kansalaisliikkeet

Kymmenen yhdysvaltalaista professoria ja akateemikkoa julkaisi toukokuussa 2021 avoimen kirjeen Yhdysvaltain kansainväliselle uskonnonvapauskomissiolle (USCIRF), jossa vaadittiin pakotteita Suomen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista vastaan. Kirjeessä vaaditaan, että uskonnonvapauskomission tulisi vaatia valtakunnansyyttäjä Toiviaisen ja hänen perheenjäsentensä pääsyn epäämistä Yhdysvaltoihin törkeän ihmisoikeusloukkauksen vuoksi. Lisäksi kirjeessä vaadittiin, että komissio vaatii Toiviaisen nimeämistä Magnitsky-lakien kohteeksi ja talouspakotteiden alaiseksi vakavien ihmisoikeusväärinkäytöksien perusteella.

Espanjassa perustettu taustaltaan katolilainen, äärikonservatiiviseksi luonnehdittu CitizenGO-järjestö ilmoitti keränneensä 200 000 nimeä Räsäsen puolesta. Järjestö oli lähettänyt 160 000 tukijan nimet sadan nimen erissä sähköpostilla, ja syyskuussa 2021 delegaatio saapui luovuttamaan nimet valtakunnansyyttäjän toimistolle. Toiviainen ei ottanut heitä vastaan. Järjestö vaati, ettei Räsästä saa tuomita vankeuteen, vaikka vankeutta Räsäselle ei vaaditukaan.

Käräjäoikeuden tuomiota koskevia arvioita

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio piti selvänä, että syytteet hylätään. Hänen mukaansa Räsänen esitti loukkaavia väitteitä muttei hyökännyt aggressiivisesti homoseksuaalisuutta vastaan eivätkä hänen väitteensä olleet äärimmäisen kärjekkäitä. Osana perhearvoista käytävää keskustelua sekä kirkon toimintaan kohdistuvaa arvostelua esitettyinä lausumien sananvapauden painoarvo on normaalia vahvempi.

Kirjallisuutta

• Miettinen, Danielle: Päivi Räsänen, valtakunnansyytetty. Perussanoma, 2022. ISBN 978-951-888-934-5.