Mike Richter

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mike Richter
Henkilötiedot
Syntynyt 22. syyskuuta 1966 (ikä 47)
Abington, Pennsylvania
Kansalaisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 181 cm
Paino 85 kg
Pelinumero 35
Pelaajaura
Pääsarjaura 1989–2003
Seurat New York Rangers
NHL-varaus 28. varaus, 1985
New York Rangers

Michael Thomas ”Mike” Richter (s. 22. syyskuuta 1966 Abington, Pennsylvania) on yhdysvaltalainen jääkiekkomaalivahti. Hän pelasi koko NHL-uransa, vuodesta 1989 vuoteen 2003 New York Rangersissa. Hän oli tärkeässä roolissa seuran voittaessa Stanley Cupin vuonna 1994. Rangers jäädytti Richterin pelinumeron vuonna 2004.

Richter oli Yhdysvaltain maajoukkueen ykkösmaalivahti maan voittaessa jääkiekon maailmancupin vuonna 1996, ja hänet valittiin myös turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Richter edusti Yhdysvaltoja talviolympialaisissa vuosina 1988, 1998 ja 2002, jolloin Yhdysvallat voitti hopeaa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurajoukkueissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen ammattilaisuraansa Richter pelasi Northwood high schoolin jääkiekkojoukkueessa. New York Rangers varasi Richterin vuoden 1985 varaustilaisuuden toisella kierroksella numerolla 28. Richter pelasi kolme kautta Wisconsinin yliopistossa, Yhdysvaltain maajoukkueessa ja IHL:ssä ennen ensimmäistä NHL-otteluaan Rangersissa vuoden 1989 pudotuspeleissä. Seuraavina kausina hän jakoi torjuntavastuun joukkueen toisen maalivahdin, John Vanbiesbrouckin kanssa, mutta oli jo vuonna 1991 ehdolla Vezina Trophyn voittajaksi.[1][2]

Richterin ura kääntyi laskusuuntaiseksi kaudella 1991–1992, kun Rangers pelasi Pittsburgh Penguinsia vastaan pudotuspelien toisella kierroksella. Rangers oli jo ottamassa ottelusarjan kolmannen otteluvoiton, mutta Richter imaisi Ron Francisin kaukolaukauksen. Penguins voitti ottelun jatkoajalla ja Rangers tippui jatkosta hävittyään kaksi seuraavaa ottelua. Seuraavalla kaudella Rangersin uusi päävalmentaja Roger Neilson lähetti Richterin heikkojen peliesitysten vuoksi jopa hetkeksi farmijoukkueeseen, jolloin hänen paikkansa NHL-kokoonpanossa otti nuori Corey Hirsch.[1][2]

Kaudella 1993–1994 Richter joutui tyytymään Rangersin kanssa sovittuun optioon, joka tarkoitti suhteellisen pientä palkkaa. Samalla Rangers myi Vanbiesbrouckin pois ja palkkasi Neilsonin tilalle Chicago Blackhawksista tulleen Mike Keenanin, joka tunnettiin tavastaan luottaa vain yhteen maalivahtiin. Richter aloitti kauden neljällä perättäisellä tappiolla, mutta voitti tämän jälkeen seuraavat 20 ottelua. Koko runkosarjassa hän voitti yhteensä 42 ottelua. Alkukauden näyttöjensä ansiosta hän pääsi pelaamaan myös NHL:n tähdistöotteluun, jonka arvokkaimmaksi pelaajaksi hänet valittiin. Molemmat ovat edelleen Rangersin ennätyksiä. Pudotuspeleissä Richter oli Mark Messierin ja Brian Leetchin ohella Rangersin avainpelaajia, kun se voitti ensimmäisen Stanley Cupinsa 54 vuoteen. Vaikka Leetch palkittiinkin pudotuspelien parhaana pelaajana, osa tarkkailijoista olisi myöntänyt palkinnon ennemmin Richterille.[1][2]

