Leijona (tähdistö)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leijona
Leo constellation map.png
Latinankielinen
nimi
Leo
Lyhenne Leo
Genetiivi Leonis
Symbologia Leijona
Rektaskensio 11 h
Deklinaatio +15°
Ala taivaasta 947 neliöastetta
Tähtien määrä
(magnitudi < 3)
3
Kirkkain tähti Regulus (1,4 mag.)
Meteoriparvet Leonidit
Naapuri-
tähdistöt

Näkyy leveysasteiden +90° ja −65° välillä
Näkyy Suomessa parhaiten huhtikuussa

Leijona (latinaksi Leo, genetiivi Leonis), aikaisemmin jalopeura,[1] on Eläinradan viides tähdistö Kravun ja Neitsyen välissä. Tähdistö näkyy Suomessa loka-toukokuun aikana. Leijona on yksi aikaisimmin havaituista tähtikuvioista.

Kreikkalaisessa mytologiassa Leijonan tähtikuvio oli taivaalle ylennetty Nemean leijona, jonka surmaaminen oli ensimmäinen Herakleelle määrätyistä kahdestatoista urotyöstä. Nemean leijonan talja vaatteenaan Herakles suoritti muut yksitoista urotyötään.

Leijonan kirkkain tähti on Regulus (α Leonis, latinaksi regulus on pieni kuningas). Sen näennäinen kirkkaus on +1,36m. Tähti tunnetaan myös nimellä Cor Leonis, leijonan sydän. Sitä kiertää kirkkaudeltaan 8 m oleva tähti eli Regulus on kaksoistähti. Reguluksen etäisyys Maasta on 85 valovuotta.[2]

Seuraavaksi kirkkaimmat ovat Algieba (γ Leonis) ja Denebola (β Leonis, arab. dhanab = häntä).

Leijonan tähdistön alueella sijaitsevat Messierin luettelon kohteet M65, M66, M95, M96 ja M105. Ne ovat kaikki kierteisgalakseja.

Kaisa Häkkinen on esittänyt artikkelissaan "Jalopeuran jäljillä", että Mikael Agricolan leijonaeläintä tarkoittava sana jalopeura olisi alun perin tarkoittanut leijonan tähdistöä ja syntynyt tähdistön merkistä aiempien oppineiden keskuudessa aiheutuneesta väärinkäsityksestä, jossa merkin on tulkittu esittävän peuraa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannu Kerttunen, Olli Manner, Pentti Tuovinen: Tähtitaivas. 2000 URSA. ISBN 951-9269-66-5

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kielitoimisto.
  2. Tähtitaivas 2000 s.28
  3. Häkkinen, Kaisa: Jalopeuran jäljillä Tieteessä tapahtuu. 7/2000. Viitattu 8.9.2012.