Paul Bern
| Paul Bern | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Paul Levy |
| Syntynyt | 3. joulukuuta 1889 Wandsbek, Schleswig-Holstein, Saksa (nyk. Hampuri, Saksa) |
| Kuollut | 5. syyskuuta 1932 (42 vuotta) Beverly Hills, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Ammatti |
elokuvaohjaaja elokuvatuottaja elokuvakäsikirjoittaja |
| Puoliso | Jean Harlow (2. heinäkuuta 1932 – 5. syyskuuta 1932) [1] |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1911 – 1932 |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Paul Bern (oik. Paul Levy, 3. joulukuuta 1889 – 5. syyskuuta 1932) oli saksalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja -käsikirjoittaja Metro-Goldwyn-Mayerilla.
Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paul Bern, syntymänimeltään Paul Levy, syntyi 3. joulukuuta 1889 juutalaisille vanhemmille Wandsbekissä, Schleswig-Holsteinissa, Saksassa, joka on nykyisin Hampurin kaupunginosa. Kun Bern oli pieni, hänen perheensä muuttivat Yhdysvaltoihin. Bern vietti köyhän lapsuutensa New Yorkin kaupungissa.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bern työskenteli uransa alkuvaiheissa teatterissa näyttelijänä, managerina ja tuottajana vuodesta 1911 vuoteen 1915 New Yorkissa ja muutti Hollywoodiin työskentelemään kirjoittajana ja ohjaajana joillekin pienille elokuvayrityksille. Tämä johti hänen täysipäiväiseen tuottajan, ohjaajan ja käsikirjoittajan työhön Metro-Goldwyn-Mayerilla, joka oli elokuvatuotantoyhtiöistä suurin.
Bern ohjasi MGM:llä muun muassa elokuvat Vahvoja sydämiä (1920), Häitten jälkeen (1925), Kauneusparaati (1925) ja Henki hengestä (1925). Lisäksi hän tuotti muun muassa elokuvat Yöllinen häväistysjuttu (1929), Anna Christie (1930) ja Grand Hotel (1932) yhdessä Irving Thalbergin kanssa ja käsikirjoitti muun muassa elokuvat Naisia ja rikkaita miehiä (1923), Avioliiton ilveilyä (1924), Miehiä (1924), Vakoojalentäjä (1926), Kolme tuntia (1927), Ilveilijäin kuningas (1927) ja Kyyhkynen (1927). Hänen tunnetuimmat käsikirjoituksensa ovat Ilveilijäin kuningas ja Kyyhkynen.
Grand Hotel voitti parhaan elokuvan Oscar-palkinnon vuonna 1932. Bern oli silloin jo kuollut, joten Thalberg vastaanotti palkinnon yksin.
Yksityiselämä ja kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksityiselämässään Bern seurusteli näyttelijä ja komedienne Mabel Normandin kanssa vuosina 1923–1924, mutta he erosivat. He tapasivat toisensa elokuvan Head Over Heels (1922) kuvauksissa, kun Bern oli ohjaajana. Bern avioitui ensimmäisen ja viimeisen kerran 42-vuotiaana 2. heinäkuuta 1932 21-vuotiaan näyttelijän Jean Harlowin kanssa, joka oli yksi 1930-luvun Amerikan kuuluisimmista naisista. He tapasivat ensi kertaa Harlowin elokuvan Hornan enkelit (1930) yhteydessä. He menivät kihloihin kesäkuussa 1932.
