Mika Muranen
| Mika Kalevi Muranen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1971 Kotka |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Muut tiedot | |
| Rikokset | murha |
| Uhrit | kolme siviiliä |
| Syyte | murha |
| Rangaistus | elinkautinen vankeustuomio |
Mika Kalevi Muranen (s. 1971 Kotka) on suomalainen väkivaltarikollinen, joka surmasi kolme ihmistä kotikaupungissaan Kotkassa huhtikuussa 1994 karattuaan varusmiespalveluksensa aikana varuskunnasta varastamansa rynnäkkökiväärin kanssa. Muranen tuomittiin teosta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
Muranen oli jo aiemmin tuomittu muun muassa lukuisista vahingonteoista, laittomista uhkauksista ja murhapoltosta.[1] Muraselle oli tehty vuonna 1987 mielentilatutkimus, jossa hänen todettiin olevan täyttä ymmärrystä vailla.[2]
Saman vuoden kesäkuussa Ruotsissa tapahtui samankaltainen verilöyly, jossa ruotsalainen vänrikki Mattias Flink murhasi 7 ihmistä AK5-rynnäkkökiväärillä.
Kotkan tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
17. huhtikuuta 1994[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
22-vuotias tykkimies Mika Muranen palasi isänsä autokyydillä viikonloppulomalta yksikköönsä Kymen ilmatorjuntarykmenttiin Haminaan noin kello 22.00. Käytännön mukaan ensimmäisenä lomalta saapunut Muranen nimettiin yksikkönsä päivystäjäksi. Varusmiespäivystäjänä hän sai asetelineiden avaimet. Patruunat Muranen oli saanut ampumaleiriltä. Muranen varasti rynnäkkökiväärin ja meni taksilla kotiinsa Kotkan Kyyhkylään.
18. huhtikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muranen lähti kotoaan aikaisin aamulla ja vietti aikaansa läheisessä metsässä 4-vuotiaan saksanpaimenkoiransa kanssa. Hän palasi kotiinsa noin 15.30. Poliisit olivat päivän aikana käyneet hakemassa Murasta tämän kotoa kahdesti. Poliisit olivat molemmilla käyntikerroilla pyytäneet Murasen vanhempia käskemään poikaa saapumaan poliisiasemalle heti kun hän ilmaantuisi kotiinsa. Vanhemmat eivät kertoneet Muraselle poliisien käynnistä.[3]
Noin kello 22.00 Muranen surmasi jalkajousella kotitalonsa naapurissa asuneen juuri töistä kotiin palanneen 53-vuotiaan miehen tämän pihamaalla. Nuoli osui miestä vasempaan kylkeen, ja uhri kuoli heti. Teon jälkeen Muranen astui sisään ja surmasi tämän 54-vuotiaan osin liikuntakyvyttömän vaimon ampumalla tätä jousella selkään.
19. huhtikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yöllä Muranen lähti koiransa kanssa puolentoista kilometrin päähän Suulisniemen kaupunginosan Metsäkulman Raamikadulle. Muranen soitti noin kello 2.00 erään viisihenkisen perheen ovikelloa ja meni perheen miehen pakettiauton taakse väijymään rynnäkkökiväärin kanssa. Mies havaitsi Murasen ja soitti poliisille. Muranen ja koira pakenivat paikalta ennen poliisin tuloa.
Muranen palasi koiransa kanssa Raamikadulle aamuyöllä viiden aikaan ja alkoi ammuskella rynnäkkökiväärillä taloja. Ammuskelun aikana surmansa sai kotiinsa palaamassa ollut 45-vuotias mies, joka oli ollut vaimonsa sijasta jakamassa aamulehtiä. Rynnäkkökiväärillä ammuskelun jälkeen Muranen ampui viisihenkisen perheen taloon yhden valopistoolin ammuksen. Ikkunaverhot syttyivät tästä tuleen.
Muranen pakeni paikalta metsiä pitkin koiransa kanssa. Yleisön keskuudessa tilanne aiheutti hätäännystä. Muun muassa ulkona liikkumista vältettiin, eikä lapsia lähetetty kouluun. Murasesta annettiin varoitus paikallisradion kautta.
Noin kello 6.00 Murasen vanhemmat löysivät jalkajousella ammutun 53-vuotiaan miehen ruumiin. He menivät henkilökohtaisesti tekemään ilmoituksen Kotkan poliisiasemalle.
Ajojahdin aikana Muranen joutui vastakkain erään konepistoolin kanssa varustautuneen poliisin kanssa. Poliisi komensi konepistoolilla uhaten Murasta laskemaan rynnäkkökiväärin maahan. Muranen polvistui ja laski samanaikaisesti koiransa irti. Poliisi ampui koiraa kohti. Koira kaatui, mutta ei kuollut. Muranen ampui tämän jälkeen poliisia kohti. Poliisi suojautui hyppäämällä maahan pieneen painautumaan. Ammuskelun jälkeen Muranen pyysi poliisia lopettamaan koiransa. Poliisi ampui koiran ja Muranen pakeni paikalta.