NHL:ään uutena joukkueena liittynyt Nashville Predators varasi Richterin vuoden 1998 laajennusdraftissa, mutta Richter teki uuden sopimuksen Rangersin kanssa. Richterin seuraavia kausia häiritsivät lukuisat loukkaantumiset, eikä Rangers selvinnyt enää pudotuspeleihin.[2] Kauden 2000–2001 aikana Richteristä tuli Rangersin historian eniten pelejä pelannut maalivahti, kun hän edusti joukkuetta 583 ottelussa, ja ohitti näin Gump Worsleyn ennätyksen.[3] Kauden 2001–2002 lopulla häneltä murtui kallonluu, kun hän sai laukauksen suoraan maskiinsa. Hän palasi vasta seuraavalla kaudella.[4] Hän oli kesällä 2002 sopimukseton, ja Rangers myi hänet Edmonton Oilersiin kesäkuussa 2002 vaihdossa neljännen kierroksen varausoikeuteen NHL:n varaustilaisuudessa 2003. Richter ei kuitenkaan pelannut Edmontonissa otteluakaan, sillä hän teki Rangersin kanssa sopimuksen heinäkuussa.[2]

Kaudella 2002–2003 Richter pelasi vain 13 ottelua ja kausi jäi hänen viimeisekseen NHL:ssä.[2] Hän sai marraskuussa 2002 aivotärähdyksen ja kärsi aivotärähdyksen jälkioireista vielä seuraavan kauden alussakin, eikä saanut neurologeilta pelilupaa.[5] Richter ilmoittikin lopettamisestaan syyskuussa 2003, 10 kuukautta loukkaantumisensa jälkeen. Hänellä oli lopettaessaan useita Rangersin ennätyksiä. Hän oli pelannut eniten pelejä (666), saanut eniten peliminuutteja (38 185) ja hänellä oli eniten voittoja (301). Lisäksi Richterillä oli Rangersin pudotuspelien voitto- (41) ja nollapeliennätys (9).[4]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mitalit
Maa: Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Salt Lake City 2002 jääkiekko
Jääkiekon maailmancup
Kultaa Kultaa 1996 jääkiekko

Richter pelasi kahdesti junioreiden maailmanmestaruuskilpailuissa. Ensimmäisen kerran hän edusti Yhdysvaltoja nuorten MM-kilpailuissa vuonna 1985 ja vuonna 1986. Samana vuonna Richter oli mukana Yhdysvaltain joukkueessa myös aikuisten MM-kilpailuissa. Toisen ja viimeisen kerran Richter pelasi MM-kilpailuissa keväällä 1987.[2]

Richter pelasi Kanada-cupissa Yhdysvaltain joukkueessa vuonna 1991. Vuonna 1996 Richter pelasi Jääkiekon maailmancupissa Yhdysvaltain joukkueessa. Yhdysvallat voitti finaalissa ennakkosuosikkina pidetyn Kanadan ja Richter valittiin turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi.[1] Richter on edustanut Yhdysvaltoja kolmesti olympialaisissa. Calgaryssä 1988 Richter pelasi neljä ottelua Yhdysvaltojen jäädessä kuudenneksi, 1998 Naganossa toiset neljä Yhdysvaltojen tippuessa puolivälierissä[6] ja 2002 Salt Laken Cityssä jälleen neljä Yhdysvaltojen voittaessa hopeaa.[7][2][8]

Peliuran jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rangers kunnioitti Richteriä heti lopettamisen jälkeen. Kaudella 2003–2004 Rangers "jäädytti" Richterin pelinumeron 35. Jäädytystilaisuus järjestettiin 5. tammikuuta 2004 ennen Rangersin kotiottelua Minnesota Wildia vastaan.[9] Vuonna 2009 Richter palkittiin työstään Yhdysvaltain jääkiekon hyväksi Lester Patrick Trophyilla.[10]

