Lännenpalsami

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lännenpalsami
Jewel Weed Impatiens capensis Flower 1950px.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Palsamikasvit Balsaminaceae
Suku: Palsamit Impatiens
Laji: capensis
Kaksiosainen nimi
Impatiens capensis
Meerb.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Lännenpalsami Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lännenpalsami Commonsissa

Lännenpalsami (Impatiens capensis) on Pohjois-Amerikassa alkuperäisenä kasvava yksivuotinen palsamilaji. Se on kosteilla paikoilla viihtyvä oranssikukkainen ruohokasvi, joka muiden palsamien tapaan levittää siemenensä sinkoavien kotiensa avulla. Suomessa lännenpalsami on ihmisen kylvämä tulokaslaji, jolla on muutamia paikallisia, leviäviä esiintymiä. Se kuuluu Suomessa myös haitallisten vieraslajien listaan.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lännenpalsamin kukka.
Lännenpalsamikasvusto.

Lännenpalsami kasvaa 30–70 cm korkeaksi. Varsi on turpeanivelinen, kalju, mehevä ja yläosasta hieman haarova. Läpikuultavan ohuet lehdet sijaitsevat varressa kierteisesti ja ovat soikeita tai puikeita sekä tylppähampaisia. Lehtipuoliskossa on 7–12 hammasta. Lännenpalsamin kukinto on tukilehden alle taipunut 2–4-kukkainen terttu. Kooltaan kaksineuvoiset kukat ovat noin 30–40 mm pitkiä, riippuvia ja väriltään punakeltaisia ja tummalaikkuisia. Kukan alin verholehti on pussimainen, jyrkästi kannukseksi kapeneva. Kannus on taipunut tavallisesti 180°. Terälehdet ovat osittain yhdiskasvuisia. Umpipölytteiset kääpiökukat ovat yleisiä. Suomessa lännenpalsami kukkii heinä-syyskuussa. Siemenet ovat korkosuonisia ja ne kypsyvät riippuvissa, litumaisissa kodissa. Kypsinä kodat repeävät herkästi viideksi liuskaksi ja sinkauttavat tehokkaasti siemenet lähiympäristöön. Lännenpalsami on myrkyllinen kasvi.[2]

Lännenpalsami muistuttaa ulkonäöltään paljon Suomessa alkuperäisenä lajia kasvavaa lehtopalsamia (Impatiens noli-tangere). Lehtopalsamin lehdissä on kuitenkin enemmän hampaita, kukka on väriltään keltainen ja kukan kannus on loivemmin kapeneva ja vähemmän taipuva.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lännenpalsami on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta on levinnyt ihmisten tuomana myös Eurooppaan. Pohjois-Amerikassa sitä tavataan laajalla levinneisyysalueella. Manner-Yhdysvalloissa lännenpalsami kasvaa kaikkialla muualla paitsi Alaskassa, maan lounaisosassa sekä muutamassa keskilännen osavaltiossa, Kanadassa se puuttuu vain koillisimmilta alueilta.[4]

Pohjoismaissa laji on harvinainen tulokas, jota on tavattu ainoastaan muutamin paikoin Tanskasta ja Suomesta.[5] Suomessa lännenpalsami kasvaa Lohjanjärven rannoilla Lohjalla ja Karjalohjalla laajalle levinneenä uustulokkaana. Kanta sai alkunsa, kun vuonna 1949 kylvettiin Kanadasta tuotuja siemeniä.[6] Lajia on tavattu myös Raahen seudulla.[7] Vuonna 2010 lännenpalsamia löydettiin myös Helsingistä Vartiokylän ja Vuosaaren kaupunginosista.[6]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäisellä elinalueellaan Pohjois-Amerikassa lännenpalsami kasvaa esimerkiksi kosteissa metsissä, jokien tulvatasangoilla, soilla ja ojissa.[8] Suomessa lännenpalsamin kasvupaikat ovat joko tulvarannoilla tai ojanvarsilla.[2][6] Lohjanjärven rannoilla laji on menestynyt erinomaisesti, ja voimakkaana kilpailijana on syrjäyttänyt alkuperäistä kasvillisuutta.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi (luonnos). Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 2011.
  • Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Kurtto, Arto & Helynranta, Leena: Helsingin kasveja 6. Piperin puiston erikoisuudet ja lännenpalsami. Lutukka 2/2011. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskumuseo / Kasvimuseo, s. 52–57.
  • Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart: Suuri Pohjolan kasvio. 2. painos. Suom. Vuokko, Seppo & Väre, Henry. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi (luonnos) 2011, s. 36.
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 309–310.
  3. Retkeilykasvio 1998, s. 310.
  4. United States Department of Agriculture (USDA): Impatiens capensis Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)
  5. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 385.
  6. a b c Kurtto & Helyranta 2011, s. 56–57.
  7. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Lännenpalsamin levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 4.10.2011.
  8. Wetland Wildflowers of Illinois Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)
  9. Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi (luonnos) 2011, s. 100.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]