Kaukasianjättiputki
Sivulta puuttuu | Kaukasianjättiputki | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Kaukasianjättiputki Tampereen Lapinniemessä | ||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Heracleum mantegazzianum Sommier & Levier [1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kaukasianjättiputki Wikispeciesissä |
Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) [2] on suuri sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimon edustaja, joka on myrkyllinen.
Laji kasvaa luontaisesti Aasiassa ja on tuotu vieraslajina Eurooppaan ja Amerikkaan. Se tunnetaan koostaan ja voi kasvaa 4,5–6-metriseksi. [3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Kaukasianjättiputki on yleensä noin 1,5–3 metriä korkea ruoho. Kaukasianjättiputken varsi on ontto ja hyvinkin paksu, paksuus voi olla jopa 5–10 senttimetriä. Varressa on myös karheita karvoja ja punaisia laikkuja.[4]
Kaukasianjättiputken kukinto on hyvin suurikokoinen, jopa 15–25 senttimetriä leveä kerrannaisssarja[5], jossa pikkusarjoja voi olla jopa 50–100. Kukka on valkoinen ja 1–2,5 senttimetriä leveä. Kukassa on viisi hedettä ja emiö on yhdislehtinen ja kaksiluottinen. Pääsarjojen suojuslehdet varisevat aikaisin, mutta pikkusarjojen suojuslehdet ovat pysyviä. Kukasta kypsyvä hedelmä on noin yhden senttimetrin mittainen, soikea ja kaksilohkoinen. Yksi kasvi voi tuottaa kerralla jopa 50 000 siementä. Kaukasianjättiputken kukkiminen ajoittuu elo–syyskuulle.[4]
Kaukasianjättiputken ruodilliset lehdet ovat suuria: lehtilapa voi olla jopa yhden metrin mittainen. Lehdet ovat päältä kaljuja, mutta niiden alapinnalla voi olla tiheästikin karvoja. Karheissa karvoissa oleva furokumariini aiheuttaa auringonvalon kanssa reagoidessaan palovammojen kaltaisia, hitaasti paranevia haavoja. [4]
Kaukasianjättiputki on lyhytikäinen kasvi, sillä sen elinikä on yleensä vain noin kaksi vuotta.[4] Kaukasianjättiputki kukkii vain kerran ja kuolee kukittuaan.[6] Kasvi on kuitenkin hyvin lisääntymiskykyinen, koska yksi yksilö voi tuottaa jopa 50 000 siementä. Siemenet säilyvät hyvin maan alla ja muodostavat erittäin herkästi kasvustoja, jos siemenistä itää edes pieni osa.[4]
[muokkaa] Elinympäristö
Jättiputket ovat hyvin kilpailukykyisiä ja niitä esiintyy monenlaisille kasvupaikoilla, kuten metsissä, pelloilla ja rannoilla. Jättiputken parhailla kasvupaikoilla syntyy ns. jättiputkimetsiä, joiden alueelta jättiputket tukahduttavat kaiken muun kasvillisuuden. Etenkin vesistön varrella jättiputkella on hyvät mahdollisuudet levitä eteenpäin, koska vesi kuljettaa jättiputken siemeniä helposti uusille kasvupaikoille.[7]
[muokkaa] Sukulaislajeja
Kaukasianjättiputkella on myös sukulaislaji persianjättiputki (H. percium), joka on noin kaukasianjättiputken mittainen, hieman pienempi, mutta useammin monivuotinen ja myös monivartinen. Persianjättiputken varsi on myös tasaisen punaruskea, kun taas kaukasianjättiputken varsi on laikukkaan punainen.[4]
Suomeen uhkaa levitä myös kolmas jättiputkilaji, armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi).[8][9] Tätä lajia esiintyy mm. Karjalassa ja Baltian maissa, ja sen leviäminen Suomeen tulisi estää [5].
