Rk 62

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
RK 62
RK 62 76.jpg
RK 62 76
Tyyppi rynnäkkökivääri
Valmistaja Valmet
Sako
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Valmistusvuodet 1962–
Tekniset tiedot
Kaliiperi(t) 7,62×39 mm
Aseen pituus 940 mm[1]
Piipun pituus 420 mm
Paino (tyhjänä) 3,5 kg[1]
Lipas Tankolipas
Kapasiteetti 30[1] patruunaa
Ammuksen lähtönopeus 715 m/s
Tehokas kantama 300 m, lisäoptiikalla 400 m[2]
Teoreettinen kantama 400 m
Tulinopeus (laukausta/min) 700[1]
RK 62 purettuna.
Näkymä Rk:n takatähtäimen takaa.

Rynnäkkökivääri 62 eli RK 62 tai 7,62 RK 62 on suomalainen, Suomen puolustusvoimien pääasiallisesti käyttämä rynnäkkökivääri. Sitä valmistivat sekä Valmet että myöhemmin myös Sako.

Historia ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RK 62 on suunniteltu sotilaan henkilökohtaiseksi aseeksi ja mallina on käytetty maailman yleisintä rynnäkkökivääriä AK-47:ää[3]. Ensimmäinen versio RK 60 erosi ulkoisesti AK-47:stä siten, että putkitukki oli metallia ja pistoolikahva sekä etutukki muovia. Se oli myös varustettu kolmihaaraisella liekinvaimentimella, jossa on kiinnike puukkopistimelle ja sen tähtäimet oli siirretty laatikon suojakannen ja kaasumännän etukiinnikkeen päälle. Puolustusvoimien testauksen jälkeen RK 62 syntyi etutukkia hiukan muuttamalla ja lisäämällä liipasinkaareen alaosa.

Ase otettiin käyttöön vuonna 1962 ja sen uudempia, lähinnä tähtäimiltään ja tukin osilta alkuperäisestä eroavia versioita otettiin käyttöön pienemmissä erissä. RK 62:n kaliiperi on 7,62×39 mm. Asetta pidetään onnistuneena. YK- joukkojen välisissä ammuntakilpailuissa ase on havaittu toimintavarmaksi ja tarkaksi. Aseen on myös todettu säilyttävän kohtuutarkkuuden vielä 20000. laukauksen jälkeen.[4]

Esimerkiksi Mihail Kalašnikov on esittänyt kritiikkiä suomalaisen rynnäkkökiväärin diopteritähtäinlaitetta (reikätähtäinlaitetta) kohtaan. Se tuo takatähtäimen lähelle silmää, ei sovi avotähtäimen veroisesti liikkuvan maalin seuraamiseen ja on valovoimaltaan avotähtäintä huomattavasti heikompi vaikeuttaen hämärässä ampumista. Uudemmassa mallissa ongelma ratkaistiin siten, että vakiotähtäimenä on reikätähtäin, mutta kääntämällä tähtäintanko ympäri tulee näkyviin avotähtäimen hahlo ja kun etutähtäimeksi kääntää jyvänjalassa olevan toisen jyvän, käytössä on tritiumilla varustetut yötähtäimet. Myös aseen perää pidetään liian pitkänä, mikä vaikeuttaa joidenkin ampuma-asentojen käyttöä silloin, kun käyttäjälä on yllään suojaliivi. Aseita on tämän takia viime aikoina varustettu säädettävällä perällä.

Alkuperäisestä RK 62 -mallista on myös taittoperäinen muunnos. Taittoperässä käytettiin useita eri liitostapoja, joista yleisin "kahden sormen" saranalukitus. Kenttäkäytössä niiden ongelmana on se, että taitetun tukin liitoksiin joutunut esimerkiksi hiekka tai multa estää tukin auki taittamisen, tai ainakin sen lukittumisen ennen liitoksen puhdistamista.

