Kid Rock
| Robert James Ritchie | |
|---|---|
 Kid Rock esiintymässä Phoenixissä joulukuussa 2007. |
|
| Syntynyt | 17. tammikuuta 1971 (ikä 42) Romeo, Michigan, Yhdysvallat |
| Taiteilijanimet | Kid Rock |
| Aktiivisena | 1988– |
| Tyylilajit | rap, country, rock, heavy metal |
| Laulukieli | englanti |
| Ammatit | laulaja-lauluntekijä, rap-artisti, näyttelijä |
| Levy-yhtiöt | Atlantic Records Jive Records Top Dog |
Kid Rock (s. 17. tammikuuta 1971 Romeo, Michigan), oikealta nimeltään Robert James Ritchie, on yhdysvaltalainen rap-artisti, laulaja ja rock-muusikko. Vaikuttajina mm. AC/DC, ZZ Top, Run DMC, Beastie Boys, Lynyrd Skynyrd ja Bob Seger.[1]
Kid Rock aloitti uransa 1980-luvulla DJ:nä ja myöhemmin rap-artistina. Kid Rock tuli kuitenkin vasta tunnetuksi hänen imagon ja musiikkityylin vaihdoksen myötä kun hänen Devil Without a Cause (1998) julkaistiin. Suuret rock hitit "Bawitdaba", "I Am the Bullgod" ja "Cowboy" nostivat hänet suureen suosioon ja lähivuosina seurasivat myös suuret hitit "American Badass" ja "Picture" (Sheryl Crown kanssa). Tämän jälkeen hän julkaisi albumit Kid Rock ja Live Trucker, jotka jäivät vähälle huomiolle. Kid Rock nousi takaisin suosioon vuoden 2007 Rock N Roll Jesus albumin myötä. Albumin singlet "So Hott", "Aamen" ja "All Summer Long" nousivat kaikki hiteiksi.
Sisällysluettelo |
Varhaiset vuodet [muokkaa]
Kid Rock aloitti uransa 11-vuotiaana, tanssijana breakdance-ryhmässä. Hieman myöhemmin hän hankki itselleen levysoittimet, Run DMC:n ja Beastie Boysin innoittamana. High School -vuosina hän toimi usein juhlissa DJ:nä, olutpalkalla. Samoihin aikoihin hän aloitti myös rap-uransa ja tulikin hyvin tunnettuksi Mt. Clemensissä uniikin tyylinsä ansiosta.
Vaikuttaessaan räppärina detroitilaisessa hiphop-ryhmässä hän ystävystyi myös legendaarisen Boogie Down Productions -jäsenen, D-Nicen kanssa. Eräänä iltana kun Kid Rock oli lämmittelemässä Boogie Downia, D-Nice oli kutsunut Jive Records -levy-yhtiön edustajan kuulemaan hänen esitystään. Tämä johti levysopimukseen, Kid Rockin ollessa vasta 17-vuotias. Sopimuksen avulla hän pääsi "Straight From The Underground"-kiertueelle tunnettujen artistien, kuten Ice Cuben ja Too Shortin kanssa.
Kid Rockin ensimmäinen albumi Grits Sandwiches for Breakfast oli Too Shortin, D-Nicen ja muiden tuottama, ja se julkaistiin vuonna 1990. Albumin ensimmäinen single, "Yo Da Lin In The Valley" kiellettiin FCC:n (Federal Communications Commission, Yhdysvaltojen telehallintoviranomaiset) toimesta, siivottoman aiheen ja kielenkäytön ansiosta. Kun college-dj soitti singlen radiossa, joutui koulu maksamaan 23,700 dollarin korvaukset.
Myöhempi ura [muokkaa]
Julkaistuaan ensimmäisen albuminsa Kid Rock oli kirjoittamassa nimikirjoituksia levyliikkessä Rosevillessä, Michiganissa, kun nuori muusikko joutui kiistaan hänen kanssaan. Tämä oli 17-vuotias Marshall Mathers III, joka myöhemmin tuli tunnetuksi Emineminä. Kaksikosta tuli ystävyksiä ja Eminen räppäsi myöhemmin "Fuck Off" kappaleessa Kid Rockin "Devil Without a Cause" albumilla.
Vuonna 1993 Kid Rock julkaisi toisen albuminsa, The Polyfuze Methodin ja vuonna 1996 hän julkaisi seuraavan albuminsa, Early Morning Stoned Pimp.
Vuonna 1998, vuosikymmen hänen ensimmäisen levynsä jälkeen, Kid Rock liittyi Atlantic Recordsiin ja julkaisi ensimmäisen taloudellisesti menestyksekkään levynsä nimellä Devil Without a Cause. Albumi sai platinaa 11 kertaa Yhdysvalloissa ja oli melkein yksi 50:stä parhaiten myydystä albumista koskaan.
Kid Rock esiintyy Lynyrd Skynyrdin Vicious Cycle levyllä kappaleessa Gimme Back My Bullets.
Diskografia [muokkaa]
Albumit [muokkaa]
- Grits Sandwiches for Breakfast (11. joulukuuta 1990)
- The Polyfuze Method (25. maaliskuuta 1993)
- Early Mornin Stoned Pimp (9. tammikuuta 1996)
- The Polyfuze Method Revisited (30. toukokuuta 1997)
- Devil Without A Cause (18. elokuuta 1998)
- The History of Rock (25. toukokuuta 2000)
- Cocky (20. marraskuuta 2001)
- Kid Rock (11. marraskuuta 2003)
- Live Trucker (28. helmikuuta 2006)
- Rock N Roll Jesus (9. lokakuuta 2007)
- Born Free (12. marraskuuta 2010)
EP:t [muokkaa]
- Fire It Up! (1. tammikuuta 1994)
