Ukonputket

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ukonputket
Kaukasianjättiputki Tampereen Lapinniemessä.
Kaukasianjättiputki Tampereen Lapinniemessä.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Asteridit
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Ukonputket Heracleum
L.
Katso myös

  Ukonputket Wikispeciesissä
  Ukonputket Commonsissa

Ukonputket (Heracleum) on sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimoon kuuluva kasvisuku. Suvussa on kaikkiaan 90 lajia.[1]

Ukonputket ovat suurikasvuisia, kaksi- tai monivuotisia kasveja. Niiden varsi on pysty, jäykkäkarvainen tai kalju, joskus punaläikkäinen. Lehdet ovat kolmiomaiset, muutamaan kertaan parilehdykkäiset. Kukinnot ovat sarjoja ja kukat valkoiset tai vihreänkeltaiset.[2]

Lajeja on 90,[1] joista tunnetuimpia Suomessa ovat vierasperäiset kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) ja persianjättiputki (Heracleum persicum). Muita ukonputkien sukuun kuuluvia kasveja Suomessa ovat etelänukonputki (Heracleum sphondylium) ja idänukonputki (Heracleum sibiricum tai Heracleum sphondylium subsp. sibiricum).[3] Lähialueilla, Venäjän Karjalassa, leviää armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi),[4] joka on tuotu sinne alkujaan rehukasviksi. Ukonputkilajien tunnistaminen onnistuu vasta, kun kasvit ovat muutaman vuoden ikäisiä.[5]

Kaukasianjättiputki ja persianjättiputki on tuotu Suomeen alun perin koristekasveiksi. Näitä kahta on erittäin vaikea erottaa toisistaan, ja niitä kutsutaan usein jättiputkiksi, sillä ne kuuluvat lähisukuisten lajien muodostamaan jättiputkiryhmään (H. persicum -ryhmä). Jättiputket ovat uhka luonnonvaraiselle kasvistolle, sillä ne leviävät erittäin nopeasti muodostaen helposti isoja kasvustoja. Yksi kasvi voi tuottaa jopa 100 000 siementä.[5]

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Govaerts, R. et al.: Heracleum L. Plants of the World Online. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 25.6.2023. (englanniksi)
  2. Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran: Lokor (Heracleum) Den virtuella floran. 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 21.6.2009. (ruotsiksi)
  3. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 446–447. (suom. S. Vuokko & H. Väre). Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
  4. Maa- ja metsätalousministeriö: Vieraslajistrategian luonnos (Arkistoitu – Internet Archive). pdf-tiedosto, s. 26. Luettu 13.2.2011.
  5. a b Timo Mikkonen ja Timo J. Hokkanen: Jättiputki – biologia ja torjunta 2007. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. Viitattu 21.6.2009.
  6. Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Heracleum Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 7.4.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]