Heidän avioliittonsa kesti vain kaksi kuukautta, kun Bern löytyi kuolleena heidän asunnostaan Benedict Canyon Driven Easton Drivella Beverly Hillsistä, alastomana kylpyhuoneesta. Bern jätti kiistanalaisen (eräät allekirjoituksen analyytikot ovat sanonneet, ettei itsemurhaviesti ollut hänen käsialaansa) itsemurhaviestin, jossa lukee: "Rakkaimpani, valitettavasti tämä on ainoa keino hyvittää kauhea vääryys, jonka olen tehnyt sinulle, ja pyyhkiä pois halveksittava nöyryytykseni. Rakastan sinua. Paul. Ymmärräthän, että viimeiltainen oli vain komediaa". Siitä seurasi skandaali, josta on siitä pitäen kiertänyt monenlaisia huhuja. Kuolinsyyksi todettiin kuitenkin itsemurha. Jotkut Bernin ystävät ja tämän elämäkerran kirjoittaja Ben Hecht uskovat tuottajan avovaimon Dorothy Milletten (1886–1932) ampuneen Bernin. Eräs todistaja kertoi, että oli nähnyt naisen, jonka tuntomerkit vastasivat Milletteä, joka oli vieraillut heillä sinä yönä kun Bern kuoli, mutta tätä ei ole varmuudella todistettu. Bern oli kertonut Harlow'lle Millettestä, vaikkakaan ei sanonut, että New Yorkin lain mukaan tämä oli hänen laillinen avovaimonsa, ns. common-law wife. Bernin ja Harlow'n mentyä naimisiin Millette oli siirtynyt länsirannikolle San Franciscoon ja kirjoitellut ja soitellut Bernille, joka lähetti tälle yhä shekkejä, mutta vältti henkilökohtaista yhteydenpitoa. MGM:n lääkäri Edward Jones väitti itsemurhan syyksi sitä, että Bern olisi ollut impotentti. Bern haudattiin Inglewood Park Cemeteryn hautausmaalle, Inglewoodiin, Kaliforniaan.
Harlow kuoli viisi vuotta myöhemmin 7. kesäkuuta 1937 munuaisten vajaatoimintaan 26-vuotiaana. Millette löydettiin hukkuneena Sacramentojoesta lähellä Walnut Grovea [2]. Hän oli tehnyt itsemurhan kaksi päivää myöhemmin Bernin kuolemasta 7. syyskuuta hyppäämällä Delta King -nimiseltä jokilaivalta[2], joka oli matkalla San Franciscosta Sacramentoon. Millette haudattiin East Lawn Memorial Parkin hautausmaalle Sacramentoon. Jean Harlow maksoi Milletten hautajaiset ja MGM:n silloinen johtaja Louis B. Mayer maksoi hautapaikan ja -kiven [2].
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ohjaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi |
| 1920 | The Adventures and Emotions of Edgar Pomeroy | The Adventures and Emotions of Edgar Pomeroy |
| Vahvoja sydämiä | The North Wind's Malice | |
| 1921 | Edgar, the Detective | Edgar, the Detective |
| 1922 | Man with Two Mothers | Man with Two Mothers |
| Head Over Heels | Head Over Heels | |
| 1924 | Open All Night | Open All Night |
| Worldly Goods | Worldly Goods | |
| 1925 | Häitten jälkeen | Tomorrow's Love |
| Kauneusparaati | The Dressmaker from Paris | |
| Grounds for Divorce | Grounds for Divorce | |
| Henki hengestä | Flower of Night | |
| 1930 | The Woman Racket | The Woman Racket |
Käsikirjoittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi |
| 1919 | Greater Than Love | Greater Than Love |
| 1920 | Women Men Forget | Women Men Forget |
| 1921 | Suspicious Wives | Suspicious Wives |
| 1923 | The Christian | The Christian |
| Lost and Found on a South Sea Island | Lost and Found on a South Sea Island | |
| Naisia ja rikkaita miehiä | The Wanters | |
| 1924 | Korkeimman oikeuden edessä | Name the Man |
| Avioliiton ilveilyä | The Marriage Circle | |
| Miehiä | Men | |
| Langennut ruusu | Lily of the Dust | |
| Vanity's Price | Vanity's Price | |
| 1926 | Vakoojalentäjä | The Great Deception |
| Kurtisaani | Prince of Tempters | |
| 1927 | Kolme tuntia | Three Hours |
| Ilveilijäin kuningas | The Beloved Rogue | |
| Kyyhkynen | The Dove | |
| 1935 | Matkalla Singaporeen | China Seas |
Tuottajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi |
| 1922 | Hungry Hearts | Hungry Hearts |
| 1930 | Anna Christie | Anna Christie |
| Mustalaisrakkautta | The Rogue Song | |
| 1932 | Grand Hotel | Grand Hotel |
Tarkastajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi |
| 1929 | Yöllinen häväistysjuttu | Geraldine |
| Square Shoulders | Square Shoulders | |
| 1930 | Prinsessan kasakka | New Moon |
| 1932 | Grand Hotel | Grand Hotel |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paul Bern Wikimedia Commonsissa
- Paul Bern Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
- Paul Bern Elonetissä
- Paul Bern Prairie Ghostsissa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Paul Bern Time-lehden sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Paul Bern Find A Gravessa
| ||||||||||||||||||
