Vuollejokisimpukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuollejokisimpukka
Unio crassus.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Simpukat Bivalvia
Lahko: Unionoida
Heimo: Jokisimpukat Unionidae
Suku: Unio
Laji: crassus
Kaksiosainen nimi
Unio crassus
Philipsson, 1788
Katso myös
 Commons-logo.svg Vuollejokisimpukka Commonsissa

Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji. Se on myös mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti suojeltuja myös muualla kuin suojelualueilla.[2] Laji on paikoin runsaslukuinen useissa Etelä-Suomen joissa.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuollejokisimpukka on muodoltaan soikea ja kasvaa 5–10 cm pitkäksi. Sen kuori on vihertävän tummanruskea.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuollejokisimpukka esiintyy luonnonvaraisena Keski-, Itä- ja Pohjois-Euroopassa, mutta on käynyt harvinaiseksi tai hävinnyt useilta alueilta ja on siksi Euroopan-laajuisesti suojeltu. Laji luokiteltiin vuonna 2011 erittäin uhanalaiseksi, sillä laji on taantunut selvästi 1980-luvun jälkeen, ja aiemmat arviot lajin tilasta perustuivat vanhempiin tietoihin. Lajin tilanne on edelleen kohtalaisen hyvä Baltiassa ja Venäjän Euroopan puoleisessa osassa.[1] Suomessa se on uhanalainen.[3]

Etelä-Suomen joista tunnetaan paikoin tiheitä kantoja. Vantaanjoesta Kehä III:n sisäpuolelta on laskettu tiettävästi maailman runsain esiintymä, arviolta kolme miljoonaa yksilöä.[4] Myös Karjaan Mustionjoessa on arveltu elävän jopa miljoonan yksilön kanta.[5]

Kaikkiaan vuollejokisimpukkaesiintymiä tunnetaan 26 etelä- ja länsisuomalaisesta joesta,[3] joista monetkaan eivät ole luonnontilaisia vaan entuudestaan ruopattuja[6] tai muuten ihmistoiminnan aikanaan hallitsemia, kuten Vantaa.[4]

Portugalissa elävä lähes samannäköinen simpukka on määritetty eri lajiksi, Unio tumidiformis.[7]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuiset vuollejokisimpukat elävät joenpohjaan kaivautuneena ja liikkuvat vain vähän. Ne ovat hidaskasvuisia ja Suomessa elävät 30-50-vuotiaiksi.[3][4]

Vuollejokisimpukan sukupuolet ovat erilliset. Koiraat kutevat touko-kesäkuun vaihteessa. Siittiöt kulkeutuvat virran mukana ja hedelmöittävät naaraassa sen munat, joista syntyvät toukat aluksi kehittyvät naaraan kiduspussissa. Keskikesällä toukat siirtyvät kasvamaan kalojen kiduksiin.[4] Toisin kuin harvinaisen raakun toukat, vuollejokisimpukan toukat eivät käytä jalokaloja isäntinä, vaan kehittyvät tavallisissa onki- ja pikkukaloissa, kuten ahvenessa, särkikaloissa, kolmipiikissä ja kivisimpussa.[3][4] Toukat käyvät läpi muodonmuutoksen, ja lopulta irrottautuvat kaloista ja vajoavat pohjaan, johon asettuvat pysyvästi.[4] Ne tulevat sukukypsiksi noin nelivuotiaina.[3]

Suojeluhankkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskenkylänjokea kunnostettaessa vuonna 2006 suojellut vuollejokisimpukat siirrettiin kunnostettavilta koskialueilta erikoisluvalla toisaalle jokeen ympäristömuutosten tieltä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Unio crassus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b Vuollejokisimpukka Koskenkylänjoessa Ympäristö.fi
  3. a b c d e f Vuollejokisimpukka Tjockskalig målarmussla Unio crassus Luontodirektiivin laji (liitteet II ja IV) ympäristö.fi 11.6.2010.
  4. a b c d e f Kuukauden laji: vuollejokisimpukka 4.5.2009. Helsingin kaupungin ympäristökeskus.
  5. Vuollejokisimpukka viihtyy Mustionjoessa 3.9.2004. Turun Sanomat.
  6. Uudellamaalla pohditaan, onko vuollejokisimpukka harvinainen Yle uutiset 24.7.2007.
  7. Tentacle: newsletter of the IUCN/CSSC Mollusc Specialist Group