Mustvee jõgi
| Mustvee jõgi | |
|---|---|
 Joensuu Mustveessä venesataman vieressä |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Viro |
| Maakunta | Jõgevamaa, Tartumaa |
| Kunnat | Mustvee, Jõgeva |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Mustvee jõen valuma-alue |
| Pinta-ala | 179,5 km² [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | metsäoja |
| Laskupaikka | Peipsijärvi, Mustvee |
| Sivu-uomat | Kullamäe oja, Rausi oja |
| Taajamat | Võtikvere, Mustvee |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 63 m mpy. [1] |
| Laskukorkeus | 30 m mpy. [1] |
| Korkeusero | 33 m |
| Pituus | 39,1 km [1] |
| Kaltevuus | 0,84 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Mustvee jõgi on 39 kilometriä pitkä joki Virossa Jõgevamaalla Jõgevan kunnassa ja Mustveen kunnassa, joka laskee Peipsijärven pohjoisosan luoteisrantaan.[1]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki alkaa pienestä metsän kuivatusojasta, joka on joen luonnollisen uoman jatke kohti pohjoista. Ojan alkupää sijaitsee Pandiveren ylängön itärinteessä. Se laskee sieltä alas ja virtaa koko loppumatkan Alutagusen alangolla suuntanaan ensin etelä ja sitten kaakko. Joki saa nopeasti luonnollisen meanderoivan luonteensa, joka jatkuu loppuun asti. Joki toimii myös noin neljäsosan verran pituudestaan Jõgevan ja Mustveen kuntien välisenä rajajokena, mutta se käy aluksi Mustaveen puolella vain muutaman kerran lyhyesti. Joen yläjuoksu on metsätaivalta ja vasta Lilastveren ja Kõrvemetsan kohdalla se ohittaa esnimmäisen kerran peltomaita. Täällä siihen yhtyvät oikealta lännestä tulevat Kullamäe oja ja Rausi oja. Alempana siihen yhtyy pohjoisesta tuleva Ulvi oja, jonka valuma-alue sijaitsee kokonaan Mustaveen kunnan puolella. Sitten joki jättää kuntarajan ja virtaa ensin Võtikveren kautta kaakkoon, missä aukeaa peltovaltainen alue. Sitten se kääntyy länteen ja virtaa lopuksi Mustveen läpi Peipsijärveen. Taajamien välissä sen ympäristö on rauhoitettu Tellisen luonnonsuojelualueeksi [2]. Joensuussa on Mustveen taajamassa jokialue rakennettu suojaiseksi venesatamaksi [3].[1][a]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Tellisen luonnonsuojelualue on pinta-alaltaan vain 238 hehtaaria [2], elää metsäisessä jokiympäristössä saukko ja joen pohjalla vuollejokisimpukka. Jokea ympäröivissä metsissä kasvaa täällä erityisenä pidetyt lajit kiiltoängelmä, lehtoneidonvaippa, valkolehdokki, kalkkimaariankämmekkä, näsiä ja kynäjalava.[4]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki oli aiemmalta nimeltään myös Mustjõgi (vuonna 1638 Mustajacki).[3]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen valuma-alueen pinta-ala on 179,5 neliökilometriä. Joen eteläpuolella Peipsijärveen laskee Kullavere jõgi, jonka valuma-alue sivujokineen sivuaa Mustvee jõen valuma-aluetta etelässä ja lounaassa. Joen pohjoispuolella Peipsijärveen laskee Piilsi jõgi, jonka valuma-alue ylettyy koillisessa Ulvi ojan korkeudelle saakka. Pohjoispuolelle levittäytyy Avijõen valuma-alue. Joen länsipuolella sijaitsee laaja Luusika soo, joka on vedenjakaja-aluetta Pedja jõen suuntaan lännessä. Pedja jõgi, joka alkaa Pandiveren ylängöltä, on eteläisen Emajoen sivuhaara.[1][a]
Sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustvee jõen suurimpia sivuhaaroja on lueteltu seuraavassa taulukossa.
| yhtyy Mustvee jõgeen (km suusta) |
Nimi | Pituus (km) |
Valuma-alue (km²) |
Lähde |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Raja kraav | 2 | 2 | [5] |
| 3 | Kivimurru kraav | 6 | 10 | [6] |
| 12 | Uusküla kraav | 4 | 4 | [7] |
| 18 | Ulvi oja | 13 | 19 | [8] |
| 26 | Rausi oja | 9 | 33 | [9] |
| 28 | Kullamäe oja | 12 | 46 | [10] |
| 33 | Rajametsa kraav | 4 | 14 | [11] |
Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen valuma-alueella ei esiinny karttojen mukaan suuria järviä.[1][a]
Hallintoalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustvee jõgi kuuluu Peipsijärven alavesistöalueeseen, joka on osa Itä-Viron vesistöaluetta. Joen vesistörekisterin tunnus on VEE1055100.[1]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Keskkonnaregister: Mustvee jõgi (VEE1055100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
- ↑ a b Tellise looduskaitseala, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
- ↑ a b Mustvee jõgi, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 9.10.2020
- ↑ Tellise looduskaitseala kaitsekorralduskava (2017–2026), Keskkonnaamet, 2016
- ↑ Keskkonnaregister: Raja kraav (VEE1056200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Kivimurru kraav (VEE1056100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Uusküla kraav (VEE1056000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Ulvi oja (VEE1055800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Rausi oja (VEE1055600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Kullamäe oja (VEE1055300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Rajametsa kraav (VEE1055200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.10.2020. (viroksi)