Rk 62

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
RK 62
RK 62 76.jpg
RK 62 76
Tyyppi rynnäkkökivääri
Valmistaja Valmet
Sako
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Valmistusvuodet 1962–
Tekniset tiedot
Kaliiperi(t) 7,62×39 mm
Aseen pituus 940 mm
Piipun pituus 420 mm
Paino (tyhjänä) 3,5 kg
Lipas Tankolipas
Kapasiteetti 30 patruunaa
Ammuksen lähtönopeus 715 m/s
Tehokas kantama 300 m
Teoreettinen kantama 400 m
Tulinopeus (laukausta/min) 700
RK 62 purettuna.
Näkymä Rk:n takatähtäimen takaa.

Rynnäkkökivääri 62 eli RK 62 tai 7,62 RK 62 on suomalainen, Suomen puolustusvoimien pääasiallisesti käyttämä rynnäkkökivääri. Sitä valmistivat sekä Valmet että myöhemmin myös Sako. RK 62 on suunniteltu sotilaan henkilökohtaiseksi aseeksi ja mallina on käytetty maailman yleisimmän rynnäkkökiväärin AK-47:n puolalaista lisenssiversiota[1]. Ensimmäinen versio RK 60 erosi ulkoisesti AK-47:stä siten, että putkitukki oli metallia ja pistoolikahva sekä etutukki muovia. Se oli myös varustettu kolmihaaraisella liekinvaimentimella, jossa on kiinnike puukkopistimelle ja sen tähtäimet oli siirretty laatikon suojakannen ja kaasumännän etukiinnikkeen päälle. Puolustusvoimien testauksen jälkeen RK 62 syntyi etutukkia hiukan muuttamalla ja lisäämällä liipasinkaareen alaosa.

Ase otettiin käyttöön vuonna 1962 ja sen uudempia, lähinnä tähtäimiltään ja tukin osilta alkuperäisestä eroavia versioita otettiin käyttöön pienemmissä erissä. RK 62:n kaliiperi on 7,62×39 mm. Asetta pidetään onnistuneena, mutta esimerkiksi Mihail Kalašnikov on esittänyt kritiikkiä suomalaisen rynnäkkökiväärin diopteritähtäinlaitetta kohtaan. Se tuo takatähtäimen lähelle silmää, ei sovi avotähtäimen veroisesti liikkuvan maalin seuraamiseen ja on valovoimaltaan avotähtäintä huomattavasti heikompi vaikeuttaen hämärässä ampumista. Uudemmassa mallissa ongelma ratkaistiin siten, että vakiotähtäimenä on reikätähtäin, mutta kääntämällä tähtäintanko ympäri tulee näkyviin avotähtäimen hahlo ja kun etutähtäimeksi kääntää jyvänjalassa olevan toisen jyvän, käytössä on tritiumilla varustetut yötähtäimet.

Alkuperäisestä RK 62 -mallista on myös taittoperäinen muunnos. Taittoperässä käytettiin useita eri liitostapoja, joista yleisin "kahden sormen" saranalukitus. Kenttäkäytössä niiden ongelmana on se, että taitetun tukin liitoksiin joutunut esimerkiksi hiekka tai multa estää tukin auki taittamisen, tai ainakin sen lukittumisen ennen liitoksen puhdistamista.

