Kungälvin kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 57°52′N, 11°59′E

Kungälvin kunta
Vaakuna
Vaakuna
Kungälv Municipality in Västra Götaland County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Bohuslän
Keskustaajama Kungälv
Kuntakoodi 1482
Pinta-ala
 – Maa 362,59 km²
Väkiluku 41 538
 – Tiheys 114,6 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Alen, Göteborgin, Härrydan, Kungsbackan, Kungälvin, Lerumin, Mölndalin, Partillen, Tjörnin ja Öckerön kuntien alueilla sijainneet pitäjät.

Kungälv on kunta Ruotsin Länsi-Götanmaan läänissä ja historiallisessa Bohuslänin maakunnassa. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 41 538 asukasta ja sen maapinta-ala oli 362,59 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on Kungälv, joka on entinen kaupunki. Kunnan alueella sijaitsee myös entinen Marstrandin kaupunki.

Kungälvin naapurikunnat ovat Göteborg, Ale, Lilla Edet ja Stenungsund. Götajoki on kunnan rajana idässä, ja etelässä Kungälvin ja Göteborgin välinen raja kulkee Götajoen pohjoista sivuhaaraa Nordre älviä pitkin.

Jääpalloseura IFK Kungälv pelaa Ruotsin pääsarjassa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 62,69 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 17,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 nykyisen kunnan alueella oli kaksi kaupunkia (Kungälv ja Marstrand) sekä kahdeksan maalaiskuntaa. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Hermansby (Harestad, Lycke ja Torsby)
  • Kode (Hålta, Jörlanda ja Solberga)
  • Romelanda (Kareby ja Romelanda)
  • Ytterby (ei muutosta)

Marstrandin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut, mutta Kungälvin kaupunkiin liitettiin Rödbon maalaiskunta. Vuonna 1971 muodostettiin Kungälvin kunta yhdistämällä molemmat kaupungin sekä Hermansbyn, Romelandan ja Ytterbyn maalaiskunnat. Koden maalaiskunta jaettiin, jolloin Håltan ja Solbergan seurakunnat liitettiin Kungälvin kuntaan. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, kun Hisingenin saarella sijainnut Rödbon seurakunta liitettiin Kungälvistä Göteborgin kuntaan.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen vaakuna on entisen Kungälvin kaupungin vaakuna. Myös Marstrandin kaupungilla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kungälvin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
14 161
1955
  
14 342
1960
  
16 086
1965
  
19 761
1970
  
24 242
1975
  
28 311
1980
  
29 702
1985
  
31 745
1990
  
33 772
1995
  
36 251
2000
  
37 191
2005
  
38 703
2010
  
41 241
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 10,3 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 7,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6] Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 358 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 337 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 209 898 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 134 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 21,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,1 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,9 0,8
  jalostus 22,0 25,1
  palvelut 76,1 73,4
  tuntematon 0,9 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 15 718 20 508
  työpaikkaomavaraisuus 76,6

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 68,9 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 833 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Kungälv 22 768
2 Kode 1 380
3 Marstrand 1 319
4 Diseröd 1 241
5 Tjuvkil 501
6 Kärna 430
7 Kareby 292
8 Duvesjön 247
9 Aröd och Timmervik* 230[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Aröd och Timmervikin taajamassa on 637 asukasta, ja se kuuluu myös Stenungsundin kuntaan.[16]

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Ytterby on sittemmin kasvanut yhteen Kungälvin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Kungälvin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Kungälv 1 (28 valtuutettua)
  • Kungälv 2 (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Kungälvin kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[21]
Valittuja
edustajia[22]
  Maltillinen kokoomus 25,75 15
  Keskustapuolue 6,77 3
  Kansanpuolue liberaalit 10,05 6
  Kristillisdemokraatit 5,64 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 30,52 18
  Vasemmistopuolue 3,56 2
  Ympäristöpuolue vihreät 5,81 4
  Ruotsidemokraatit 5,37 3
  Muut 6,52 4
  Yhteensä 59

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[23]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Kungälv
  • Marstrand
  • Harestad
  • Torsby
  • Lycke
  • Ytterby
  • Romelanda
  • Kareby
  • Hålta
  • Solberga

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Harestad
  • Hålta
  • Kareby
  • Karlstens slottsförsamling*
  • Kungälv (Maria)
  • Lycke
  • Marstrand
  • Marstrands mosaiska*
  • Nicolai*
  • Romelanda
  • Solberga
  • Torsby
  • Ytterby

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  23. Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kungälvin kunta.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Kungälvs kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.