Pyhä Lucia

Mosaiikkityö, joka esittää Pyhää Luciaa.

Pyhä Lucia (lat. Sancta Lucia, ortodoksisessa kirkossa: Pyhä neitsytmarttyyri Lucia Syrakusalainen) (283–304) on katolisen kirkon kanonisoima pyhimys ja ortodoksisen kirkon muistelema pyhä, joka perimätiedon mukaan koki marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen vainossa tämän hallituskauden lopulla noin vuonna 304. Luciasta ei ole varmoja tietoja, mutta hänen historiallisuuttaan ei kristillisissä lähteissä epäillä. Lucia on sokeiden ja näkövammaisten pyhimys.

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Muistopäivä kuului alun perin katoliseen pyhimyskalenteriin, mutta nykyisin sitä vietetään ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.

Kertomukset Pyhän Lucian elämästä

Kertomusten mukaan Lucia syntyi vuonna 283 Syrakusassa, Sisiliassa. Hänen isänsä, joka oli ylhäistä sukua oleva roomalainen, kuoli Lucian ollessa hyvin nuori, ja tämä jäi äiteineen vaille holhoojaa. Tuohon aikaan Roomassa jokaisella naisella piti olla holhooja, joka oli hänestä vastuussa. Isä, aviomies tai tarvittaessa myös veli saattoi toimia siskonsa holhoojana. Koska Lucian perhe oli varakas, hänelle oli varattu hyvät myötäjäiset ja hän oli kihloissakin. Isän kuoleman jälkeen perhettä kohtasi toinen onnettomuus, kun Lucian äiti sairastui punatautiin, josta selviytymismahdollisuudet olivat heikot. Neljän vuoden sairauden jälkeen äidin voimat alkoivat heiketä. Lucia kuuli, että Cataniassa kuolleen Pyhän Agathan pyhäinjäännöksillä rukoilemalla moni oli kokenut ihmeparantumisen ja sai äitinsä suostutelluksi tulemaan kanssaan Pyhän Agathan haudalle.

Ihme tapahtui ja äiti parantui. Lucia päätti kääntyä kristinuskoon ja vannoi pysyvänsä neitsyenä Pyhän Agathan tavoin. Oman myötäjäisosuutensa Lucia käski jakaa köyhille. Perheen palvelija kertoi Lucian sulhaselle, että Lucia oli jakanut myötäjäiset köyhille, ja että hän ei menisikään naimisiin tämän kanssa, vaan on kääntynyt kristinuskoon ja menee naimisiin jonkin varakkaan jalosukuisen herran kanssa. Mustasukkainen ja harhaan johdettu sulhanen ilmiantoi Lucian viranomaisille, koska Roomassa kristinusko oli kielletty. Lucia joutui oikeuden eteen, missä hänen kerrotaan vastanneen:

»Minulla ei ole muuta uhrattavaa kuin uhrata itseni elävänä uhrina kaikkivaltiaalle Jumalalle. Sinä kidutat miellyttääksesi keisaria, mutta sinun ansiostasi me saamme ikuisen ilon.»
(Synaksarion, joulukuu. Pyhä neitsytmarttyyri Lucia Syrakusalainen (13. joulukuuta))

Lopulta Lucia tuomittiin vietäväksi bordelliin. Tällöin Pyhä Henki täytti Lucian, ja muutti hänet niin painavaksi, ettei häntä pystytty miesvoiminkaan siirtämään. Vaikka apuun tuotiin myös vetohärkiä, Lucia pysyi järkähtämättä paikoillaan. Kun häntä ei saatu siirrettyä, hänet päätettiin polttaa. Lucian ympärille rakennettiin rovio, ja häntä valeltiin palavalla piellä ja kiehuvalla öljyllä. Tuli ei kuitenkaan pystynyt vahingoittamaan Pyhän Hengen täyttämää Luciaa. Lopulta hänet surmattiin miekalla.

Legendat

Pyhä Lucia, jonka silmät (valon tuojat) ovat lautasella. Domenico di Pace Beccafumin maalaus vuodelta 1521.