Tämän jälkeen Murasen luultiin linnoittautuneen Keltakalliolla tyhjillä olleeseen taloon. Poliisit tekivät talon ympärille piiritysrenkaan. Poliisit piirittivät taloa noin viisi tuntia ennen kuin huomattiin, että Muranen ei ollut talossa. Muranen oli piileskellyt läheisessä maakuopassa, josta hän onnistui pakenemaan piiritysrenkaan lävitse.
20. huhtikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ajojahti päättyi aamuyöllä poliisin ampumaan laukaukseen, joka osui Murasta olkapäähän kotipaikan lähellä sijaitsevalla Korsulankadulla. Murasella oli kiinnioton hetkellä rynnäkkökivääri ja ammuksia.
Tuomio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oikeudenkäynti alkoi Kotkan käräjäoikeudessa 20. toukokuuta. Murasta syytettiin kolmesta murhasta, kahdeksasta murhayrityksestä, kahdesta tapon yrityksestä, murhapolton yrityksestä, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, kavalluksesta, varkaudesta, vahingonteosta ja vartiorikoksesta.[2]
Muranen lähetettiin 25. toukokuuta mielentilatutkimukseen Niuvanniemen mielisairaalaan. Muranen oli Niuvanniemen lääkärien mielestä toiminut täyttä ymmärrystä vailla, kun taas Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) mielestä Muranen oli toiminut täydessä ymmärryksessä. Sekä Niuvanniemen lääkärit että TEO totesivat lausunnoissaan, että Muranen on vaikea-asteisesti häiriintynyt ja että hänellä on vakava itsetunto-ongelma sekä taipumus väkivaltaiseen toimintaan.[4]
Käräjäoikeus kallistui TEO:n kantaan ja tuomitsi Murasen 6. lokakuuta elinkautiseen vankeusrangaistukseen kolmesta täydessä ymmärryksessä tehdystä murhasta, kahdeksasta murhayrityksestä ja kolmesta tapon yrityksestä.[2] Lisäksi Muranen määrättiin maksamaan korvauksia 850 000 markkaa.[4] Muranen lähetettiin suorittamaan rangaistustaan Mikkelin vankilaan.
Nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rikoslehti Alibin marraskuun 2006 numerossa julkaistiin toimittaja Mika Lahtosen tekemä Murasen haastattelu, jossa Muranen kertoi tulevaisuudensuunnitelmistaan.[5] Muranen istui haastattelun aikana tuomiotaan Laukaan avolaitoksessa, ja hänellä oli työpaikka vankilan ulkopuolella. Murasella on tytär. Muranen kertoi haastattelussa anoneensa armahdusta presidentti Tarja Haloselta,[5] mutta anomus hylättiin syyskuussa 2006.[6]
Muranen anoi joulukuussa 2007 ehdonalaista vapautta Helsingin hovioikeudelta.[7] Ehdonalaishakemus hylättiin Helsingin hovioikeudessa 12. kesäkuuta 2008.[8]
Iltalehti uutisoi 1. maaliskuuta 2010 Murasen hakeneen uudelleen ehdonalaista vapautta Helsingin hovioikeudelta.[9] Hakemus hylättiin 31. maaliskuuta.[10] Hovioikeuden ratkaisun perusteet olivat salaisia.
Helsingin hovioikeus käsitteli huhtikuussa 2011 jälleen Murasen anomusta ehdonalaiseen vapauteen pääsemisestä. Hän oli siihen mennessä istunut 17 vuotta elinkautisestaan.[11]
Syyskuussa 2013 Helsingin hovioikeus hyväksyi Murasen ehdonalaisanomuksen. Vapaus alkoi syyskuussa 2014.[12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pohjolan poliisi kertoo 1998, Artikkeli: Kotkalaisten kauhun vuorokaudet
- ↑ a b c Hannes Markkula: Suomalainen murha 1991–1994
- ↑ Helsingin Sanomat 20.4.1994.
- ↑ a b Helsingin Sanomat 7.10.1994.
- ↑ a b Alibi-lehden haastattelu numerossa 11/2006
- ↑ Iltalehti 5.12.2007: Mika Muranen hakee vapauteen
- ↑ Kolmoismurhaaja Mika Muranen anoo vapauttamistaan 5.12.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 13.5.2008.
- ↑ Kolmoissurmaaja ei pääse ehdonalaiseen 12.6.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.6.2008.
- ↑ IL-työryhmä: Kolme tappajaa haluaa vapauteen. Iltalehti, 1.3.2010, s. 14-15.
- ↑ Kolmoismurhaaja Mika Muranen ei pääse ehdonalaiseen HS.fi. 31.3.2010. Viitattu 30.3.2010.
- ↑ Kolmoismurhaaja Mika Muranen anoo taas pääsyä vapauteen 26.4.2011. MTV3. Viitattu 4.10.2011.
- ↑ Kolmoismurhaaja Mika Murasen ehdonalaishakemus hyväksyttiin 25.9.2013. MTV3. Viitattu 25.9.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ylen Elävä arkisto: Kolmoismurhaaja Mika Muranen (kolme uutisklippiä aiheesta)
- Mika Murasen haastattelu Alibissa 11/2006