Taittoperäisiä kiväärejä on käytössä pääsääntöisesti vain valmiusprikaateissa, tietyillä aselajijoukoilla kuten panssarijääkäreillä, esikuntajoukoilla, sotilaspoliiseilla ja taisteluläheteillä, erikoisjoukoilla (LjK,ErikRJK) sekä Suomen rauhanturvajoukoilla.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kaliiperi: 7,62 mm
  • isokaliiperi: 7,88 mm
  • patruuna: 7,62×39 mm[2]
  • pituus: 940 mm[2]
  • paino ilman lipasta:3,5 kg[2]
  • paino täyden (30 patruunaa) lippaan kanssa: 4,3 kg
  • lippaan paino täytenä: 0,8 kg
  • lippaan paino tyhjänä: 0,35 kg
  • luodin lähtönopeus: 715 m/s
  • luodin paino: 8 g
  • piipun rihlaosan pituus: 379 mm
  • rihlojen lukumäärä: 4
  • rihlojen kätisyys: oikea
  • rihlannousu: 240 mm
  • suurin tehokas ampumaetäisyys: 300 m[2]
  • tulinopeus:[2]
    • 20–30 tähdättyä kertalaukausta minuutissa
    • teoreettinen tulinopeus sarjatulella: 700 ls/min
    • sarjatulella lippaan vaihdot mukaan lukien: 120–180 ls/min

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RK 95 TP -rynnäkkökivääri.
Rynnäkkökiväärin öljyämiseen ja puhdistukseen tarkoitettuja työkaluja (aseöljypullo, puhdistuspuikko ja öljyharja) sekä RK 95 TP:n tähtäimensiirtoavain ja säilytyspussi
  • RK 62 76:n runko on valmistettu prässätystä teräslevystä. Uusi valmistustekniikka pudotti painon 3,27 kiloon. Valmet Oy toimitti ainoastaan RK 62 76 -mallin rynnäkkökivääreitä Puolustusvoimille vuosina 1977–1982. Sako sen sijaan valmisti yksinomaan alkuperäisellä jyrsityllä rungolla varustettuja aseita. Levyrunko todettiin kuitenkin 1980-luvun alussa rakenteellisesti liian heikoksi, minkä lisäksi se oli vaikea korjata. Tästä syystä Valmet lopetti levyrunkoisten aseiden valmistuksen 1982 ja palasi takaisin alkuperäiseen rungon valmistustekniikkaan.
  • RK 95 TP (taittoperä) on Sakon valmistama RK 62:n paranneltu versio. Se on varustettu Exelin valmistamalla FAL/Galil-tyyppisellä "luurankotaittoperällä" ja sillä on mahdollista ampua kiväärikranaatteja sekä käyttää äänenvaimenninta, valonvahvistinta, punapistetähtäintä ja tähtäinkaukoputkea. Lisäksi siihen voi kiinnittää M16-kiinnityksellä varustetun pistimen.[2] Toisin kuin RK 62:ssa, 95 TP:n tähtäintä säädetään myös korkeussuunnassa etutähtäimestä. Aseen perän puhdistusvälinetilaa on pienennetty ja kierteellä kiinnittyvät puhdistuspuikkojen varret eivät kolise. Uuden liekinvaimentimen ansiosta ase on RK 62:sta vakaampi ampua. Laatikon kannelle on kiristin, joka ehkäisee kannen aukeamisen iskusta sekä pitää takatähtäimen paikoillaan käytössä kuluneissakin aseissa (vrt. vanhojen RK 62:n löysät kannet). Ase on aikaisempia malleja etupainoisempi. Nykyään Suomen Puolustusvoimat korvaa RK-62 aseita pikkuhiljaa RK-95TP malleilla. Esimerkiksi Karjalan Valmiusprikaatissa Vekaranjärvellä sekä Kainuun Prikaatissa Kajaanissa sotilaspoliisit ja jääkärit käyttävät jo uudempaa mallia. Porin Prikaatissa Säkylässä kaikki varusmiehet varustetaan RK 95 -aseilla. Rauhanturvatehtävissä työskennelleet on jo pidempään varustettu kyseisellä aseella.

Erilaisia prototyyppiaseita ja vähän valmistettuja malleja ovat olleet muun muassa

  • RK 58
  • RK 60
  • RK 62 PT
  • RK 62 TP
  • RK X
  • Valmet M82 (bullpup-rakenteella)
  • RK 92 (TP): (40 kpl, sarjanumerot 000–040)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]