Kelluva ydinvoimalaitos

Kelluva ydinvoimalaitos on Venäjän hanke rakentaa matalatehoisia kelluvia ja meriteitse siirrettäviä ydinvoimalaitoksia. Venäjä kaavailee kelluvista ydinvoimalaitoksista vientituotetta. Laitoksen hinnaksi arvioitiin alkuun 366 miljoonaa dollaria. Vuoteen 2015 mennessä on aikeena saada rakennettua seitsemän laitosta. Rakennuskokemuksen karttuessa yhden laitoksen rakentamisen pitäisi onnistua kolmessa vuodessa.

Ensimmäisen, Akademik Lomonosov -nimisen laitoksen rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2007 Vienanmeren rannalla Severodvinskissä ydinsukellusveneisiin erikoistuneella Sevmašin telakalla. Kesällä 2008 valmistus kuitenkin siirrettiin Pietariin Baltijski zavod -telakalle. Alus laskettiin vesille kesällä 2010, ja sen on määrä olla toimintavalmis loppuvuodesta 2012.

Tekniikka

Laitosten ydinreaktoritekniikka tulee olemaan jokseenkin samanlaista kuin Venäjän ydinvoimalla toimivissa sukellusveneissä ja jäänmurtajissa käytetty. Kelluvat ydinvoimalaitokset on määrä varustaa kahdella 35 megawatin tehoisella KLT-40S-ydinreaktorilla, joista riittäisi tehoa esimerkiksi 200 000 asukkaan kaupungin tarpeisiin. Reaktorit tuottavat yhteensä 70 MW sähköenergiaa tai 300 MW lämmitysenergiaa. Laitos voidaan muokata myös tislaamaan merivettä makeaksi vedeksi. Kelluvan ydinvoimalaitoksen elinkaareksi venäläiset arvioivat 40 vuotta. Laitos ladataan uudella ydinpolttoaineella kolmen vuoden välein ja hinataan huollettavaksi takaisin Venäjälle 12 vuoden välein. Laitosta ei ole määrä myydä ulkomaille sellaisenaan. Venäläisen henkilökunnan on määrä operoida laitosta ja se on määrä ankkuroida asiakasvaltion rannikolle, jossa se yhdistetään maihin menevään sähköverkkoon. Näin pyritään välttämään ydinteknologisen tietämyksen karkaaminen vääriin käsiin. Venäjä aikoo myös vastata ydinpolttoaineen hankinnasta ja ydinjätteen loppukäsittelystä, joten asiakasmaalle ei koidu siitä harmia.

Laitos on kooltaan 144 metriä pitkä ja sen uppouma on 21 500 tonnia.

Turvallisuus

Venäläisten ydinvoima-asiantuntijoiden mukaan kelluvat ydinvoimalaitokset tulevat olemaan turvallisia. Asiantuntijoiden mukaan niistä voidaan tehdä turvallisempia kuin maalla seisovista kiinteistä ydinlaitoksista. Venäläiset ovat käyttäneet esimerkkinä ydinsukellusvene Kurskin uppoamisonnettomuutta vuonna 2000. Sen ydinreaktorin turvajärjestelyt toimivat moitteetta eikä säteilyonnettomuutta päässyt syntymään. Asiantuntijoiden mukaan meren pohjasta nostettu ydinreaktori oli pinnalle noston jälkeen jälleen toimintavalmis.

Käyttökohteet

Ensimmäinen, Akademik Lomonosov -alus oli ensin tarkoitus sijoittaa Vienanmerelle Severodvinskin edustalle, mutta sittemmin sijoituskohde muutettiin Viljutšinskin laivastotukikohtakaupunkiin Kamtšatkan niemimaalla. Muita kaavailtuja sijoituskohteita Venäjällä on erityisesti arktisilla vaikeapääsyisillä alueilla, Koillisväylän varrella Taimyrin niemimaan alueella ja Tšukotkan Pevekissä sekä pohjoisilla öljy- ja kaasukentillä.

Venäjän atomienergiajärjestön mukaan laitokset ovat herättäneet kiinnostunusta ainakin 12 maassa. Kiina, Indonesia, Malesia, Algeria ja Argentiina on mainittu potentiaalisina ostajina.

Katso myös

• MH-1A, 1968–1975 käytössä ollut kelluva ydinvoimalaitos

Lähteet

• Projektin kuvaus Rosatomin sivustolla [1] www.minatom.ru 12.7.2004. (venäjäksi)
• Maailman ensimmäinen kelluva ydinvoimala tekeillä Venäjällä Helsingin Sanomat 23.4.2007.
• Floating nuclear power stations raise spectre of Chernobyl at sea. Times online 17.4.2007.
• Russian world-first: A floating nuclear plant. msnbc 14.6.2006.