Tidaholmin kunta

Tidaholmin kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta	Länsi-Götanmaa
Keskustaajama	Tidaholm
Kuntakoodi	1498
Pinta-ala  ()
– Maa	517,98 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ()	12 825
– Väestötiheys	24,8 as./km²
www.tidaholm.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Tidaholmin kunta (ruots. Tidaholms kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Tidaholm.

Kunnan maapinta-ala on 517,98 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 12 825 henkeä (31.12.2021).

Vuonna 2007 kunnassa oli 126,83 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 24,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Agnetorpin ja Baltakin maalaiskunnista erotettiin vuonna 1895 osa Tidaholmin kauppalaksi. Kauppala muutettiin vuonna 1910 Tidaholmin kaupungiksi. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

• Hökensås (Agnetorp, Baltak, Daretorp, Härja ja Velinga)
• Dimbo (Acklinga, Dimbo, Hångsdala, Hömb, Kungslena, Kymbo, Ottravad, Skörstorp, Suntak, Valstad, Varv, Vättak ja Östra Gerum)
• Fröjered (Fröjered, Fridene ja Korsberga)

Tidaholmin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 Tidaholmin kaupunki muutettiin Tidaholmin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 suoritettiin kuntaliitos Tidaholmin kuntablokissa, ja tällöin Tidaholmin kuntaan liitettiin kokonaan Hökensåsin kunta sekä osia Dimbon ja Fröjeredin kunnista. Dimbon kunta liitettiin lähes kokonaan Tidaholmin kuntaan, mutta entisen Skörstorpin alue liitettiin Falköpingin kuntaan. Fröjeredin kunnasta liitettiin Tidaholmin kuntaan entisen Fröjeredin alue, kun taas Fridene ja Korsberga liitettiin Hjon kuntaan.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Tidaholmin kaupungin vaakuna. Myös Dimbon maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

• 
  Dimbon maalaiskunta

Väestönkehitys

Tidaholmin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi			Asukkaita
1950			13 289
1955			13 044
1960			13 015
1965			12 765
1970			12 694
1975			12 965
1980			13 069
1985			13 027
1990			13 283
1995			13 249
2000			12 694
2005			12 535
2010			12 572
2015			12 669
2020			12 790
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta	Tarkempi jaottelu	Henkilöä (31.12.2015)	%
Ulkomaalaistaustaiset	Ulkomailla syntyneet	1 261	10,0
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla	270	2,1
Ruotsalaistaustaiset	Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla	622	4,9
	Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa	10 516	83,0

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 103 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 159 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 004 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 67 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 19,1 %
• 18–64-vuotiaat: 58,6 %
• 65 vuotta täyttäneet: 22,3 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	5,3	4,7
	jalostus	32,8	32,6
	palvelut	59,2	60,4
	tuntematon	2,8	2,3
	Työpaikkoja ja työllisiä	4 559	5 771
	työpaikkaomavaraisuus	79,0

Taajamat

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 70,4 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 716 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Tidaholm	8 027
2	Madängsholm	425
3	Ekedalen	404

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Fröjered

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Baltak
• Bogshult och Stora Gälleberg
• Dimbo
• Ekelid
• Folkabo
• Fröjered
• Kungslena

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Tidaholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022

Puolue
		1973	1976	1979	1982	1985	1988	1991	1994	1998	2002	2006	2010	2014	2018	2022
	Maltillinen kokoomus	4	3	4	5	6	4	5	4	5	5	7	8	6	7	{{{m2022}}}
	Keskustapuolue	13	12	10	8	7	7	6	4	3	4	4	3	3	3	{{{c2022}}}
	Liberaalit	3	3	3	2	4	3	3	6	5	3	3	3	3	3	{{{fp2022}}}
	Kristillisdemokraatit	1	1	1	2	1	2	2	1	3	3	2	2	2	2	{{{kd2022}}}
	Ympäristöpuolue vihreät	0	0	0	0	0	1	0	1	1	1	1	2	2	1	{{{mp2022}}}
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	18	17	18	19	20	19	16	19	16	19	20	20	19	18	{{{s2022}}}
	Vasemmistopuolue	2	3	1	1	1	2	2	2	3	3	3	2	2	2	{{{v2022}}}
	Ruotsidemokraatit	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	1	1	4	5	{{{sd2022}}}
	Muut	0	2	4	4	2	3	7	4	5	3	0	0	0	0	{{{övr2022}}}
	Yhteensä	41	41	41	41	41	41	41	41	41	41	41	41	41	41

Piirit

Kartta Tidaholmin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Acklingan piiri
• Baltakin piiri
• Daretorpin piiri
• Dimbo-Ottravadin piiri
• Fröjeredin piiri
• Hångsdalan piiri
• Härjan piiri
• Hömbin piiri
• Kungslenan piiri
• Kymbon piiri
• Suntakin piiri
• Tidaholmin piiri
• Valstadin piiri
• Varvin piiri
• Velingan piiri
• Vättakin piiri
• Östra Gerumin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Tidaholm
• Hökensås
• Fröjered
• Valstad
• Varv

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Acklinga
• Agnetorp (Ångarp)
• Baltak
• Daretorp
• Dimbo
• Dvärstorp*
• Ettak*
• Fröjered
• Heligestad*
• Hångsdala
• Härja
• Hömb
• Kungslena (Lena)
• Kymbo
• Orleka*
• Ottravad
• Suntak
• Tidaholm
• Valstad
• Varv
• Velinga
• Vättak
• Östra Gerum (Gerum)

Kirkot

• 
  Acklingan kirkko
• 
  Baltakin kirkko
• 
  Blåhultin kappeli
• 
  Daretorpin kirkko
• 
  Dimbo-Ottravadin kirkko
• 
  Franciscuskapellet
• 
  Fröjeredin kirkko
• 
  Hångsdalan kirkko
• 
  Härjan kirkko
• 
  Hömbin kirkko
• 
  Kungslenan kirkko
• 
  Kymbon kirkko
• 
  Mobackenin kappeli
• 
  Suntakin vanha kirkko
• 
  Suntakin kirkko
• 
  Tidaholmin kirkko
• 
  Valstadin kirkko
• 
  Varvin kirkko
• 
  Velingan kirkko
• 
  Vättakin kirkko
• 
  Östra Gerumin kirkko

Aiheesta muualla

• Tidaholmin kunnan kotisivut

Länsi-Götanmaan läänin kunnat