Rk 62:n pohjalta kehiteltiin myöhemmin RK 95 TP, jossa on paremmat ampumaominaisuudet, tulivoima ja se on monikäyttöisempi.[5]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kaliiperi: 7,62 mm[5]
  • isokaliiperi: 7,88 mm
  • patruuna: 7,62×39 mm[5]
  • pituus: 940 mm[5]
  • paino ilman lipasta:3,5 kg[5]
  • paino täyden (30 patruunaa) lippaan kanssa: 4,3 kg[5]
  • lippaan paino täytenä: 0,8 kg[5]
  • lippaan paino tyhjänä: 0,35 kg
  • luodin lähtönopeus: 715 m/s[5]
  • luodin paino: 8 g
  • piipun rihlaosan pituus: 379 mm
  • rihlojen lukumäärä: 4
  • rihlojen kätisyys: oikea
  • rihlannousu: 240 mm
  • suurin tehokas ampumaetäisyys: 300 m[5]
  • tulinopeus:[5]
    • 20–30 tähdättyä kertalaukausta minuutissa
    • teoreettinen tulinopeus sarjatulella: 700 ls/min
    • sarjatulella lippaan vaihdot mukaan lukien: 120–180 ls/min

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • RK 62 TP eroaa perusmallin RK 62:sta olkatuen rakenteen ja sen laatikkoon kiinnityksen osalta. Olkatuki voidaan kääntää aseen oikealle sivulle (TP = taittoperäinen), jolloin aseen pituus lyhenee merkittävästi. Sillä voidaan ampua myös perä taitettuna. [6]
  • RK 62 76:n (myös: Valmet M76) runko on valmistettu prässätystä teräslevystä. Uusi valmistustekniikka pudotti painon 3,27 kiloon. Valmet Oy toimitti ainoastaan RK 62 76 -mallin rynnäkkökivääreitä Puolustusvoimille vuosina 1977–1982. Sako sen sijaan valmisti yksinomaan alkuperäisellä jyrsityllä rungolla varustettuja aseita. Levyrunko todettiin kuitenkin 1980-luvun alussa rakenteellisesti liian heikoksi, minkä lisäksi se oli vaikea korjata. Tästä syystä Valmet lopetti levyrunkoisten aseiden valmistuksen 1982 ja palasi takaisin alkuperäiseen rungon valmistustekniikkaan. RK 62 76:sta valmistettiin myös M76W (puinen takatukki), M76F (muovinen taittoperä), M76T ("luurankotaittoperä") ja M76P (muovinen takatukki)-variantteina, joista on myös 5.56x45 mm -kaliiperisia versioita ulkomaanvientiin [7][8].
  • RK 62 PT on perusmallin kaltainen, mutta erona ovat yötähtäimien puuttuminen (PT=päivätähtäinmalli) ja tästä johtuen pienet eroavuudet tähtäimien rakenteessa sekä olkatuen perälevyn muoto. Perälevy on kuitenkin yleensä perushuollon yhteydessä vaihdettu samanmalliseksi kuin perusmallissa. [6]
  • RK 71 (myös: Valmet M71) on levyrakenteisella laatikolla varustettu malli. Tähtäimien sijainti ja niiden avotähtäinrakenne sekä leveämpi laatikko ja laatikonkansi erottavat sen muista malleista [6]. Sitä valmistettiin 1971-1973. Siitä tehtiin myös variantit 71P (muovitukki), 71T ("tuubitukki"), 71 UF (alas taittuva tukki), 71W (puutukki) [8] ja 71S.
  • RK 71 TP on taittoperäinen versio edellisestä, jossa olkatuki voidaan kääntää aseen alapuolelle. [6]
  • RK 60 on ensimmäinen Suomessa tehty rynnäkkökiväärimalli, jonka erona nykyiseen perusmalliin ovat muun muassa lyhyempi olkatuen putki ja erilainen tähtäimien ja liekinsammuttimen rakenne[6]. Se oli RK 62:n "esiversio" [8].
  • Valmet M82 on RK 62 76:n sisäiseen rakenteeseen perustuva ns. bullpup-tyyppinen ase. Sitä valmistettiin vuosina 1978-1986 noin 2000 kappaletta. Asetta tarjottiin laskuvarjojääkäreille, mutta siinä huomattiin pian ongelmia, joiden takia se ei levinnyt laajempaan käyttöön. Eräs ongelmista oli huono ergonomia - ase saattoi iskeytyä suuhun laskuvarjohyppyjen yhteydessä - ja siinä oli myös eksoottiset, sivussa olevat tähtäimet. [9][10]
  • RK X (Rynnäkkökivääri X) oli ase, josta tehtiin vain koekappaleet. Sen tarina sijoittuu vuoteen 1962, jolloin pääesikunnassa selvitettiin mahdollisuutta valmistaa rynnäkkökiväärin laatikko koneistamisen sijasta puristamalla teräslevystä. Tämän tavoitteena oli erityisesti kriisiajan tuotantovalmiuksen selvittäminen. Aseen rakenteissa käytettiin mahdollisimman paljon RK 60:n osia. Laadittujen piirustusten perusteella Vammaskosken tehdas valmisti koekappaleet, mutta aseesta saadut kokemukset eivät olleet rohkaisevia ja jatkokehittelystä luovuttiin. [11]

