Kaisa Häkkinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaisa Mervi Maritta Häkkinen (o.s. Ranta, s. 17. marraskuuta 1950 Kouvola[1]) on suomalainen professori ja kielitieteilijä. Hän on työskennellyt Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina ja opettaa suomen kieltä sekä kielikunnan historiaa. Hänen mielenkiinnon kohteitaan ovat muun muassa suomen kirjakielen ja sen sukukielten historia, etymologia sekä fennistiikan ja fennougristiikan oppihistoria.

Tunnetuksi hän on tullut kuitenkin lähinnä suomen kehitystä koskevista tutkimuksistaan sekä niistä kertovista teoksistaan. Häkkinen on ollut erityisen kiinnostunut esimerkiksi vanhoista suomalaisista sanoista ja pyrkinyt selvittämään niiden alkuperän. Tutkimuksen kohteisiin on kuulunut myös se, miten ja millaisiksi sanat ovat muodostuneet ja millaisia muunnelmia niistä on käytössä nykyään.

Lähes jokainen kielitieteen opiskelija Suomessa törmää Häkkiseen jossain yhteydessä. Hänen teoksensa Kielitieteen perusteet on valittu suomen sekä suomalais-ugrilaisten kielten laitoksen pääsykoekirjaksi lähes kaikkiin yliopistoihin useamman kerran peräkkäin. Kirja tarjoaa kattavan pohjatiedon lingvistiikan osa-alueista sekä johdattaa kielitieteelliseen ajatteluun.

Häkkinen on palkittu Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla, Suomen tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinnolla sekä Elias Lönnrot -palkinnolla. Professoriliitto on myös valinnut hänet vuoden 2007 Vuoden Professoriksi.[2]

Teokset [muokkaa]

  • Mistä sanat tulevat: Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1990 (3. painos 2006). ISBN 951-717-595-7.
  • Agricolasta nykykieleen: Suomen kirjakielen historia. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19028-4.
  • Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Tietolipas 147. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996. ISBN 951-717-855-7.
  • Kielitieteen perusteet. Tietolipas 133. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994 (7. painos 2007). ISBN 951-717-820-4.
  • Suomalaisen oppikirjan vaiheita. Helsinki: Suomen tietokirjailijat, 2002. ISBN 951-96737-5-X.
  • Suomen kielen historia. 1, Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 69. - 3. uudistettu painos. Turku: Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, 2002. ISBN 951-29-2190-1.
  • Linnun nimi. Helsinki: Teos, 2004. ISBN 951-851-013-X.
  • Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2004 (4. painos 2007). ISBN 951-0-27108-X.
  • Kaisa Häkkinen ja Terttu Lempiäinen: Agricolan yrtit. Mikael Agricolan Rucouskirian terveyttä tuovat kasvit, niiden esiintyminen ja käyttö 1500-luvulla. Turku: Kirja-Aurora, 2007. ISBN 978-951-29-3192-7.
  • Kaisa Häkkinen ja Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun - suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan. Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.

Lähteet [muokkaa]

  1. Turun yliopiston suomen kielen ainejärjestön lehden Kieleke vuoden 2005 johdantonumero uusille opiskelijoille, s. 10
  2. Kaisa Häkkisestä vuoden professori 18. tammikuuta 2008. Turun yliopisto. Viitattu 2. helmikuuta 2008.

Aiheesta muualla [muokkaa]