Toinen, myöhemmin syntynyt legenda kertoo, että nuorukainen, joka ei ollut kristitty, vaati Luciaa menemään kanssaan naimisiin, koska oli rakastunut tämän kauniisiin silmiin. Kun ahdistelu ei päättynyt, Lucia repi silmät päästään ja lähetti ne tarjottimella nuorukaiselle. Kun Neitsyt Maria näki Lucian vahvan uskon, hän antoi Lucialle entisiä kauniimmat uudet silmät. Nuorukainen puolestaan järkyttyi tapahtuneesta ja kääntyi kristinuskoon.

Tarina oli suosittu 1400-luvulla ja syntyi ehkä Luciaa esittäneistä maalauksista, joissa hänellä oli silmät tarjottimella. Todellisuudessa niiden tarkoitus oli havainnollistaa vertausta Luciasta valon tuojana (lat. lux ’valo’).

Lucian juhlinta

Pääartikkeli: Lucian päivä

Lucia-kulkue Ruotsissa.

Lucian päivää vietetään vuosittain 13. joulukuuta, jota pidetään Lucian kuolinpäivänä. Muistopäivä kuului alun perin katoliseen pyhimyskalenteriin, mutta nykyisin sitä vietetään ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui keskiajalla Lucian päiväksi, minkä vuoksi Lucia valon tuojana sopi hyvin päivän merkkihenkilöksi. Vuoden pisimpään yöhön ja valon juhlaan liittyneet pakanalliset tavat ja uskomukset yhdistyivät Lucian nimeen.

Ruotsin pappiloissa ja kartanoissa Lucia-neidot esiintyivät kahvia ja vehnäsiä tarjoilevina jouluilon lähettiläinä 1700-luvulla. Hahmo tulee saksalaisista adventtinäytelmistä, joiden lahjoja jakava enkeli tai kristuslapsi (Christkindl) vaihtui jossain vaiheessa Lucia-pyhimykseen ja tuli Pohjolaan luultavasti saksalaisten käsityöläisten tuomana. Sekä Ruotsissa että Suomessa oli aikaisemmin myös tähtipoikia (Lussegossar).

Ruotsalaiseen perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää. Kynttiläkruunu symboloi pyhimyskehää.

Lucian historiallisuus

Lucia on sisilialaisen Syrakusan kaupungin suojeluspyhimys, ja siellä säilytetään hänen pyhäinjäännöksiään.

Sisiliasta peräisin olevan Pyhän Lucian kultin on katsottu saaneen vaikutteita kreikkalaisen Artemis – jumalattaren palvonnasta, jossa on yhteisiä piirteitä Lucia-kultin kanssa. Artemis ja Lucia olivat molemmat neitsyitä ja edustivat valoa: Lucia jo nimessään, kun taas Artemis oli muun muassa kuunjumalatar. Molempien synnyinkaupunkina on myös pidetty Syrakusaa. Artemiksen tosin katsotaan syntyneen Deloksen saarella, mutta ehkä siksi syrakusalaiset käyttivät nimeä Delos myös Ortygian saaresta, missä Syrakusan vanha keskusta sijaitsee. Nimi "Ortygia" tulee kreikan sanasta ortyx, joka tarkoittaa viiriäistä. Lintu on päässyt mukaan molempien naishahmojen pyhimyskertomuksiin. Artemiksen vanhemmat Zeus ja Leto yhtyivät toisiinsa viiriäisen hahmossa, ja viiriäisihme tapahtui Luciallekin: Syrakusassa vallitsi nälänhätä vuonna 1646, jolloin kaupunkilaiset rukoilivat apua Lucialta. Tällöin viiriäisparvi ilmestyi kaupunkiin (tai yksi viiriäinen messun aikana kirkkoon) ja heti sen jälkeen saapui 13. toukokuuta (tai joulukuuta) laiva täynnä viljaa. Tapauksen muistoksi toukokuun ensimmäistä sunnuntaita vietetään Syrakusassa Viiriäisten Pyhän Lucian juhlana.

Lucian sanotaan kuolleen marttyyrikuoleman vuonna 304. Hänestä kertovat varhaisimmat lähteet ilmestyvät historiankirjoitukseen vasta yli sata vuotta myöhemmin. Lucia-kertomukset ovat saaneet vaikutteita myös varhaisempiin kristillisiin naispyhimyksiin liitetyistä tarinoista.

Katso myös

• Kuuterneito
• Lucia

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhä Lucia Wikimedia Commonsissa

• Neitsytmarttyyri Lucian synaksaario (elämäkerta).
• Forsius, Arno: Pyhä Lucia (Arkistoitu – Internet Archive).