Käyttö ja tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7.62 RK 62 säilyy toistaiseksi Suomen puolustusvoimien käytetyimpänä aseena, eikä sen korvaamista olla toistaiseksi suunniteltu. Tällä hetkellä on käynnissä modernisointihanke, jossa osa olemassa olevista RK 62 -aseista uudistetaan perän ja lisävarustekiinnitysten osalta[12]. Uudempi RK 95 TP säilyy siis joidenkin joukko-osastojen käyttöaseena, mutta se ei tule korvaamaan RK 62:a laajemmin. Puolustusministeri Haglund on 2013 todennut vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen, että nykyisten rynnäkkökiväärien mahdollinen korvaaminen toteutetaan 2020-luvun loppupuolella[12].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kevytasekäsikirja, s. 16. Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus, 2004. ISBN 951-25-1526-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.11.2014). suomi
  2. Taistelijan opas 2013, s. 16. Tampere: Maavoimat, 2013. ISBN 978-951-25-2485-3. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.11.2014). suomi
  3. Valmet Rk. 62 / 76 / 95 World Guns. world.guns.ru. Viitattu 23.11.2014. englanti
  4. Timo Hyytinen - Arma Fennica ISBN 951-99681-6-4 Jyväskylä 1985, s.251
  5. a b c d e f g h i j Rynnäkkökivääri 7.62 RK 62 puolustusvoimat.fi. 7.10.2013. Puolustusvoimat. Viitattu 22.11.2014.
  6. a b c d e Rynnäkkökiväärin käsikirja, s. 8. Mikkeli: Pääesikunnan Taisteluvälineosasto, 1985. ISBN 951-25-0341-7. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.11.2014). suomi
  7. Valmet M76 (RK 62 76) Assault Rifle MilitaryFactory. militaryfactory.com. Viitattu 23.11.2014. englanti
  8. a b c Valmet Rifles Valmet Weapons Systems. valmetweapons.com. Viitattu 23.11.2014. englanti
  9. Valmet M82 Military-Today. military-today.com. Viitattu 23.11.2014. englanti
  10. Valmet M82 rifle World Guns. world.guns.ru. Viitattu 23.11.2014. englanti
  11. Salo, Pauli: ”2.2”, Rynnäkkökivääri 7,52x39, s. 19. omakustanne, 2006 (1. painos). ISBN 978-952-92-1328-3. suomi
  12. a b KIRJALLINEN KYSYMYS 2/2013 vp (PDF) eduskunta.fi. Viitattu 23.11.2014. suomi

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]