Luonnonvaraisena jättiputket kasvavat Länsi-Kaukasuksen vuoristoissa.[4]
[muokkaa] Myrkyllisyys
Laji voi levitä puutarhojen ulkopuolelle. Kasvi on kaksivuotinen, kerran kukkiva ja sen siemenet voivat säilyä maassa jopa yli 10 vuotta. Siksi sen hävittäminen on hankalaa. Kasvin torjunta on helpointa aloittaa heti nuoriin kasvustoihin.[10][11]
Kasvin toksisuus johtuu kasvin tuottamista valolle herkistävistä yhdisteistä, joita on kasvinesteessä kasvin jokaisessa osassa. Furokumariini sitoutuu ihon pintasolukon tumaan ja aiheuttaa valoreaktiollaan solukuoleman. Mikäli näitä yhdisteitä joutuu silmiin, ne voivat aiheuttaa jopa sokeuden. Iholla ne aiheuttavat valon vaikutukseen yhdistettynä voimakkaan, ulkonäöltään palovammaa muistuttavan tulehdusreaktion, joka johtaa pysyviin arpijälkiin altistuneilla alueilla. Potilas saattaa tarvita sairaalahoitoa.[11] Pelkästään vuonna 2003 sai Saksassa 16 000 ihmistä hoitoa vaativia oireita. Jättiputken hävittämiseen kannattaa ryhtyä ainoastaan kunnollisin suojavarustein, mieluiten pilvisenä päivänä. Kaikkein herkimmät ihmiset saattavat saada oireita jopa jättiputken voimakkaasta hajusta. [4]
[muokkaa] Torjunta ja hävittäminen
Kaukasianjättiputki tuotiin Eurooppaan koristekasvina jo 1800-luvulla, mutta sen torjuminen aloitettiin vasta vähän aikaa sitten. Koska kaukasianjättiputki muodostaa tiheitä kasvustoja, sitä ei välttämättä pystytä hävittämään Euroopasta enää ollenkaan.[12] Joissakin maissa, esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jättiputken istuttaminen tai siementen kylväminen on kielletty lailla.[10] Suomessa luonnonsuojelulain 43 §:n mukaan jättiputkea ei saa levittää luontoon.[11]
Niittäminen ei tapa jättiputkea, mutta toistuva niitto vähentää sen kasvua eikä kasvi pääse lisääntymään. Kasvi voidaan myös kitkeä katkaisemalla sen pääjuuri maanpinnan alapuolelta. Leviämistä voi estää katkaisemalla kukinnon ennen siementen valmistumista ja huolehtimalla siitä etteivät kukinto ja siemenet pääse maahan. Torjuntaa voi tehdä myös torjunta-aineella kasvin vihreille lehdille. Tuloksekkainta torjunta-aineen käyttö on matalaan kasvustoon. Tarvittaessa kasvuston voi ensin niittää ja sitten käyttää torjunta-ainetta.[11]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ ITIS: Heracleum mantegazzianum (TSN 502954) (luettu 6.7.2011) (englanniksi)
- ↑ Toim. Räty, Ella ja Alanko, Pentti: Viljelykasvien nimistö - Kulturväxternas namn. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ [1] www.issg.org. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ a b c d e f g h Kaukasianjättiputki Viitattu 29.1.2011.
- ↑ a b Jättiputken tunnistaminen Viitattu 30.1.2011.
- ↑ Vaaralliset perennat Viitattu 30.1.2011.
- ↑ Jättiputket - ympäristö.fi Viitattu 30.1.2011.
- ↑ Venäjällä leviävä jättiputkilaji uhkaa Suomen luontoa Viitattu 30.1.2011.
- ↑ Maa- ja metsätalousministeriö: Vieraslajistrategian luonnos. pdf-tiedosto, s. 26. Luettu 13.2.2011
- ↑ a b Garden Organic (englanniksi)
- ↑ a b c d Jättiputki - biologia ja torjunta Ympäristökeskus
- ↑ Tappajaetanat ja muut vieraslajit - Euroopan biologinen monimuotoisuus on häviämässä huolestuttavan nopeasti 3.4.2009. Viitattu 30.1.2011.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- ymparisto.fi - Jättiputki uhka luonnolle ja ihmiselle
- ymparisto.fi - Vieraat lajit - Jättiputket
- H. mantegazzianum ja H. persicum -lajien levinneisyyskartta Kasviatlaksessa
- Luontoportti: Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum)
- United States Department of Agriculture (USDA): Heracleum mantegazzianum (englanniksi)