Pelaajauransa jälkeen Richter pääsi Yalen yliopistoon opiskelemaan Eli Whitneyn opiskelijaohjelman kautta. Hänen pääaineensa oli ”etiikka, politiikka ja taloustiede”. Richter suostui auttamaan Yalen jääkiekkojoukkuetta apulaisvalmentajana. Hän oli joukkueen mukana kerran viikossa.[11] Richter valmensi joukkuetta vuoteen 2008 asti.[12] Valmistumisensa jälkeen hän oli perustamassa Environmental Capital Partnersia, joka tarjoaa pääomaa yrityksille, jotka yrittävät vaikuttaa maailman vihreyteen.[10]

Pelityyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Richteriä pidettiin muihin jääkiekkomaalivahteihin verrattuna hieman pienikokoisena, mutta nopearefleksisenä.[1]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[12]

Runkosarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Joukkue Liiga O V H T MIN PM NP PMK TP%
1986–87 UW–Madison WCHA 36 19 16 1 2136 126 0 3.53 .901
1987–88 Colorado Rangers IHL 22 16 5 0 1298 68 0 3.14
1988–89 Denver Rangers IHL 57 23 26 3 3031 217 1 4.30
1989–90 New York Rangers NHL 23 12 5 5 1320 66 0 3.00 .904
1989–90 Flint Spirits IHL 13 7 4 2 782 49 0 3.76
1990–91 New York Rangers NHL 45 21 13 7 2596 135 0 3.12 .903
1991–92 New York Rangers NHL 41 23 12 2 2298 119 3 3.11 .901
1992–93 New York Rangers NHL 38 13 19 3 2105 134 1 3.82 .886
1992–93 Binghamton Rangers AHL 5 4 0 1 305 6 0 1.18 .964
1993–94 New York Rangers NHL 68 42 12 6 3710 159 5 2.57 .910
1994–95 New York Rangers NHL 35 14 17 2 1993 97 2 2.92 .890
1995–96 New York Rangers NHL 41 24 13 3 2396 107 3 2.68 .912
1996–97 New York Rangers NHL 61 33 22 6 3598 161 4 2.68 .917
1997–98 New York Rangers NHL 72 21 31 15 4143 184 0 2.66 .903
1998–99 New York Rangers NHL 68 27 30 8 3878 170 4 2.63 .910
1999–00 New York Rangers NHL 61 22 31 8 3622 173 0 2.87 .905
2000–01 New York Rangers NHL 45 20 21 3 2635 144 0 3.28 .893
2001–02 New York Rangers NHL 55 24 26 4 3195 157 2 2.95 .906
2002–03 New York Rangers NHL 13 5 6 1 694 34 0 2.94 .897
NHL yhteensä 666 301 258 73 38 183 1840 24 2.89 .904

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Joukkue Liiga O V H MIN PM NP PMK TP%
1987–88 Colorado Rangers IHL 10 5 3 536 35 0 3.92
1988–89 Denver Rangers IHL 4 0 4 210 21 0 6.00
1988–89 New York Rangers NHL 1 0 1 58 4 0 4.14 .867
1989–90 New York Rangers NHL 6 3 2 330 19 0 3.45 .896
1990–91 New York Rangers NHL 6 2 4 313 14 1 2.68 .923
1991–92 New York Rangers NHL 7 4 2 412 24 1 3.50 .894
1993–94 New York Rangers NHL 23 16 7 1417 49 4 2.07 .921
1994–95 New York Rangers NHL 7 2 5 384 23 0 3.59 .878
1995–96 New York Rangers NHL 11 5 6 662 36 0 3.26 .883
1996–97 New York Rangers NHL 15 9 6 939 33 3 2.11 .932
NHL yhteensä 76 41 33 4 515 202 9 2.68 .909

