Länsi-Yhdysvallat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Länsi-Yhdysvaltoihin kuuluu 13 kartalla tummanpunaisella merkittyä osavaltiota: Alaska, Arizona, Kalifornia, Colorado, Havaiji, Idaho, Montana, Nevada, New Mexico, Oregon, Utah, Washington ja Wyoming.

Länsi-Yhdysvallat (engl. Western United States, usein lyhyemmin American West tai the West) viittaa perinteisesti Yhdysvaltojen läntisiin osavaltioihin. Koska Yhdysvallat laajeni perustamisensa jälkeen länteen päin, käsitys ”lännestä” on laajentunut ajan kuluessa: ennen 1800-lukua Appalakit nähtiin läntisenä rajana, sittemmin raja liikkui lännemmäs ja Mississippijokea pidettiin lännen itärajana.

Nykyään Kalliovuorten ja Great Basinin alueella olevat osavaltiot luetaan länsirannikoksi.

Lännellä on ollut iso rooli Yhdysvaltojen historiassa, ja se tunnetaankin maan kansanperinteessä ”villinä läntenä”.

Länsi-Yhdysvallat on maan suurin alue: se käsittää yli puolet Yhdysvaltojen pinta-alasta. Alueen osavaltiot voidaan jaotella Tyynenmeren osavaltioihin eli Alaskaan, Kaliforniaan, Havaijiin, Oregoniin ja Washingtoniin sekä vuoristo-osavaltioihin eli Arizonaan, Coloradoon, Idahoon, Montanaan, Nevadaan, New Mexicoon, Utahiin ja Wyomingiin.

Asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2000 väestönlaskennassa Länsi-Yhdysvaltojen rotujakauma oli seuraava:

  • 68,5 % valkoisia
  • 12,1 % jotakin muuta rotua
  • 7,9 % aasialaisia
  • 4,9 % mustia tai afroamerikkalaisia
  • 4,3 % kaksi tai useampi rotu
  • 1,8 % alkuperäisamerikkalaisia tai alkuperäisalaskalaisia
  • 0,5 % alkuperäishavajilaisia tai Pacific Islander -amerikkalaisia

[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Yhdysvallat on maan suurin alue ja se käsittääkin yli puolet Yhdysvaltojen pinta-alasta. Alue on maantieteellisesti monipuolinen ja se yhdistää sellaisia maantieteellisiä alueita kuin länsirannikko, Illinois, luoteisrannikon viileänlauhkeat sademetsät, Kalliovuoret, Suuret tasangot ja preerioita. Arizona ja New Mexico luokitellaan aina lounaisiksi osavaltioiksi ja joskus myös joidenkin Kalifornian, Coloradon, Nevadan, Oklahoman, Texasin ja Utahin osien ajatellaan kuuluvan siihen.

Vaikka Keski-Kaliforniassa on suhteellisen kuivaa, punapuumetsät saavat tarpeeksi kosteutta kasvaakseen.

Länsi-Yhdysvalloissa on muutamia hedelmällisiä laaksoja, kuten Kaliforniassa sijaitseva San Joaquinin laakso ja Oregonissa sijaitseva Willametten laakso. Niiden toisella puolella etelässä on Sierra Nevada ja pohjoisessa Kaskadit. Nämä vuoret kuuluvat Yhdysvaltojen korkeimpiin. Sierra Nevadaan kuuluva Mount Whitney (4 421 m) on Yhdysvaltojen korkein vuori Alaskan ulkopuolella. Kaskadit ovat tuliperäisiä.

Mount Rainier on Washingtonissa sijaitseva aktiivinen tulivuori. Se on korkeudeltaan yli 4 300 metriä ja onkin siten Washingtonin ja Kaskadien korkein vuori. Toinen Kaskadeilla sijaitseva tulivuori St. Helens (2 549,7 m) purkautui räjähdysmäisesti vuonna 1980.

Suuri osa Nevadan, Utahin ja Arizonan pinta-alasta on aavikkoa. Niiden takana kohoavat Kalliovuoret, joiden korkein kohta (n. 4 250 m) sijaitsee keskellä Coloradoa.

Lännessä on muutamia jokia, jotka laskevat Tyyneenmereen. Niistä suurin, Columbia, laskee luoteiseen Tyyneenmereen, samoin sen sivujoki Snake River. Rio Grande, yli kolmentuhannen kilometrin pituinen joki, muodostaa rajan Texasin ja New Mexicon välille ennen kääntymistään kohti pohjoista.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Yhdysvaltojen ilmasto on melko kuivaa, tosin sademäärät ja kuivuus vaihtelevat paljon. Alueen joissakin osissa sataa erittäin paljon, kun taas joissakin osissa on aavikoita ja vuosittainen sademäärä on noin 254 mm.lähde? Lännen ilmasto on melko epävakaata ja alueet, jotka ovat yleensä kosteita, voivat olla hyvin kuivia monien vuosien ajan ja päinvastoin.

Kausittaiset lämpötilat vaihtelevat alueella paljon. Länsirannikolla kesät ovat lämpimiä tai jopa hyvin lämpimiä, ja lunta tulee vähän, jos ollenkaan. Aavikkoisemmassa lounaassa kesät ovat hyvin lämpimiä ja talvet ovat leutoja, kun taas mannerilmastoisessa luoteessa kesät vaihtelevat lämpimistä hyvin lämpimiin ja talvet viileistä purevan kylmiin.

Vuosittaiset sademäärät ovat idässä suurempia kuin muualla alueella. Luoteisen Tyynenmeren rannikkoalueilla sataa eniten koko Yhdysvalloissa. Lännessä pitkäkestoinen kuumuus on yleisempää kuin muualla Yhdysvalloissa; koko maan kuivin paikka on Kalifornian Kuolemanlaakso.

Kalliovuorista itään esiintyy rajuja ukkosmyrskyjä ja joka kevät tasangoilla esiintyy tornadoita. Yleisimmin ja rajuimmin niitä esiintyy niin sanotun Tornado Alleyn alueella, joka kattaa lännen itäiset osat.

Maatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous vaihtelee riippuen sademäärästä, keinokastelusta, maaperästä, korkeudesta ja lämpötilavaihteiluista. Yleensä kuivilla alueilla suositaan karjojen laiduntamista, enimmäkseen lihakarjan. Vehnävyöhyke ulottuu Texasista Pohjois- ja Etelä-Dakotaan, ja siellä tuotetaan suurin osa Yhdysvaltojen vehnästä ja soijapavuista. Niitä viedään myös ulkomaille. Lounaassa keinokastelu mahdollistaa hedelmien, pähkinöiden, vihannesten, sekä vehnän, heinän ja kukkien suuren kasvattamisen. Texasissa kasvatetaan pääasiassa karjaa ja lampaita, ja se on myös maan suurin puuvillan tuottaja. Kalifornia ja Arizona ovat sitrushedelmien päätuottajia, tosin kasvavat metropolialueet vievät viljelyalueilta maata.

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.census.gov/prod/2002pubs/censr-4.pdf (pdf) Census Bureau. Viitattu 28.7.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.