Pevek

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pevek
Певек
Pevekin kaupunki mereltä nähtynä
Pevekin kaupunki mereltä nähtynä
vaakuna
vaakuna
Tšukotkan sijainti Venäjän itäosissa, alla kaupungin sijainti alueella
Tšukotkan sijainti Venäjän itäosissa, alla kaupungin sijainti alueella

Pevek

Koordinaatit: 69.7031°N, 170.2747°E

Valtio Venäjä
Subjekti Tšuktšien autonominen piirikunta
Väkiluku (2010) 4 162
Aikavyöhyke UTC+12
Postinumero 689400[1]
Suuntanumero(t) +7 42737[2]









Pevek (ven. Певе́к, tšuktšiksi Пээкин, Peekin) on pieni satama- ja kaivoskaupunki Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Itä-Siperian meren Tšauninlahden rannalla. Kaupunki on Tšaunin piirin keskus.[3] Asukkaita kaupungissa oli 4 162 henkeä (vuoden 2010 väestönlaskenta).[4]

Pevekin kaupunkia
Ilmakuva Pevekistä Tšauninlahden äärellä

Perek perustettiin vuonna 1936 (tai 1933) alun perin taajamana.[5] Paikkakunnan nimi tulee viereisen vuoren tšuktšinkielisestä nimestä (Пээкиней), joka tarkoittaa lihavaa vuorta (пэвэк, пээк = lihava, leveä). Aikavälillä 1949–1957 kaupunkiin sijoittui kaksi NKVD:n työleiriä, jotka loivat perustaa kaupunkirakenteelle, teille ja kaivoksille.[6] Tšauntšukotlag-leirin vangit (1949–1957) osallistuivat malminetsintään, kaivostöihin ja erilaisiin rakennustöihin.[7] Lyhyempikestoisen Tšaunlagin (1951–53) vangit laitettiin puolestaan etsimään ja louhimaan radioaktiivisia maa-aineksia (uraania) sekä rakentamaan tietä.[8]

Kaupunki Pevekistä tuli vuonna 1967.[5][9] Siellä on yksi Koillisväylän satamista;[5] Pevekin lentoasema sijaitsee 15 km Pevekistä koilliseen.[10][11] Talous perustuu kaivosteollisuuteen,[5][9] joskin joidenkin kaivosten kannattavuus on heikentynyt. Myös rakennustarvikkeiden valmistusta. Nähtävyyksiin kuuluu paikallishistorian ja geologian museo. Noin 150 kilometrin päässä idästä (Пегтымель, Pegtymel) on löydetty säilyneitä muinaisia luolamaalauksia.[5]

Pevekissä toimii kelluva ydinvoimala Akademik Lomonosov, joka käynnistettiin joulukuussa 2019. Sen kaksi pientä reaktoria tuottavat sähköä yhteensä 70 megawattia.[12][13]

Venäjä esittelee Pevekin eräänä Koillisväylän satamapaikoista.[14] Kaupunki on riippuvainen tästä meriväylästä esimerkiksi keskeisen infrastruktuurin rakennustarpeiden toimitusreittinä.[15]

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheinen taulukko kuvaa Pevekin väkiluvun kehitystä vuosina 1959–2010 suoritettujen väestönlaskentojen mukaan.

Vuosi Pevekin asukasluku Taajaman asema
1959 5 752[16] kaupunkityyppinen taajama
1970 10 528[17] kaupunki
1979 11 060[18] kaupunki
1989 12 915[19] kaupunki
2002 5 206 [20] kaupunki
2010 4 162[4] kaupunki

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tšukotski avtonomnyi okrug: Potštovnyje indeksy ruspostindex.ru. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  2. Tšukotski avtonomnyi okrug: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  3. Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 343. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.
  4. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  5. a b c d e Perek Geografitšeskaja entsiklopedija- verkkotietosanakirjan Perek-artikkelien nettiversio. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  6. Karta Gulaga (Kartta Neuvostoliiton kaukoidän pohjoisosan rangaistusleireistä - kaksi näistä leireistä toimi Perekin seudulla) ihmisoikeusjärjestö Memorial, memo.ru. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  7. Tšaun-Tšukotski ITL Dalstroja (Tšauntšukotlag) (Ajanjaksolla 09/1949-04/1957 toiminut työleiri (Tšauntšukotlag), jonka hallinto oli Pevekissä, ja jossa oli kaikkiaan 11 880 vankia) ihmisoikeusjärjestö Memorial, memo.ru. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  8. Tšaunski ITL Dalstroja (Tšaunlag, ITL Upr. p/ja 14) (Ajanjaksolla 08/1951-04/1953 toiminut työleiri (Tšauntšukotlag), jonka hallinto oli Pevekissä, ja jossa oli kaikkiaan 11 000 ihmistä) ihmisoikeusjärjestö Memorial, memo.ru. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  9. a b Severnaja entsiklopedija, s. 720. Moskva: Jevropeiskije izdanija, 2004. ISBN 5-98797-001-6.
  10. Filial Aeroport Pevek FKP Aeroporty Tšukotki (ФКП «Аэропорты Чукотки»). Viitattu 23.3.2024. (venäjäksi)
  11. UHMP. Pevek Airport skyvector.com. Viitattu 23.3.2024. (englanniksi)
  12. Russia connects floating plant to grid World Nuclear News. 19.12.2019. Viitattu 20.12.2019. (englanniksi)
  13. Charles Digges: Russia’s Floating Nuclear Plant Plugged in at Pevek 21.12.2019. maritime-executive.com. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
  14. Pevek Northern Sea Route Information Office, arctic-lio.com. Arkistoitu 18.8.2016. Viitattu 3.9.2016. (englanniksi)
  15. Atle Staalesen: Sudden Freeze-Up Disrupts Supply Chain on Russia's Northern Sea Route 25.11.2021. maritime-executive.com. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
  16. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  17. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  18. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  19. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)
  20. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.3.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]