Palkinnot ja saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • WCHA: vuoden tulokas (1986)
  • WCHA: kakkostähdistökentällinen (1987)
  • Maailmancup: tähdistökentällinen (1996)
  • Maailmancup: turnauksen arvokkain pelaaja (1996)
  • NHL: kolme tähdistöottelua (1992, 1994, 2000)

[2]

Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • NY Rangersin seuraennätykset:
    • Eniten otteluita runkosarjassa (666)
    • Eniten runkosarjavoittoja (301)
    • Eniten runkosarjassa pelattuja minuutteja (38 185)
    • Eniten voittoja pudotuspeleissä (41)
    • Eniten nollapelejä pudotuspeleissä (9)
    • Eniten pelattuja otteluita runkosarjassa yhdellä kaudella (71, 1997–1998)
    • Eniten voittoja runkosarjassa yhdellä kaudella (42, 1993–1994)
    • Eniten voittoja koko kaudella yhdellä kaudella (58, 1993–1994)
    • Eniten syöttöpisteitä maalivahdilta yhdellä kaudella (5, 1992–1993)1
    • Paras torjuntaprosentti (91,7 % 1996–1997)
    • Eniten torjuntoja ottelussa (59, 31.1.1991)
    • Eniten syöttöpisteitä ottelussa maalivahdilta (2, 23.2.1990 ja 29.10.1992)1
    • Eniten voittoja pudotuspeleissä yhdellä kaudella (16, 1993–1994)
    • Eniten peliminuutteja pudotuspeleissä yhdellä kaudella (1 477, 1993–1994)
    • Eniten nollapelejä pudotuspeleissä yhdellä kaudella (4, 1993–1994)1

1 Ennätys on jaettu yhden tai useamman pelaajan kanssa

[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rantanen, Vesa.: Vuosituhannen tähdet, s. 58-59. Intereuropan Publications, 2000. ISBN 951-97920-2-3.
  • Mike Richter Legends of Hockey. Viitattu 20.8.2011. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Rantanen, Vesa
  2. a b c d e f g h i Legends of Hockey
  3. Dellapina, John: Rangers Star-Crossed Bested by Belfour Backup as Effort Is Wasted NYDailyNews.com. 9.1.2001. Viitattu 21.9.2011. (englanniksi)
  4. a b Lifelong Ranger Richter announces retirement after 14 seasons SI.com. 5.9.2003. CNN/Sports Illustrated. Viitattu 21.9.2011. (englanniksi)
  5. Diamos, Jason: Richter, Rangers' Goalie, Is Expected to Announce His Retirement Tomorrow NYTimes.com. 3.9.2003. The New York Times Company. Viitattu 21.9.2011. (englanniksi)
  6. 1998 Olympic Hockey Hockeynut.com. Viitattu 20.8.2011. (englanniksi)
  7. Ice Hockey at the 2002 Salt Lake City winter games sports-reference.com. Viitattu 20.8.2011. (englanniksi)
  8. Mike Richter - Stats NHL.com. Viitattu 21.8.2011. (englanniksi)
  9. Diamos, Jason: On a Night For Richter, The Rangers Fall Short NYTimes.com. 5.2.2004. The New York Times Company. Viitattu 23.9.2011. (englanniksi)
  10. a b Klein, Jeff Z.: Richter to Receive Lester Patrick Award NYTimes.com. 20.10.2009. The New York Times Company. Viitattu 23.9.2011. (englanniksi)
  11. Olshansky, Elliot: Alec Richards uses Mike Richter's lessons to put Yale in Top 10 NYDailyNews.com. 20.2.2009. Viitattu 23.9.2011. (englanniksi)
  12. a b Mike Richter hockey statistics Hockeydb.com. Viitattu 20.8.2011. (englanniksi)
  13. a b c Alumni Profiles: Mike Richter NY Rangers. Viitattu 21.8.2011. (englanniksi)
  14. Mike Richter to U.S. Hockey Hall of Fame uwbadgers.com. Viitattu 21.8.2011. (englanniksi)